Kirjoitettu Elokuu 19, 2018 Aina jotain löytyy varastojen kätköistä. Tällä kertaa Junkers 88 autopilotti tms osa, jota käsittääkseni koneen suunnistaja / pommittaa on käyttänyt, laitteen sijainnista päätellen. Koska kyseessä on ns suomi-osa saattaisi selvitä mistä koneesta laite on peräisin. Datakilvestä löytyy tiedot: Fernbedienungsgerät FBG 1, valmistaja Telefunken, Terät Nr. 124-253A, Werk Nr. 151200-41, Anforder Z. Ln 26610 Tietäväisemmät kertokoon lisää. Ylemmän kuvan oikeassa reunassa näkyy laitteen sijainti ohjaamossa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 19, 2018 Peil G5-kohtilentolaitteen (kauko)käyttölaite: http://www.cdvandt.org/D-Luft-T-4057-Peil-G-V-HB.pdf ,sivut 19-20. https://de.wikipedia.org/wiki/Datei:PeilG_V_radio_direction_finder_and_FuBl_1_instrument_landing_system_1.JPG Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 20, 2018 (muokattu) Olen käynyt Junkers Ju 88 A-4 -pommarimme (JK-251-274) asiakirjoja läpi, jonka perusteella totean että papereihin merkitsemisissä on ollut suurta vaihtelua. Selvisi sen verran että ainakaan JK-koneissa 252, 253, 255, 257, 260, 263-269 ei ollut tätä laitetta (eikä siis suuntimislaitetta Peil G5). Aivan varma tapaus on JK-271. Siitä laite löytyy Werk.numeroineen (liitesivu). Kävin läpi myös Junkers W 34 -koneet (JU-131-135), jotka toimitettiin Suomeen vuonna 1944 viesti- ja radiosuunnistuskoulutusta varten. Niissä kaikissa oli tämä FBG 1 -kaukokäyttölaite. Harmillista vain ettei Werk.Nr. ole mihinkään merkittynä (kohdat jätetty tyhjiksi). Katsoin vielä Dornier Do 17 -pommarit (DN-51-65.). Niissä kaikissa oli po. laite asennettuna mutta vain seitsemään oli laitteen kohdalle merkattu Werk.Nr.: DN-51; FBG 1; 3778577, DN-52; 40041-39, DN-55; 49640, DN-56; 41055, DN-58; 29249-38, DN-61; 28691-38, DN-64; 39722-39. (Olisko väliviivan jälkeinen luku kojeen valmistusvuosi?). Veli-Martin laitteelle ei näin ollen löytynyt koneyksilöä, mutta varmasti se johonkin näistä konetyypeistä on ollut asennettuna. Muokattu: Elokuu 20, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 20, 2018 Googlasin, tietojenne jälkeen, ju88n sisäkuvia ja huomasin että yhdessä kuvassa näkyi ko. laite josta lähti jotkin piuhat ylöspäin. Minun laitteessa ne on tulpattu ja lähtö on alaspäin, joten päättelin FBGn olevankin jostain muusta koneesta kuin ju88sta. Valitettavasti. Samassa paketissa jossa tuli FBG1 tuli myös PR3 kehäantenni ja Umformer U8 tai siis sen moottori. Joten peukuttaisin ehkä Junkers W 34 puolesta jos ne olisivat kulkeneet jotenkin yhdessä. Kiitos Raimolle ja Arille tiedoista! On aina sydäntä lämmittävää kun jaksetaan paneutua ilmailuaiheisiin kysymyksiin. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 21, 2018 Periaatteessa on mahdollista, että ko. laitekokonaisuus on Dornierista. Osassa oli kehäantenni ja osassa PRE3-antenni kuvussa ohjaamon katolla. JK: sta sen verran, että Jukka Raunio mainitsee pommari-kirjassaan käyttäjien olleen tyytymättömiä Peil G6:n ( joskin kirjassa puhutaan G5:n uudemmasta mallista) automaattitoimintojen epäluotettavuuteen ja toivoivat tilalle DN:n käsikäyttöistä järjestelmää. En ole saanut selville, mitä tällä tarkoitetaan. Kokeiltiinko käsisäädön asennusta joihinkin JK-yksilöihin? Esim. Raimon yllämainittuun JK-271:een? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 21, 2018 22 tuntia sitten, Veli-Martti Koivunen kirjoitti: Googlasin, tietojenne jälkeen, ju88n sisäkuvia ja huomasin että yhdessä kuvassa näkyi ko. laite josta lähti jotkin piuhat ylöspäin. Minun laitteessa ne on tulpattu ja lähtö on alaspäin, joten päättelin FBGn olevankin jostain muusta koneesta kuin ju88sta. Valitettavasti. Samassa paketissa jossa tuli FBG1 tuli myös PR3 kehäantenni ja Umformer U8 tai siis sen moottori. Joten peukuttaisin ehkä Junkers W 34 puolesta jos ne olisivat kulkeneet jotenkin yhdessä. Kiitos Raimolle ja Arille tiedoista! On aina sydäntä lämmittävää kun jaksetaan paneutua ilmailuaiheisiin kysymyksiin. Umformer on käytännössä pelkkä moottori. Se on muuttajakone, jossa sähkömoottori pyörittää samalla akselilla olevaa generaattoria. Sillä muodostettiin radioputkien vaatima satojen volttien jännite. 8 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti: Periaatteessa on mahdollista, että ko. laitekokonaisuus on Dornierista. Osassa oli kehäantenni ja osassa PRE3-antenni kuvussa ohjaamon katolla. JK: sta sen verran, että Jukka Raunio mainitsee pommari-kirjassaan käyttäjien olleen tyytymättömiä Peil G6:n ( joskin kirjassa puhutaan G5:n uudemmasta mallista) automaattitoimintojen epäluotettavuuteen ja toivoivat tilalle DN:n käsikäyttöistä järjestelmää. En ole saanut selville, mitä tällä tarkoitetaan. Kokeiltiinko käsisäädön asennusta joihinkin JK-yksilöihin? Esim. Raimon yllämainittuun JK-271:een? 29.7.43 päivätyssä "Saksalaisen kaluston nimikeluettelossa", joka sisältää BL, DN ja JK-koneiden saksalaisperäisen viestimateriaalin, Junkersit JK-259 ja 271 sisältävät vanhemman suuntimisvastaanottimen G5. Muihin Junkerseihin ilmoitetaan G6, jonka autopilotin suuntaohjaukseen kytketty automatiikka todettiin häiriöalttiiksi. Asiaa on ilmeisesti tutkittu, koska 27.3.44 ilmavoimien komentaja ratkaisi, ettei JK:n FuG10P ja PeilG 6 toistaiseksi vaihdeta FuG10:een ja PeilG5:een. Käytännössä tuo "G5:n uudempi malli" tarkoittaa G6:tta ja "DN:n käsikäyttöinen järjestelmä" tarkoittaisi koko G5 suuntimisjärjestelmää, jonka vaihto Junkersiin ei olisi tapahtunut heittämällä. Onko muuten missään selvitetty, kuinka vajaalla kalustolla JK:t tulivat Suomeen ja kuinka sitä saatiin täydennettyä? Olen ihmetellyt Lavansaaren revohkan yhteydessä Junkersien pyrkimyksiä saada suuntimia lennonvarmistusasemien suuntimoilta, vaikka ruuhka radioaalloilla oli valtava. Kaikkien radiopurjehduksen oppien olisi luullut olevan vielä tuoreessa muistissa. Olisiko selitys se, ettei ainakaan kaikissa Junkerseissa ollut (toimivaa) suuntimisvastaanotinta, jolla suunnan olisi saanut ilman maa-aseman apua? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 24, 2020 Jatkan tätä säiettä. Tarkoitus oli pitää esitelmätilaisuus Hyrylän IT museolla, aiheena radio sodassa jne. Se tietenkin siirtyy ja nyt on aikaa etsiä lisätietoja. Tarkoitus oli kertoa mm. Kosovon sodasta, mukana myös vähän Ilmailua operatiiviselta kantilta. Lasse Vihonen esitelmöi tästä: PERUTTU: Klo 13 yleisöluento Yleisradio ja saksalaisille lentokoneille annettu suunnistusapu jatkosodassa. Luennoitsijana FK Lasse Vihonen. Kyseessä oli radioasemille asennettu avainnuslaite, joka lähetti tunnusta NDB-aseman tapaan. Laitteen ja järjestelmän käyttö ei rajoittunut Saksalle annettuun apuun, vaan nyt on löytynyt lisätietoja järjestelmän käytöstä omien pommituskoneiden apuna. Laitteita oli paljon enemmän kuin aluksi tiesimme. Feeniks lehdessähän oli tästä Saksalle annetusta avusta juttua. Muutama Yleisradiolle osoitettu toimintaohje lisää on nyt löytynyt. Sen sijaan on vielä tutkimatta, hyödynsikö ja miten Ilmavoimat Ylen ja rintamaradioiden antamaa suunnistusapua. Siis muutamia tutkimuskysymyksiä foorumille. -pommikoneiden varustus per kone, eli joko Peil G 5 tai 6. Tällä ainakin pystyi suuntimaan ko. radioaseman aivan ADF:n tapaan. Käyttöliittymä vaan oli jokseenkin kömpelö. Käyttöä opiskeltiin vasta sodan loppupuolella. ( lähde: Martti Lehdon tutkimukset) oliko vain osassa pommikoneita käyttökelpoinen suuntimo. Vanhat haastatellut navigaattorit kertoivat vain epämääräisesti ”kohtilentolaitteesta” osaamatta sen tarkemmin kuvata, mitä oikein käyttivät vaiko mitään. -avainnuslaitteet tulivat Ilmavoimien kautta Yleisradiolle. Eräs laite on Lahden museon hallussa. Mutta montako näitä tuli maahan ? Joku kirje takuulla löytyy... Tiettävästi näitä on eksynyt myös siviilien komeroihin. Piilottelevat vieläkin visusti. -onko mitään tietoa systeemin käytöstä omien Ilmavoimien apuna. Eksymisistä on kyllä paljon tarinoita.... Suunnistusterveisin Jorma ps. Tulee mieleen Vene-ledessäkin selostettu Esko Huuhkan meripartiolaisten retki purjeveneellä 1960-luvun lopulla Puolaan. Navigointivastaanotin oli Grundigin matkaradio. Sama periaate. Ja yhtä hankala. 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 24, 2020 (muokattu) Vähän on OT:ä, mutta seuraan edellistä postausta. Tuli mieleen: Laitettiinko Yleisradioasemia, esim Lahti AM kiinni silloin tällöin, vai oliko sodan ajan vehkeet koneissa kehittymättömämmät kuin 1970 luvulla? Itse olen käyttänyt 70-luvulla ja myöhemminkin suunnistuksessa Lahti AM:ää. Se oli niin mukavaa kuunnella radio-ohjelmaa lasketellessa kohti etelää vaikka Oulusta tai Kajaanista. Piti vain huolen, että NDB:n nuoli näytti kohti nokkaa(koneen). Voi rauhassa seurata ilmatilaa ja maisemia, eikä tarvinnut karttaa rapistella. Muokattu: Maaliskuu 24, 2020, käyttäjä: Teppo Sarpila Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 24, 2020 Ei laitettu kiinni, mutta lähetettiin suunnistuksen helpottamiseksi tunnusta sekaan. Hyvin yksinkertainen kantoaaltoavainnus. Näin navigaattori tiesi tarkasti, mitä asemaa kuunteli. Oikean aseman löytäminen ”eetteristä” ei ollut ihan niin helppoa varsinkin jos kenttä oli hyvin heikko, eli oltiin kaukana asemasta. Avainnuksen kyllä erotti, jos ohjelmasta ei saanut selvää. 1970 luvulla Lahden teho oli jo peräti 200 kW,se kuului kyllä hyvin jo Oulun tasalta. Aiheesta lisää, kunhan Vihonen esitelmöi. Jos AM asemat kiinnostaa, kannatta lukea elämäkertani. Löytyy vaikka BoD kustantamolta. Ura alkoi noiden AM asemien parissa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
