Mika Laakso

Kiantajärven I-15bis

48 viestiä aiheessa

Kyseessä lienee 6.2.1939 pakkolaskun Kiantajärvelle tehnyt 72 SAP:n I-15bis c/n 5275, ohjaaja kapteeni Sokolov lähti kävelemään, ja löytyi pahasti paleltuneena (mutta hengissä; hän ehkä kuoli myöhemmin!) 9.12.1939. Ks. Red Stars 7, sivu 232. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos CFG! Nyt on tiedossa kone (valmistenumero), ja lentäjä. Koneen tunnukset vielä hakusessa..? Pienoismallikin jo on, mutta pyörillä. Lappeenrannan koneesta ei saanut selvää oliko se suksilla vai pyörillä? Olisiko tuo Kiantajärven kone ollut suksilla?

FullSizeRender (40).jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
8 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Kiitos CFG! Nyt on tiedossa kone (valmistenumero), ja lentäjä. Koneen tunnukset vielä hakusessa..? Pienoismallikin jo on, mutta pyörillä. Lappeenrannan koneesta ei saanut selvää oliko se suksilla vai pyörillä? Olisiko tuo Kiantajärven kone ollut suksilla?

 

Koneen mahdollisesta suksivarustuksesta en tiedä, mutta lumitilanne oli Kiantajärvellä tällainen 1.12.1939:

 

8102.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Parikin aatosta...Onkohan tämä tapaus se jossa konetta vedettiin hinaajan perässä pitkin järvenpohjaa ja rikottiin?Ja luulisi että avo-ohjaamoisessa koneessa lentävällä olisi aika tukevasti päällä?Vai oliko Iissä hyvä lämmityslaite?Kuitenkin palellutti itsensä,voi-voi...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiantajärven I-15bis oli melko varmasti varustettu suksitelineellä, ks. kuva 24.12.1939 pakkolaskun Oulunjärvelle tehnyt nro "173" (c/n 4616). Tämän koneen alkuperäinen yksikkö oli 19 IAP, joka sittemmiin liitettiin uuteen 152 IAP:een. Ohjaaja luutn Jakov Andrejev "sai ilmeisesti surmansa pidätystilanteessa" (itsemurha?); koneesta tuli ilmavoimien VH-11. Ks RS 7, s. 138-140.

I-15bis 028, 22.  24.12.39 Oulunjärvi - crop.jpg

I-15bis 027, crop.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiantajärvestä 2.7. nostetun M-25 -moottorin "asennusalusta" oli toki aikoinaan varustettu suksilaskutelineellä. Tämä on mainittuna mm. Suomen Ilmavoimamuseon sivuilla jo syksyllä 2011 julkaistusta moottorin nostamiseen tähdänneen hankkeen ykkösvaiheen raportista:

http://ilmavoimamuseo.fi/app/uploads/2016/01/SIM_VA-to..1.pdf

Tarina I-15bis c/n 5275:n vetämisestä kesän -72 nostotalkoiden yhteydessä hinaajalla pitkin järvenpohjaa ei pidä paikkaansa. Se kuten muutama muukin tapaukseen liitetty yksityiskohta lienevät peräisin värikkäänpuoleisesta artikkelista, joka julkaistiin samana vuonna silloisessa, ilmeisesti lähinnä miespuoliselle lukijakunnalle suunnatussa VIP-aikakauslehdessä. Taisi olla lehden numero 7/72. Nykypäivän valossa ovat ko. artikkelin sisällöstä merkityksellisiä lähinnä kuvat. Ja ne kertovatkin aika paljon silloisen nostorupeaman toteutustavasta.

Lähempää keskustelua koneen tarinasta ja kuvia toissaviikon nosto-operaatiosta löytyy itse nostosuorituksesta vastuussa olleen ja sen erittäin ammattitaitoisesti toteuttaneen Kainuun Prikaatin FB-sivulta:

https://www.facebook.com/KainuunPR/?hc_ref=ARTxYT-9wBQ8bw_2d39_lTs-12NkEoJ4egEZwl4P4VEsciEuUQRHRnloiKMQSI0L4Dg 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei, tuo onkin jo kovempi pähkinä. Useisiin konejäännöksen metalliosiin stanssatun valmistusnumero "5275":n lisäksi on nostopaikalla tavattu vain toisen laskutelinesuksen metalliseen kärkivahvikkeeseen niin ikään stanssattu, edellisestä poikkeava lyhyt kirjain- / numerosarja.

Paikalta joinakin kämmenen kokoisina paloina tavatussa runkoverhoilussa olleesta varsinaisesta tunnuksesta ei ole käsitystä. 

Paras osoite sen selvitttämiseksi lienee jokin koneen alkuperämaan ja Callenkin viestissään mainitseman lentoyksikön arkistolähde.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Heinäkuun helteillä Kiannalta nostetun M-25 -tähtimoottorin matka museokuntoiseksi on edistynyt vauhdilla. Jo työlautan kannella viitteitä hyvästä säilymisestään antanut moottori on paljastunut sitä purettaessa ällistyttävän hyväkuntoiseksi.

Kyseessä lienee omassa ikäluokassaan parhaiten säilynyt yksittäinen ilma-aluksen osa, mitä tässä maassa tiedetään vesistöistä nostetun. Kuvat puhukoot puolestaan. (..edit: Valitettavasti en näemmä saa ladattua ko. kuvia tähän. Yritys kilpistuu saitin ilmoitukseen "ongelma tiedoston lataamisessa - upload failed) - harmi.

Kokonaisuudesta on aikojen myötä rapissut kadoksiin kaasutin, inertiakäynnistin, generaattori ja moottorin apulaitteita tukenut, ilmeistä sinkkivalua tms. ollut takakansi. Kansi lienee toiminut anodina ja uhrautunut vuosikymmenien varrella järvenpohjassa jalompien metalliosien puolesta. Ilman näitä puutteita olisi M-25 mahdollisesti restauroitavissa jopa käyntikuntoiseksi. Emme ole aiemmin törmänneet kotimaassa vastaavaan..

Tällä hetkellä moottori on kampikammiota myöten osina ja puhdistuksessa. Siitä eteenpäin alkavat osat loksahdella taas takaisin omille paikoilleen.

Koko komeuden on määrä olla nähtävillä Suomussalmen Raatteen Portissa lähimmän vuoden - kahden sisällä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Talvikauden ja vuoden 2019 ensimmäisen puolikkaan vielä itäsuomalaisessa "hangaarissa raskashuollossa" viettävä M-25 alkaa olla taas tähtimoottorin muotoinen. Restauroijan mukaan moottoria on ollut varsin mielekästä työstää sen osien ollessa käytännössä niiden alkuperäisessä lentokunnossa. 

M-25:n yleiskuntoa lähes 80 vuotta Kiantajärven Kiekkiselällä kestäneen savi- ja mutakylvyn jälkeen kuvannee parhaiten se, että moottorin ydinosat (kiertokanget, männät ja yhtä lukuunottamatta kaikki venttiilikoneistot) pyörivät ja toimivat yhä - niissä ei ole minkäänlaista kiinniruostumista tai -korrosioitumista.

Harmi ettei muu osa koneesta saanut aikoinaan säilyä Kiekkiselällä. Maailmalla on pelastettu jopa takaisin siivilleen huonommassakin kuosissa olleita lentolaitteita.  

Tuoreet kuvat kertovat M-25:n kunnosta olennaisen..   

20181013_172411.jpg

20181013_172524.jpg

20181013_172541.jpg

20181013_172559.jpg

20181013_172609.jpg

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hienoja kuvia, kiitos Pekka, aivan uskomattoman hienossa kunnossa säilynyt ja vielä upeasti restauroitu moottori, ei voi kuin ihmetellä! 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

M-25 -tähtimoottorin konservointi näyttelykuntoon alkaa olla loppusuoralla. Koko komeudessaan moottori tulee näytteille Raatteen Portin museossa heinäkuun tienoilla. Tarkempi ajankohta: www.raatteenportti.fi 

Hienoa työtä moottorin kanssa tehneen restauroijan tuoreimmat kuulumiset hämmästyttävät edelleen. Muun muassa toinen M-25:n magneetoista antaa yhä vielä sytytysvirtaa sitä kokeiltaessa. Jo syksyllä todettiin moottorin kampiakseleiden ja mäntien pyörivän ilman minkäänlaista kiinniruostumista, -korrosioitumista tms.

Kuvissa näkyy hyvin myös syy, mikä lienee saanut neuvostopilotin tekemään pakkolaskunsa kiireellä Kiekkiselän jäälle: Mitä ilmeisimmin suomalaisen jalkaväkisotilaan iltapäivällä 6.12.1939 kiväärillään kohti konetta ampuma onnenkantamoinen on lävistänyt moottorin nelossylinterin imuputken, mistä virrannut polttoainesumu on oletettavasti päätynyt mm. koneen ohjaamoon. Kiirehän siinä on tullut - vaihtoehtona erittäin lämpimät hetket talvisella Suomussalmen taivaalla. Alastulon rytäkässä on koneen potkurikin osunut jäähän ja toisen laskutelinesuksen kannatin vääntynyt reippaasti.

M-25:n episodi alkaa näin olla myös nykypäivän osalta viimeistelyä vaille. Se nähdään Raatteentien maisemissa näillä näkymin keskikesällä.  

IMG-20190506-WA0000.jpg

IMG-20190506-WA0001.jpg

IMG-20190506-WA0002.jpg

IMG-20190507-WA0003.jpg

IMG-20190507-WA0004.jpg

IMG-20190507-WA0002.jpg

IMG-20190507-WA0000.jpg

IMG-20190507-WA0001.jpg

4 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tapauksen taustojen selvittelyssä meinattiin lipsahtaa salapoliisityön puolelle. Ajatuksena oli hetken aikaa yrittää saada selville tuon tiettävästi lumisateisen iltapäivän hämärissä ammutun laukauksen lähtöpaikka. Toiveissa häilyi koneeseen todennäköisesti osuneen joukko-osaston tai jopa yksittäisen ryhmän / miehen selville saaminen.

Tähän arveltiin pystyttävän, kun suomalaisten liikkeet alueella joulukuun alkupäivinä -39 tunnetaan ja tiedossa on tapahtuman ajankohta karkeaa kellonaikaa myöten. Lisäksi koneen tulosuunta on selvillä osumasta pääteltävissä olevien yksityiskohtien kanssa:

Imuputken läpäissyt luoti on tullut takaviistosta alhaalta oikealta, eli se on mitä todennäköisimmin ammuttu kohti loittonevaa konetta. Epätodennäköisempänä vaihtoehtona oli luodin tulosuunta alhaalta koneen etusektorista, mistä se olisi kimmonnut lentäjän panssariselkänojan alakulmasta takaisin tulosuntaansa ja läpäissyt kohdalle osuneen imuputken. Luodin jäänteitä ei moottorin rakenteista löytynyt. Reiän lisäksi tavattiin nelossylinterin jäädytysrivoista vain niihin lopulta pysähtyneen luodin iskujälki. Jälkiä osumista on koneessa ollut kuitenkin muuallakin. Nostotöiden yhteydessä työlautan kannelle nousseen toisen laskutelinesuksen kärkivahvikkeessa muun muassa oli luodin jättämä reikä. Samanlaisia yksittäisiä reikiä on löytynyt myös koneen runkokappaleen jäänteistä.     

Tässä kohtaa jouduttiin asian kanssa kuitenkin nostamaan kädet pystyyn. Siihen todettiin liittyvän niin monta epävarmuustekijää, ettei jatkamiseen löytynyt paukkuja. M-25:n yhden sylinterin venttiilikoneiston tiedetään myös olleen pahasti vioittunut jo lennon aikana, mikä oli pudottanut käyvien sylintereiden lukumäärän kahdeksaan. Tästä on aikalaiskertomuksiakin, joiden mukaan alueella oli tehty havaintoja moottori yskien lentäneestä koneesta.

Yhtäkaikki voidaan kuitenkin olla varmoja, että koneen toi lopulta Kiekkiselän jäälle erittäin onnekas talvipäivän hämärissä ammuttu yksittäinen laukaus - mitä ilmeisimmin suomalaisen sotilaan kiväärillä ammuttuna. 

 

 

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tapani Meriläisen osaavissa käsissä Joensuussa valmistuneen M-25 -restauroinnin lopputulos asetettiin heinäkuussa näytteille Suomussalmen Raatteen Portin talvisotamuseossa. Näytteillepanotilaisuuteen osallistui mittava joukko sekä paikallisia, että museolla tuona päivänä vierailleita matkailijoita. Noston toteuttaneesta projektiryhmästä oli paikalla sekä siviili- että sotilasedustus. 

Koneen viimeisen lennon tapahtumatkin saivat aiemmin tuntemattoman aikalaiskertomuksen myötä tarkennusta vielä juuri ennen paljastustilaisuutta. Neuvostoilmavoimien kapteeni Sokolovin seikkailu Kainuun talvisella taivaalla ja sen päättymisen yksityiskohdat ovat nyt ilmeisen tarkasti tiedossa ja tallennettuina. Niihin voi käydä tutustumassa lähemmin Raatteen Portin pysyväisnäyttelyssä (www.raatteenportti.fi).

Vuonna 1972 paikallisten suomussalmelaisten toimesta aloitettu, kesästä 2011 lähtien eri kokoonpanoilla jatkettu ja Puolustusvoimien toimesta heinäkuussa 2018 loppuunsaatettu M-25 -projekti on saatettu näin menestyksellä päätökseen.    

IMG_9378.JPG

IMG_9394.JPG

IMG_9427.JPG

IMG_9429.JPG

IMG_9471.JPG

IMG_9472.JPG

IMG_9474.JPG

IMG_9477.JPG

IMG_9496.JPG

IMG_2941.JPG

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei, kävimme elokuussa Raatteentiellä katsomassa mm. kyseistä moottoria. Upeasti entisöity.

Onko joku saanut selville a) koneen taktista tunnusta, sen väriä ja sijaintia tai b) kuinka lentäjän lopulta kävi?

Samoin museossa oli muita lentokoneen osia, joista valitettavasti museon henkilökunta ei osannut paljoakaan kertoa. Onko forumilla lisätietoa?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

b) I-15bis:n lentäjän kerrotaan olleen kapt. Sokolov, joka oli startannut tuolle tiettävästi 3.joulukuuta -39 tapahtuneelle lennolle Uhtuan (nyk. Kalevala) suunnalla sijainneesta neuvostoilmavoimien tukikohdasta.

Selvittyään ilmeisen rajusta pakkolaskusta Kiekkiselälle, sivakoi hän perimätiedon mukaan takaisin itään alueen talosta lainaamillaan suksilla. Sukset kerrotaan myöhemmin jopa palautetun samaan taloon.

Raatteen Portissa olevista muista koneenkappaleista osa kuuluu moottorin kanssa tähän samaan "5275" -valmistenumeroiseen I-15bis:iin

- ylhäällä ensimmäisen näyttelyhuoneen kattotuolien päällä olevat tummanvihreät siipistreevat

- museon ulkohäkissä oleva "5275":n koko pyrstökappale.

Lisäksi suuremmista rakenneosista on varastoituna nostotöiden yhteydessä paikannettu koneen toinen suksilaskuteline, moottorin suojapeltejä ja jäähdytinsäleikkö, ohjaamon ovi- ja moottorin toinen pohjaluukku sekä luodin raapaisema lentäjän istuinkaukalo.

Toisaalla varastoituna / restauroitavana ovat lentäjän panssariselkänoja, moottorin toinen pohjaluukku ja koneen varsinainen runkokappale.

Raatteen Portin pihamaalla olevat muut koneenkappaleet ovat peräisin muista tapauksista (mm. suurikokoinen siipi mahdollisesti Taivalkoskelta).

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei, ja kiitos näistä tiedoista.

C-F Geustin kirjassa Red Stars 7 päivämääräksi kerrotaan 6.12.1939 ja kapt Sokolovin kohtaloksi KIA? Eri lähteissä on siis erovaisuuksia, ei valitettavasti mitenkään epätavallista.

Museolla oli epäselvyyttä tuosta ulkohäkissä olevasta pyrstökappaleesta, epäilivät sen olevan jostain muusta koneesta, mutta allekirjoittaneen silmään se kyllä sopisi olemaan I-15bis:stä.

Jos a) kohtaan jollakin olisi lisätietoja, niin olisin kiitollinen ja pääsisin askartelemaan pienoismallia. Jo vinkki saman yksikön muiden koneiden tunnuksista olisi askel eteenpäin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
23 tuntia sitten, Seppo Lauritsalo kirjoitti:

Onko joku saanut selville a) koneen taktista tunnusta

Samaa tietoa minäkin kaipaan, pienoismallia varten. Raatteen Portin museo on kyllä ens kesän MUST!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Talvisodan alkamisesta on kulunut tänään 80 vuotta. Muutamaa päivää vaille yhtä kauan on kulunut aikaa neuvostoilmavoimien I-15bis -koneen pakkolaskusta Kiantajärven Kiekkiselälle, ja koneen M-25 -moottorin sukelluksesta järven pohjamutiin.

Tähtimoottorin sukellus kesti heinäkuun alkuun 2018 saakka, jolloin se nostettiin takaisin päivänvaloon siviili- ja sotilassukeltajien yhteisoperaatiossa. Oheinen video koostaa koneen ja moottorin koko tarinan aina joulukuisen iltapäivän hämäristä 1939 kesän 2018 nosto-operaatioon. 

Projekti on omistettu heille, joilla alkoi 80 vuotta sitten 30.11.-39 mm. Suomusalmella ja Raatteessa hieman toisenlainen urakka.

Play it loud.. :)

 

5 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään