Caudron C.60 kuvia

[Raimo Heikkinen 2 474]

Tässä vielä Uudessa Suomessa ollut ilmailuvoimien komentajan haastattelu. "...Ikola yritti laskeutua mastojen kohdalta jäälle, vaikka häntä nimenomaan oli varoitettu sitä tekemästä". Lehtikuva on otettu jo ennen Kansalliskirjaston digiarkistoa suoraan katselulaitteen näyttöruudulta, siksi se on heikkotasoinen mutta luettavissa.

Tosiaan, talvisin kun meren jää oli kaikin puolin kunnossa, lennettiin ilmailukoulun lennot meren jäältä lentohallien edustalta.

[Jorma Laiho 446]

Kiitos Heikille !

Sekä mastojen rakenne että koko episodi alkaa selvitä. On siis lennettykin jäälle, ei kentän suuntaan. Eli keskusmastoa on vältelty, mutta osuttu sivumastoon. Niiden tehtävä oli kannatella keskusmastosta lähteviä lankoja. Antennityyppi selvisi samalla.

Asemaa itseään on selvitellyt eräs entinen PTL:n työntekijä, mutta kaputista en ole kuulut. Varmaan jostain voi löytyä aseman käyttöpäiväkirjatkin.

Sen sijaan tuskailin eilisen illan Kansallisarkiston AARRE-järjestelmän kimpussa yrityäessäni löytää tuota tutkintaselostusta.

Jos palstalla on joku uutta arkistoa tunteva, niin kertokaa miten tuolta heinäsuovasta löytäisi vaikka tämän tutkintaselostuksen.

Jorma

Muokattu: Marraskuu 23, 2018, käyttäjä: Jorma Laiho

[Heikki Kauranne 192]

Onnettomuustutkintapöytäkirjassa (ohessa) olevien tietojen perusteella hahmottelin koneen 1.F.47 lentorataa tuohon jo tuttuun karttapohjaan. Tulkintani lentoradasta perustuu seuraaviin pöytäkirjassa oleviin tietoihin:  

- “Ikola suoritti laskuharjoituksia” (siis nousu, kaarto takaisin lähtöpaikkaan ja lasku)

- “Startti tapahtui vastatuuleen” (oletin startin tapahtuneen länsi-luoteiseen suuntaan jäältä hangaarien edustalta, olihan vielä huhtikuun alku)

- “Kaarros vasemmalle, lasku alkoi Santahaminan takana” (siis kaarto Santahaminan ja radiomastojen eteläpuolelle ja sieltä takaisin kohti lähtöpaikkaa)

- “Ohjaaja tuli suoraan radiomastoa kohti” (radioaseman katolla olleen konemestari Raution lausuma, ja koska radioasema sijaitsee korkeimman maston juurella, Ikola tuli etelän suunnalta kohti tätä korkeinta mastoa, tai mahdollisesti myös eteläistä sivumastoa)

- “Ohjaaja laski radiomastojen välistä tarkkaillen vain vasemmalla olevaa mastoa” (siis koneen lentorataan nähden vasemmalla olevaa mastoa eli radioaseman korkeinta mastoa tai eteläistä sivumastoa, jota tai joita Ikola väisti, mahdollisesti hieman oikealle kaartamalla)

- “Koneen oikeat siivet törmäsivät oikealla olevaan mastoon” (siis koilliseen sivumastoon, merkitty karttaan punamustalla pisteellä)

- “Osa oikeaa alatasoa irtosi ja kone tuli kierteessä maahan” (kun kevytrakenteisen koneen oikea siivistö osui mastoon ja tuo siivistö vielä vaurioitui, niin kone muutti suuntaansa luoteisesta pohjoiseksi ja iskeytyi oikealle kiertäen maahan sivumaston pohjoispuolelle karttaan merkittyyn punasiniseen pisteeseen, eli sinne jonne koneen jäännökset on valokuvan perusteella paikannettu)

Heikki

Muokattu: Marraskuu 23, 2018, käyttäjä: Heikki Kauranne
Pieni täydennys lentoreittiin, eli kertomukseen mukaan myös eteläinen sivumasto.

[Jorma Laiho 446]

Mainiota !  Erityiskiitos Heikille vaivannäöstä. Tutkin myös nuo valokuvat. Mastotyypit on tuttuja.

Lehtileikkeet myös hyviä.

Mutta edelleen.... Tunteeko joku tuon nykyisen Kansallisarkiston AARRE järjestelmän rakennetta ? Miten sieltä löytäisi tutkintapöytäkirjat. Ilmavoimien esikunta toki löytyy, samoin Teknillinen toimisto useastakin kohdasta. Mutta entäpä sitten....

Jorma

 

 

Muokattu: Marraskuu 23, 2018, käyttäjä: Jorma Laiho

[Raimo Heikkinen 2 474]

Laita Aarteeseen alariville hauksi vaikka R 675. Tällä pääset oikealle etsintäalueelle josta se varmasti löytyy. Kokeile myös vierekkäisiä R 676, R 674 jnpp.. Voisinhan minäkin sitä etsiä mutta vaimo käskee lähtemään jo kauppaan Kerro jos löysit, muuten ryhdyn (tietenkin kaupan jälkeen) sitä myös etsimään.

[Raimo Heikkinen 2 474]

3 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Miten sieltä löytäisi tutkintapöytäkirjat. Ilmavoimien esikunta toki löytyy, samoin Teknillinen toimisto useastakin kohdasta. Mutta entäpä sitten....

Jorma

 

 

Ilmavoimien esikunta. Teknillinen toimisto. Vuoden 1926 lento-onnettomuudet löytyvät kansiosta R-680/53.

[Jorma Laiho 446]

Jahas, kansio on siis tuo yleinen kirjeenvaihto. Melkein samanlaista salapoliisityötä kuin eräiden isojakokarttojen konseptien haku. Talllessa on, kun vaan tietää minkä kotelon ja kansion välissä. Onneksi meillä on tämä foorumi !

Kiitoksia vielä kerran kaikille !

[Mika Laakso 698]

Se on jämerää, kuinka nämä jutut aina saa uusia ulottuvuuksia! Laitoin jutun alkuun muutaman Caudron-kuvan. Niin nyt on jo käyty läpi Pietarsaaren Stukat, Radioniemen mastot,  Posti- ja Lennätinlaitoksen radioasemat, 1.F.47 putoamispaikka ja lentoreitit. Mistä te saatte kaikki nuo tietonne?

[Risto Sollo 22]

Kaivellaas muistia...Olikos niin että Stukien hinaamat liitokoneet olivat Suomeen tilattuja,suunnitelmana oli kai maahanlaskea kaukopartiomiehiä työmaalleen.Siihen niitä ei koskaan käytetty,vaan joutuivat sodan jälkeen hellapuiksi (Tuon keksin ite).Onkohan liidokit näkyneet Ilmavoimien kalustoluetteloissa...

[Juha Ritari 243]

Eipä ihan Riston hellapuu -teoria uponnut minuun. Pitihän sitä kaivella, ettei aivan epämääräisin argumentein alkaisi inttämään. Saksalaisiin lainakoneisiin kuuluneita Gotha Go-243 "kuljetusliitäjiä" , 2 kuskia sekä 23 taistelijaa varustuksineen, emme käyttäneet. Kolmihenkinen komennuskunta lähti Berliiniin 1942 tutustumaan "kuljetusliitäjäkysymykseen". IV:n komentaja oli kielteisellä kannalla ja esitti Marskille syyskuussa 1942, ettei niitä hankittaisi. Päätös tehtiin siinä hengessä  perusteluina: Vaatii hinauskoneita kuten Ju-52 tai He 111 ja operatiiviset edut kyseenalaiset.

Saksalla oli Rissalan hallissa 2 kpl Gothia, jotka jättivät jälkeensä 1944. Ne kuljetettiin Lappeenrantaan ja luovutettiin sotasaalliina Neuvostoliitolle. (Lähde: Eversti K.W Janarmo)

Muokattu: Marraskuu 24, 2018, käyttäjä: Juha Ritari
Lisätty d-kirjain sanaan lähde.

[Jorma Kosonen 1 679]

10 tuntia sitten, Risto Sollo kirjoitti:

Olikos niin että Stukien hinaamat liitokoneet ..., joutuivat sodan jälkeen hellapuiksi

Juhan kommentti palautetuista Gothista ei aivan vastaa Riston olettamukseen DFS 230 hellapuista sillä kyseessä on eri konetyyppi ja yksilöt.

Rodney

Muokattu: Marraskuu 24, 2018, käyttäjä: Jorma Kosonen
Jukan->Juhan

[Raimo Heikkinen 2 474]

Nyt kyllä lähti lapasesta Caudron C.60 keskustelu!

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Nyt kyllä lähti lapasesta Caudron C.60 keskustelu!

Se lähti Stukiin, liitokoneisiin ja muihin mastoihin jo torstaina.

Rodney 

[Jukka Nisula 2 235]

3 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Jukan kommentti palautetuista Gothista ei aivan vastaa Riston olettamukseen DFS 230 hellapuista sillä kyseessä on eri konetyyppi ja yksilöt.

Rodney

Juuri niin, kaksi eri asiaa. Mutta pieni viilaus. Juhan kommentti...ei Jukan. No joka tapauksessa minun mainitsenani DFS 230-liitokoneet olivat yksinomaan Luftwaffen koneita, ja Suomessa käytössä lähinnä lastin kuljetuksessa pohjoisen saksalaisjoukoille. Stukat niitä hinasivat enimmäkseen. Koneita tuli Suomeen keväällä 1943 ja ne poistuivat loppuvuodesta. Kirjoitin aiheesta kaksiosaisen artikkelin Feeniksiin tutkittuani aihetta perinpohjaisesti eri lähteistä.  Gothat on aivan oma tarinansa. Oli myös suunnitelma alkaa rakentaa DFS 230:sta lisenssillä Jämillä, se liittyi tuohon Saksan reissuun, mutta asia kaatui omaan mahdottomuuteensa. Jos joku haluaa kopion artikkeleistani, niin laittakoon pyynnön ykstyisviestillä.

Jukka

 

Muokattu: Marraskuu 24, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Risto Sollo 22]

Jahas,Rissalan liidokit kutkuttivat ylivilkasta mielikuvitustani,jossain taisi olla kuvakin...Että Moskovaan hellapuiksi...

Muokattu: Marraskuu 25, 2018, käyttäjä: Risto Sollo

[Mika Laakso 698]

Sain tänään sivun jonkun vanhasta valokuva-albumista. "Ensimmäiset lentokoneet Loimaalla 19-IV-26".

Arkistoja tutkiessa huomasin että mullahan oli jo nämä kuvat, negat

[Mika Laakso 698]

Ja albumin sivun takapuolella täämmöset kuvat:

Kotipihasta lumitalvena 1925. Uudenvuodenaattona Turussa

[Mika Laakso 698]

Luutnantti Arvo Ikolan kuolema käyty läpi. Sain vanhan pienen, 37x52mm, valokuvan: "haavoittunut lentäjä". Kuvan takana teksti: Arvo 1925?. Lähteen mukaan kuva on valokuva Arvo Ikola. Onko Arvo Ikola, ja mitä on Arvolle tapahtunut, kun pää paketissa?

[Jukka Nisula 2 235]

Koitin etsiä tietoa vuodelta 1925 luutnantti Arvo Ikolasta. Tämä Helsingin Sanomien uutinen 10.10.1925 tuli eteen. Ikola oli mukana tähystäjänä toisessa kahdesta koneesta ottamassa valokuvia S 2-torpedoveneen uppoamispaikalta. Ei liity varmaankaan em. valokuvaan, mutta laitanpa kuitenkin, kun on sama vuosi kyseessä.

Jukka

Muokattu: Elokuu 31, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäys ja korjaus

[Raimo Heikkinen 2 474]

22 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Luutnantti Arvo Ikolan kuolema käyty läpi. Sain vanhan pienen, 37x52mm, valokuvan: "haavoittunut lentäjä". Kuvan takana teksti: Arvo 1925?. Lähteen mukaan kuva on valokuva Arvo Ikola. Onko Arvo Ikola, ja mitä on Arvolle tapahtunut, kun pää paketissa?

Minulla on käytössäni vuosien 1925 ja -26 aikana ilmailuvoimissa laaditut yhteenvedot lento-onnettomuuksista ja -vaurioista, joissa on myös vähemmillä vammoilla selvinneet henkilöt (tosin lekon on täytynyt kuitenkin vaurioitua). Luutnantti Ikolan kuolemaan (7.4.26) johtanutta lentoa edeltäneelle ajalle ei löydy merkintöjä.

Voihan sitä lentäjä loukkaantua muutenkin kuin vain lento-onnettomuuden kautta...

[Jukka Lahtinen 285]

Arvo Ikola on sukua minulle, tosin jo melko kaukaista, toisesta sukuhaarasta. 1973 Tuomas Ikolan Sukuseura teki sukututkimuksen ja julkaisi sukujulkaisun Tuomas Ikolan suku, toimittanut eversti Aatto Salmio. Kirjasta kaappasin kuvan taulusta 243.