OH-ABB Bremerin Junkers

[Mika Laakso 720]

Sain "uusvanhan", pienen valokuvan, (vanhasta negasta uusi kuva, n.90x60mm), Bremerin Junkersista. Missä ja koska kuvattu?

[Raimo Heikkinen 2 495]

Viiden OH-ABB:n lentopäiväkirjan selailun jälkeen nolottaa kun en pysty sanomaan, millä pellolla Pikku-Junnu on tuossa kuvassa

[Jouni Laukkanen 55]

Väittäisin, että Härmälän kentän länsipää, etelästä kuvattuna. Taustalla näkyy mittava määrä asuintaloja.

[Raimo Heikkinen 2 495]

Jouni esittää Tampereen Härmälän lentokenttää kuvauspaikaksi OH-ABB:lle, joka ei ole huonompi vaihtoehto myöskään omasta mielestäni.

Koska kuvassa koneesta on riisuttu kaikki reklaamirekvisiitta, on vain rekisteritunnukset esillä, ehdotan kuvausajankohdaksi vuotta 1943. Tuolloin kone oli ollut Valtion Lentokonetehtaalla (VL) Tampereella Härmälässä kunnostettavana 25.2.43 lähtien. Kunnostuksen jälkeen tekivät VL:lta Lentovarikolle (LeV, Härmälässä) luovutustilaisuuden yhteydessä koe- ja vastaanottolentoja lentomestari Siltavuori, kapteeni Kokko sekä luutnantti Halme pvm:llä 11.5.43. LeV edelleen luovutti OH-ABB:n omistajalleen majuri W.E. Bremerille 26.6.43. Bremer suoritti ensimmäisen 15 minuutin koelennon yksinään 28.6. ja toisen lennon seuraavana päivänä mekaanikon kanssa (Pohto). Bremer oli varmasti lennon jälkeen tyytyväinen koska lähti pian matkustajan Carl-Oton (myös Bremer´eitä?) kanssa kotiansa Mikkeliin. Valokuvauksen ajankohtaa ja tätä laittamaani lentopäiväkirjasta koostamaani tietoa ei muittamutkitta voi yhdistää, sillä saattaa tuolla kuvalla olla joku toinenkin tarina - jossain ihan muualla...

[Harri Mustonen 152]

Carl-Otto oli siis Väinö Bremerin poika ja vuonna -43 kymmenen ikäinen.

t. Harri

[Harri Mustonen 152]

Hieman tarkennusta, tai oikeastaan pois sulkevaa tietoa, kuvausajankohdasta. Luotettavalta taholta sain tietää seuraavaa:

"Ajoitus ei voi olla vuosi 1943, eikä sota-aikaa muutenkaan, koska siinä taustalla näkyvät isot varastohallit rakennettiin vasta sotien jälkeen (niihin tiettävästi säilöttiin IlmavV:lle  jätettyjä romutettujen sotakoneiden mittareita ja laitteita uusiokäyttöä varten). Kuva on pikemminkin 1940-luvun loppua tai jopa 1950-60-luvuilta."

 

t. Harri

[Raimo Heikkinen 2 495]

OK! Hienoa, lukitaan Tampereen Härmälä OH-ABB:n kuvauspaikaksi. Katselin viimeviestini jälkeen ilmakuvaa Tampereen lentokentästä vuodelta 1943, eikä varastoparakkeja ole näköpiirissä, ilmakuva olikin otettu juuri valmistuneen kiitotien vuoksi.

Vuonna 1947 Valvontakomissiolle tehdyssä listassa jonka otsakkeena on Lentovarikon rakennukset ja varastot Tampereella. Ilmavoimien materiaali, luetteloidaan rakennukset n:ot 1-28 käyttötarkoituksineen. Mikan valokuvassa oleviin rakennuksiin parhaiten sopivia ovat:

- Rakennus n:o 11: kylmä varastorakennus n. 800 m2. Lentokalustoa,

- rakennukset n:ot 16 -18: kylmiä varastorakennuksia n. 900 m2. Lentokalustoa,

- rakennus n:o 25: ulkovarasto. Lentokalustoa (romua),

- rakennukset n:ot 26 ja 28: ulkovarastot. Lentokalustoa.

 

Entä sitten Bremerin & OH-ABB:n käynnit Tampereella sotien jälkeen? Niitä löytyy valitettavasti kaksi joten varma päivämäärä jää selvittämättä (toistaiseksi):

- 29.8.1948. Bremer/Carl-Otto. Mikkeli-Tampere,

- 4.8.1949. Bremer/-. Pori-Tampere-Mikkeli.

Muita myöhempiä (1950-60-lukujen) Tampereella käyntejä ei OH-ABB:n päiväkirjamerkintöjen perusteella ollut.

Muokattu: Kesäkuu 22, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Heikki Kauranne 192]

Kuva on tosiaankin Härmälästä. Oheinen kuva esittää yritystäni sijoittaa OH-ABB:n kuvauspaikka Härmälästä vuonna 1946 otetulle ilmakuvalle.

Ilmakuvasta on tunnistettavissa Junkersin taustalla (kentän reunalla) näkyvät kolme pitkää parakkia (kahden oikeanpuoleisen parakin välinen maasto jää Junkersin nokan taakse), sekä myös Junkers-kuvassa kahden vasemmanpuoleisen parakin välistä kaukana taustalla metsänreunassa näkyvä pitkä rakennus. Tuollaisia taustan pitkiä rakennuksia on ilmakuvan mukaan kolme kappaletta pituussuunnassa rinnakkain. Junkers-kuvassa tuon taustalla olevan pitkän rakennuksen oikealla puolella näkyy pätkä toista vastaavanlaista rakennusta ja vastaavasti vasemmalla puolella näkyy vastaavanlaisen rakennuksen päätyä, eli Junkers-kuvassa kokonaan näkyvä rakennus on rakennusrivin keskimmäinen. [Alkuperäistä tekstiä muokattu tästä eteenpäin ja sen perusteella tehty uusi paikannus Junkersin sijainnille kentällä] Arvioidaan noiden taustalla olevien pitkien rakennusten avulla Junkers-kuvan vasemman laidan sijainti ilmakuvalla ja piirretään ilmakuvalle viiva, joka kulkee tämän arvioidun paikan sekä kentän reunalla olevan vasemmanpuoleisen pitkän parakin vasemman päädyn (tai oikeammin läheltä sen vasenta päätyä) kautta, jolloin saadaan oheiseen ilmakuvaan piirretty vasemmanpuoleinen (punainen) paikannusviiva. [HUOM: vasemmanpuoleinen sininen paikannusviiva on piirretty väärin perustein, eli siitä ei pidä välittää. Alkuperäisen tekstin muokkaus päättyy paikannusviivojen osalta tähän.]

Toisen paikannusviivan sijoittaminen ilmakuvalle on vähän vaikeampaa, mutta sen saa kuitenkin paikalleen kohtalaisella tarkkuudella. Junkersin oikean siiven kärjen takana näkyy metsäinen mäki, jolla on taloja. Oheisesta ilmakuvasta, jossa on mukana korkeuskäyrät, käy ilmi että rakennetun alueen suunnalta löytyy yksi tätä vastaava paikka, joka on kuvaan piirretyn oikeanpuoleisen sinisen viivan päädyn "yläpuolella". Viivasta tuli tosin hieman liian pitkä, joten metsikkö on hieman vasemmalle viivan päästä. Koska Junkers-kuvassa kone peittää lähempänä kenttää olevat tunnistuskohteet, paikannusviivalle ei ole mahdollista määrittää toista tarkkaa kauttakulkupistettä, vaan se täytyy arvioida. Tein sen kuvittelemalla kentän reunalle lisää samanlaisia pitkiä parakkeja samanlaisin välein, kun ne kolmekin ovat. Näin sain arvioitua Junkers-kuvan oikean reunan sijainnin ja vedettyä ilmakuvaan oikeanpuoleisen paikannusviivan.

[Alkuperäistä tekstiä muokattu tästä eteenpäin uuden punaisen paikannusviivan vaatimalla tavalla] Tuloksen perusteella Junkersin kuvauspaikka (punaisen ja oikeanpuoleisen sinisen viivan risteys eli punainen ympyrä) on ollut kentän kiitoradan ja kentän reunalle sijoitettujen ja romutustaan odottavien koneiden "puolivälissä". Tätä paikannusta tukee se, että ilmakuvalta määritettynä tuolla paikalla oleva katsoja näkisi kentän reunalla olevan kahden vasemmanpuoleisen pitkän parakin välisestä aukosta kaukana taustalla olevista kolmesta pitkästä rakennuksesta keskimmäisen kokonaan sekä myös sen viereisten vastaavien rakennusten päädyt, siis aivan kuten Junkers-kuvassa näkyy. Kuvauspaikan sijoittumista kiitoradan ala- eli eteläpuolelle tukee myös se, että Junkers-kuvassa kentän kiitorata näkyy koneen ja kentän reunalla olevien pitkien parakkien välissä. Kiitorata tosin erottuu melko heikosti, mutta näkyy kuitenkin vaaleana alueena Junkersin vasemman siiven kärjen alla, vasemman siiven tyven yllä sekä vielä koneen oikealla puolella seisovien henkilöinen välissä.

Vielä hieman rajausta tuohon Junkers-kuvan ottoaikaan; oheisessa vuoden 1946 ilmakuvassa näkyvästä kentän reunan kolmesta pitkästä parakista oikeanpuoleinen on purettu viimestään vuonna 1956, sillä sitä ei enää näy tuona vuonna otetussa ilmakuvassa (ilmakuvia ja karttoja osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari).

t. Heikki

 

Muokattu: Kesäkuu 25, 2018, käyttäjä: Heikki Kauranne
Korjattu alkujaan väärin tehtyä (pahoittelen!) paikannusta.

[Raimo Heikkinen 2 495]

Wäinö Bremer kuoli lento-onnettomuudessa 23.12.1964. Tuolloin hän lensi 2-moottorista Beechraft Baronia.

Tässä vielä Bremer ja hänen Junkersinsa:

 

[Mika Laakso 720]

Heikille respect! minä kun kyselin alunperin vaan paikkakuntaa. Mutta hienon työn tehnyt! Keskiviikkona, 27.06.2018 kävin Vantaan Ilmailumuseossa, Bremerin Junkersin kellukkeet!

[Raimo Heikkinen 2 495]

Bremer käväisi Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla 2011