Jakovlev Jak-9UM hävittäjä pudonnut Australiassa

[Jukka Nisula 2 282]

 

Valitettava warbird-onnettomuus, jossa pilotti sai surmansa. Kone oli uustuotantoa ollut Jak-9, jonka ensilento oli vuonna 2004:

https://aviation-safety.net/wikibase/wiki.php?id=215173

https://commons.m.wikimedia.org/wiki/File:VH-YIX_Yakovlev_Yak-9UM_(8428207916).jpg

t. Jukka

Muokattu: Syyskuu 7, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Risto Sollo 22]

Jak-9... Ehtikö noin isonumeroinen Jakovlevi lennähtelemään Suuressa Isänmaallisessa Sodassa?

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Risto Sollo kirjoitti:

Ehtikö noin isonumeroinen Jakovlevi lennähtelemään Suuressa Isänmaallisessa Sodassa?

https://www.casa.gov.au/aircraft-register?search_api_views_fulltext=&vh=YIX&field_ar_serial=

Uustuotantoa vuodelta 2004.

Rodney

P.S. No niinhän tuolla Jukan alkuperäisessä viestissäkin lukee.

Muokattu: Syyskuu 8, 2018, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Juha Paulavuo 21]

2 tuntia sitten, Risto Sollo kirjoitti:

Jak-9... Ehtikö noin isonumeroinen Jakovlevi lennähtelemään Suuressa Isänmaallisessa Sodassa?

Tuotanto alkoi 1942 ja päättyi 1948, n. 17 000 konetta tehtiin. Kone oli Neuvostoliiton eniten tuottama hävittäjälentokone sodan aikana.

 

[Jukka Nisula 2 282]

4 tuntia sitten, Juha Paulavuo kirjoitti:

Tuotanto alkoi 1942 ja päättyi 1948, n. 17 000 konetta tehtiin. Kone oli Neuvostoliiton eniten tuottama hävittäjälentokone sodan aikana.

 

Näin on. Suomen rintamalla konetyyppiä alkoi näkyä vasta jatkosodan lopulla kesällä 1944. SA-kuva-arkistosta löytyy useampikin kuva alasammutuista Jak-9 -koneista.

Edit: Laskin yhteen Kalevi Keskinen-Kari Stenman "Ilmavoitot osa 1 ja 2" -kirjoista alasammutut Jak-9 -koneet. Suomalaisilla lentäjillä on yhteensä 118 vahvistettua ilmavoittoa kyseisestä konetyypistä, eniten Ilmari "Illu" Juutilaisella (14 kpl), sitten tulevat Hasse Wind (10 kpl) ja Lasse Aaltonen (8 kpl). Ensimmäiset Jak-9 -koneet on ammuttu alas toukokuussa 1944.

SA-kuva nr 162979:

”Pakkolaskun tehnyt venäläinen lentokone. Kone on uutta ``JaK´´ tyyppiä, joka ei ole aikaisemmin rintamilla esiintynyt.
Pulsa-Vihosinkylän välinen maasto 1944.09.02”

SA-kuva nr 158132:

"Vihollisen hävittäjä on tehnyt pakkolaskun ruispeltoon ja säilynyt verrattain ehyenä. Lentokentältä on korjausporukka rientänyt paikalle, sillä kalliit osat on saatava nopeasti lentokentän varikolle, missä viholliskone kunnostetaan uudestaan palvelemaan uusia isäntiään.
Pitkärannan suunta 1944.07.09"

 

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 8, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
Täydennystä

[Jukka Nisula 2 282]

Onnettomuus on noteerattu myös tällä linkin sivustolla. Syytä tutkitaan, ehkäpä se selviää ajan myötä.

https://www.worldwarbirdnews.com/2018/09/09/pilot-killed-in-yak-9um-crash-in-australia/

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 504]

8.9.2018 at 18.37, Jukka Nisula kirjoitti:

 

Edit: Laskin yhteen Kalevi Keskinen-Kari Stenman "Ilmavoitot osa 1 ja 2" -kirjoista alasammutut Jak-9 -koneet. Suomalaisilla lentäjillä on yhteensä 118 vahvistettua ilmavoittoa kyseisestä konetyypistä, eniten Ilmari "Illu" Juutilaisella (14 kpl), sitten tulevat Hasse Wind (10 kpl) ja Lasse Aaltonen (8 kpl). Ensimmäiset Jak-9 -koneet on ammuttu alas toukokuussa 1944.

 

 

 

Mitenkähän ovat mahtaneet hävittäjätaiturimme taistelun tuoksinnassa tunnistaa eri Jak-versiot toisistaan? Valtion Lentokonetehdas ei pystynyt erottamaan Jak-9 -hävittäjiä Jak-7:sta.

Molemmat Jukan liittämien SA-Kuvien Jak-9:t ovat olleet VL:lla varastossaan numeroilla 18 ja 38.

Muokattu: Syyskuu 12, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Raimo Heikkinen 2 504]

Laitanpa tähän Jak-ketjuun: Varsovassa sijaitsevan Museum Wojska Polskiegon (Puolan Armeija Museo) kokoelmiin kuuluu Jak-9P -tyyppi. (Suuntaperäsin huollossa).

Muokattu: Syyskuu 12, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 282]

Varmasti näin on ollut, sekaannuksia varsinkin uusien konetyyppien kohdalla sattui sodassa sekä lentäjille, että muulle henkilöstölle. Ei siis ihme, että myös Ilmavoittoja kirjattiin vääristä konetyypeistä asiapapereihin. Keskinen-Stenman "Ilmavoitot osat 1 ja 2"- kirjoissa on käyty sen vuoksi läpi uudelleen vuosina 2001-2005 n. 2000 ilmavoittoa arkistojen ilmataistelukertomuksista. Eli kirjoissa on korjattu vanhoja erehdyksiä, kun on ollut mahdollisuus tutustua myös naapurin arkistoihin. Siitä tekijät kiittävät ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geustia sekä venäläisiä Mikhael Bykovia, Oleg Kiseleviä sekä Andrei MIkhailovia, jotka ovat tutkineet pudotuksia Venäjän puolustusministeriön keskusarkistossa ja laivaston keskusarkistossa Gatshinassa. Näin on voitu verrata ilmavoittoja yksityiskohtaisesti toisiinsa. Lainaan tekijöitä (Keskinen-Stenman) seuraavasti, kirjan 1. kappaleen lopussa: "Tässä kirjassa pudotetuksi ilmoitettujen koneiden tyypit on selvissä tapauksissa muutettu vastaamaan venäläisten tappioilmoituksia. Tästä pääsemme suoraan toiseen kansainväliseen ongelmaan. Vastustajan tyyppien tunnistus on kautta aikojen tuottanut vaikeuksia kaikille ilmavoimille.

Meillä Hurricanien saapuminen rintamalle vuoden 1941 lopulla aiheutti sekaannusta, oli I-18:aa ja MiG-3:a. Samoin Jak-1 ja Jak-7 -koneiden tulo kesällä 1942 meni joko Hurricaneina tai jopa Spitfireinä. Nyt tiedämme venäläisten vahvuusilmoituksista, että jälkimmäisiä ei koskaan esiintynyt Suomen rintamalla. Sitkeästi elää myös myytti Mustangeista. Näitäkään ei koskaan ollut täällä sotatoimissa. Kaikki todennetut Mustangien pudotukset ovat olleet Jak-9 -koneita. Ei ihme, sillä kaikista muista Jakeista poiketen ysillä oli tylppä siivenkärki kuten Mustangilla."

Alkusarjojen Jak-7 erosi Jak-9:stä ulkoisesti korkeamman takarungon, kuomun ja siivenkärkien osalta. Mutta myöhempiin versioihin tuli samanlainen matala takarunko ja "kuplakuomu" kuin ysissä, joten vaikeaa on ollut erottaa...

"Heinäkuussa 1942 koelennettiin Jak-7D-versio (D - Dalnyi eli pitkänmatkan versio). Kehitystyön tuloksena valmistui Jak-7DI ("Dalnyi Istrebitel") joka sai nimen Jak-9". (teksti: wikipedia)

Jukka

Tässä varhainen Jak-7, kuva wikipedia:

Muokattu: Syyskuu 12, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
Täsmennystä

[Raimo Heikkinen 2 504]

Jukalle kiitos selvityksestä

[Risto Sollo 22]

Olihan se niinkinpäin että Neuvostolentäjät pudottivat monta Suomalaista Spitfireä...

[Raimo Heikkinen 2 504]

Vuonna 1958 oli William Greenin kirjoituksen otsikkona: "YAK-9 - RUSSIA´S SPITFIRE".

[Markku Valtonen 49]

Mielnkiintoinen kuva nro.158132, ilmeisesti koneen evakuointi on alkamassa kun 20mm ShVAK tykki irrotettu?

Huomioni kohdistuu herraan joka seisoo siiven etupuolella, asetakki sekä pussihousut eivät näytä olevan SA-mallia (m36), näyttäisi vielä olevan suikka päässä? Myös vyö puuttuu, sotavangin merkki.

Lieneekö hän pakkolasku paikalle tuotu sotavanki koneen purkakamisen avuksi vai itse tuon koneen ohjaaja?

Muokattu: Syyskuu 12, 2018, käyttäjä: Markku Valtonen

[Raimo Heikkinen 2 504]

Markun kysymykseen lainaan Ilmailumuseoyhdistyksen Tiedotetta 2. 1990. Tähän lehtiseen kirjoitti Yrjö Toivanen mainiota sarjaa "Sotasaaliskoneiden taustaa".

Tässä osa IX, aiheena "Jak": Aliluutnantti N.F. Nosenko oli ainoa Jak-9 hävittäjän ohjaaja, joka jäi suomalaisten vangiksi Itä-Karjalassa. Tämä tapahtui Nietjärven suunnalla 17.7.1944, mutta pakkolaskun hän oli joutunut suorittamaan viikkoa aikaisemmin Pitkäjärven Läskelän maastoon pellolle. Nosenkon kone, runkonumeroltaan "38" evakuoitiin ja lähetettiin LeV 1:lle heinä-elokuun vaihteessa. Aliluutnantti Nosenko itse kertoi, että hänen rykmenttinsä, 3.esk./197.Häv.LeR oli saanut Jak-9D:t uusina Sekehen kentällä tammikuussa 1944. Lähinnä koulutusajan vaurioiden vuoksi oli konekanta pudonnut jo puoleen ja heinäkuun puolivälissä oli Vitelen kentällä kunnossa vain 15 konetta.

 

Muokattu: Syyskuu 12, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 282]

Markulle ja meille muillekin lisää pohdiskeltavaa kuvan miehistä ja Jak-9 nr 38:sta. Laitan kuvasarjan (SA-kuvat 158129-158133) muut neljä kuvaa samasta tilanteesta, jonka on ottanut vänrikki V. Hollming.  Kuvatekstien mukaan (sama kuvateksti kaikissa kuvissa) kuvan porukka on "lentokentältä tullut korjausporukka", eli todennäköisesti kyseessä on joko jonkun laivueen mekaanikkoja ja kentänhuoltojoukkuetta tai sitten jo paikalle konetta ja sen varusteita evakuoimaan tullutta kenttälentovarikon miehistöä.

Kenttälentovarikoiden yhtenä tehtävänä oli lentokalustoon ja niihin liittyvän sotamateriaalin, lähinnä alasammuttujen koneiden niin omien kuin vihollisen, sekä armeijamme haltuun jääneen lentokentiltä saadun materiaalin, inventointi, evakuointi ja kuljetus lentovarikolle. Kesän 1944 yleiseen vetäymiseen liittyi myös kenttälentovarikoiden (KLe.V 1, 2, 3 ja 4) uudelleenorganisointi nopeasti muuttuneen rintamatilanteen vuoksi. Samalla toiminnan painopiste siirtyi kaluston korjauksiin ja huoltoon tukalan tilanteen vuoksi. Heinäkuun tilanne oli seuraava: Onttolaan siirtynyt Kenttälentovarikko 2 perusti alaosastot Värtsilään ja Mensuvaaraan. Rissalaan tukeutuneen KLe.V. 3:n alaosasto perustettiin Onttolaan ja alistettiin KLe V 2:lle. KLe V. 1 oli Utissa ja KLe V 4 Luonetjärvellä.  Onttolan alaosastot vastasivat heinäkuun -44 puolivälistä lähtien Hävittäjälentolaivueiden 26:n, 32:n ja 28:n sekä Tiedustelulentolaivue 12:n ja 16:n sekä Pommituslentolaivue 44:n ja 48:n huollosta.

Kyseisten kenttälentovarikoiden sotapäiväkirjoja kesän 1944 osalta ei kaikkia ole saatavana diginarc.verkkopalvelussa. Ainoastaan KLe.V 3:n sotapäiväkirja löytyy, mutta siinä ei ole mitään mainintaa sotasaaliskoneista heinä-elokuun -44 osalta.  Sen vuoksi on hieman haastavaa löytää kuvan miehille oikea joukko-osasto.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 13, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
tarkennuksia tekstiin

[Raimo Heikkinen 2 504]

Kenttälentovarikko 1:n (KLeV 1) pvm:llä 21.8.1944 miestilanne oli kaikkiaan 184 miestä. Kesä-heinäkuussa varikko sai useita "avustavia miehiä".

Näyttäisi kuin Jak-9 :t "18" ja "38" olisi KLeV 1 evakuoinut talteen? Yhteenveto KLeV 1:ssä venäläisen saaliin osalta oli vuonna 1944 tällainen: Tammikuussa; 2 konetta, toukokuussa; 2 konetta (2 AC.konetta, Kanneljärvellä ja Sirkiänsaaressa evakuoitu Immolaan), heinäkuussa; 6 konetta ja elokuussa; 1 kone. Yhteensä 17 konetta.

Venäläiset koneet tyypeittäin: "7 kpl. IL, 3 kpl. LA, 2 kpl. JAK, 4 kpl. AC, 1 kpl. KH" = 17 konetta.

Muiden varikkojen vastaavia tietoja ei ole käytettävissäni.

 

Muokattu: Syyskuu 14, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Juutinen 46]

Huhu vihjaa, että olisi taitolentoa tehdessä korkeus loppunut kesken: http://www.warbirdinformationexchange.org/phpBB3/viewtopic.php?p=606927