Kirjoitettu Lokakuu 23, 2018 (muokattu) Iltasanomilla on ihan uutta tietoa lentoliikenteen päästöistä, tarkemmin sanottuna stratosfääriin vapautuvista hiilidioksidonneista. IS:n julkaiseman artikkelin mukaan edestakainen Thaimaan lento tuottaa nelihenkisen perheen osalta hiilidioksidipäästöjä 15 tonnia, ja tällä määrällä ajaa kuulemma henkilöautoa 160 000 kilometriä. https://www.is.fi/matkat/art-2000005874181.html Lainaa Otetaan esimerkki nelihenkisestä helsinkiläisestä perheestä. Kun se suuntaa ihan varmasti ansaitsemalleen lomalle Thaimaahan, vapautuu stratosfääriin noin 15 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan aikaan tunnemme kasvavaa huolta henkilöautojen päästöistä. Asioiden suhteuttamiseksi on hyvä muistaa, että keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla perhe voi ajaa 160 000 kilometriä, ennen kuin se on tuottanut saman kasvihuonekaasumäärän kuin Thaimaan-reissu. Muuten hyvä, mutta lentoliikenteen tonnit on tietysti jutun agendaan sopien yläkanttiin, ja autojen tonnit alakanttiin. Toimittaja Pasi Jaakkonen sekoittaa artikkelissaan hiilidioksidin määrän ja sen laskennallisen ns. ekvivalenttimäärän. Lähteenä olleen lentolaskuri-sivuston laskennassa käytetyllä ns. säteilypakotekertoimella (RFI) otetaan kantaa hiilidioksidin lisäksi muihin ilmakehään vapautuviin päästöihin, eli ilmastonmuutokseen oletettavasti vaikuttavat muut päästöt ja vaikutukset on ”muutettu” vastaaviksi hiilidioksidimääriksi. Vertailuna käytettyihin autoilun päästöihin on kuitenkin laskettu vain todellinen pakoputkesta poistuva hiilidioksidin massa. Lisäksi autoilun päästöt oli laskettu puolta pienemmillä päästöillä verrattuna keskimääräisen käytössä olevan (2017) henkilöauton päästöihin, johon ei päästä edes uusilla kaasukäyttöisillä perheautoilla (Octavia G-TEC, 99 g/km). Artikkelista saa käsityksen, että laskenta perustuisi varsinaissuomalaisten henkilöautojen keskimääräiseen CO2-päästöön (158 g/km), vaikka laskennassa käytetty arvo on ollut vain 90 g/km. Nämä luvut perustuvat lisäksi vanhaan, ylioptimistiseen NEDC-mittaustapaan. Nykyisin käytössä olevalla realistisemmalla WLTP-mittaustavalla määritetyt päästöt ovat NEDC-arvoja suurempia. Hyvin tyypillistä Thaimaan lennon matkustajakonetta edustaa Airbus A350-900, jonka polttoainekulutus käytettyä matkustajapaikkaa kohden tämän pituisella lennolla on noin 2,4 litraa / 100 km, jota vastaava hiilidioksidipäästö on 6,06 kg / 100 km. Lentoreitin pituus yhteen suuntaan on n. 8000 km, jolloin matkustajakohtainen päästö edestakaisella matkalla on 970 kg hiilidioksidia. Tämä vastaa 6140 km ajosuoritetta keskimääräisellä varsinaissuomalaisella autolla, eli neljän hengen lennoista syntyvillä päästöillä autolla voisi ajaa jopa 24 500 km matkan (ei siis lähellekään 160 000 km). Lentokoneiden ja henkilöautojen keskimääräinen täyttöaste huomioon ottaen autoilun matkustajakohtainen hiilidioksidin kilometripäästö on suurempi kuin lentokoneella. Hiilidioksidipäästö henkeä kohden molemmilla kulkutavoilla on yhtä suuri silloin, kun henkilöauton täyttöaste on n. 2,6 henkilöä. Jos huomioidaan lentoasema- ja tieinfrastruktuurin päästöt, vaaka kallistuu vain enemmän lentämisen eduksi. Jaakkosen artikkelissa esittämillä hiilidioksidimäärillä tyypillisestä Thaimaahan (stratosfäärissä) lentävästä matkustajakoneesta loppuisi polttoaine jo puolivälissä matkaa. Muokattu: Lokakuu 23, 2018, käyttäjä: Tatu Koiranen 4 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 24, 2018 Jutun pointti oli käsittääkseni kuitenkin lähinnä se, että jättämällä koko Thaimaan reissu väliin ei tulisi sitäkään usean tonnin CO2 -päästöä riippumatta matkustustavasta. Toisin sanoen, pystyvätkö ihmiset tinkimään tällaisestakaan ylellisyydestä ilmaston hyväksi todellisuudessakin vai pelkissä juhlapuheissa. Ilmailun kasvun kannalta toki ikävä artikkeli, mutta laajemmassa mielessä siinä on ideaa asiallisenkin keskustelun pohjaksi. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 24, 2018 (muokattu) Olisiko pointti ollut saavutettavissa ilman liioittelua? Onko yksi edestakainen kaukolento vuodessa varmasti "kerskakulutusta"? Onko sekin kerskakulutusta, että asuu 20 km päässä työpaikasta (kulkuvälineenä auto), vaikka 5 km päässä olisi mukava betonilähiö? Sama reilu 6000 km lisä tulee tuosta vuodessa. Muokattu: Lokakuu 24, 2018, käyttäjä: Tatu Koiranen 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2019 Japan Timesin mielipidekirjoituksessa todetaan, että Euroopan hyvää tarkoittavat päästöjen vähentämiskampanjat eivät juurikaan tunnu missään, koska lentoliikenne tulee kasvamaan joka tapauksessa eniten Aasiassa, missä päästöistä ei tunneta häpeää. Lainaa This summer, European vacationers are being brought down to earth. A campaign, marked by hashtags such as #stayontheground and #flightshame, is pressuring travelers to think twice about the carbon impact of their air travel. None of this well-meaning effort will amount to much, however, unless the industry grapples with the environmental impact of its fastest-growing market: Asia. Aviation industry estimates suggest that global passenger numbers will double by 2037, led primarily by new middle-class consumers in China, India and Southeast Asia. Sometime in the next decade, China will surpass the United States as the world’s biggest aviation market. https://www.japantimes.co.jp/opinion/2019/07/27/commentary/world-commentary/flight-shaming-wont-work-asia/#.XT2U03tS-N1 Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2019 (muokattu) 10/24/2018 at 13.23, Tatu Koiranen kirjoitti: Olisiko pointti ollut saavutettavissa ilman liioittelua? Onko yksi edestakainen kaukolento vuodessa varmasti "kerskakulutusta"? Onko sekin kerskakulutusta, että asuu 20 km päässä työpaikasta (kulkuvälineenä auto), vaikka 5 km päässä olisi mukava betonilähiö? Sama reilu 6000 km lisä tulee tuosta vuodessa. "Sama reilu 6000 km lisä" on kyllä melko harhaanjohtavaa, koska tämähän oli yhden henkilön osuus ja kuten edellä kirjoitat "neljän hengen lennoista syntyvillä päästöillä autolla voisi ajaa jopa 24 500 km matkan", mikä sitten onkin jo enemmän, kuin henkilöauton keskimääräinen vuotuinen ajosuorite Suomessa. Eli voisi sanoa, jos perhe haluaa tehdä vuosittaisen Thaimaan matkan, päästöjen kompensoimiseksi pitää (ainakin polttomoottori)autosta luopua. Jos haluaa tehdä kaksi Thaimaan reissua, sen kompensoimiseksi perheen pitää luopua vielä asunnostakin (1000..2000 litraa polttoöljyä, ainakin öljylämmitteisessä OK talossa). Elämä on valintoja Muokattu: Heinäkuu 28, 2019, käyttäjä: Tauno Hermola typo Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 29, 2019 (muokattu) 7/28/2019 at 22.30, Tauno Hermola kirjoitti: "Sama reilu 6000 km lisä" on kyllä melko harhaanjohtavaa, koska tämähän oli yhden henkilön osuus ja kuten edellä kirjoitat "neljän hengen lennoista syntyvillä päästöillä autolla voisi ajaa jopa 24 500 km matkan", mikä sitten onkin jo enemmän, kuin henkilöauton keskimääräinen vuotuinen ajosuorite Suomessa. Eli voisi sanoa, jos perhe haluaa tehdä vuosittaisen Thaimaan matkan, päästöjen kompensoimiseksi pitää (ainakin polttomoottori)autosta luopua. Jos haluaa tehdä kaksi Thaimaan reissua, sen kompensoimiseksi perheen pitää luopua vielä asunnostakin (1000..2000 litraa polttoöljyä, ainakin öljylämmitteisessä OK talossa). Elämä on valintoja Teit siis oletuksen, että yksi käy töissä ja kolme muuta on pummeja? Miksi auton pitäisi olla jokaisella perheenjäsenellä sama? Mitä väliä silläkään on, mikä on henkilöauton keskimääräinen ajosuorite Suomessa? Aika selkeästi tuon tuossa viestissäni esiin sen, että se 6 miljoonan metrin lisä koskee yhtä henkilöä. Itse kompensoin oman Thaimaan matkailuni lentämällä matkan aikana vähemmän pienkoneilla kuin muuna aikana, ja autokin silloin seisoo. Suomessa ollessa kuukaudessa kuluu tuhansia litroja polttoainetta... Muokattu: Heinäkuu 29, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 30, 2019 22 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti: Teit siis oletuksen, että yksi käy töissä ja kolme muuta on pummeja? Miksi auton pitäisi olla jokaisella perheenjäsenellä sama? Mitä väliä silläkään on, mikä on henkilöauton keskimääräinen ajosuorite Suomessa? Aika selkeästi tuon tuossa viestissäni esiin sen, että se 6 miljoonan metrin lisä koskee yhtä henkilöä. Itse kompensoin oman Thaimaan matkailuni lentämällä matkan aikana vähemmän pienkoneilla kuin muuna aikana, ja autokin silloin seisoo. Suomessa ollessa kuukaudessa kuluu tuhansia litroja polttoainetta... En oikeastaan olettanut yhtään mitään, koska tällainen kuvitteellisen perheen fiktiivisten asuinpaikan vaihtojen pohdiskelu on jokseenkin älytöntä. Tiedät varmaan hyvin, miten hajanainen esim. pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on ja kuinka helppoa siellä asua lähellä kaikkien perheenjäsenten työ- ja opiskelupaikkoja. Pyrin vain havainnollistamaan sitä, mitä perheen vuosittaisen Thaimaan matkan päästöt ovat verrattuna autoilun ja asumisen päästoihin eli suuruusluokka on sama. Sen sijaan sinä näytät tehneen sen hyvin epärealistisen oletuksen, että muutto (jonkun perheenjäsenen!) työpaikasta 5 km päässä olevaan betonilähiöön lyhentää kaikkien perheenjäsenten, siis vauva- ja päiväkoti-ikäisetkin mukaan lukien, henkilöautolla liikkumista 6000 km:lla! Muutenhan ei puhuta enää samasta runsaan 24 000 km ajomatkasta koko perheen osalta. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 30, 2019 (muokattu) 2 tuntia sitten, Tauno Hermola kirjoitti: Sen sijaan sinä näytät tehneen sen hyvin epärealistisen oletuksen, että muutto (jonkun perheenjäsenen!) työpaikasta 5 km päässä olevaan betonilähiöön lyhentää kaikkien perheenjäsenten, siis vauva- ja päiväkoti-ikäisetkin mukaan lukien, henkilöautolla liikkumista 6000 km:lla! Muutenhan ei puhuta enää samasta runsaan 24 000 km ajomatkasta koko perheen osalta. Ei, vaan minä tarkastelin asiaa yhden henkilön kannalta. Se, että mainitsin neljän henkilön päästöillä olevan mahdollista ajaa 24 000 km, ei muuta asiaa. 2 tuntia sitten, Tauno Hermola kirjoitti: Pyrin vain havainnollistamaan sitä, mitä perheen vuosittaisen Thaimaan matkan päästöt ovat verrattuna autoilun ja asumisen päästoihin eli suuruusluokka on sama. Minun mielestäni suuruusluokka ei ole sama, vaan autoilun ja asumisen päästöt ovat moninkertaiset sillä viiteryhmällä, joka tyypillisesti lentää kaukolennolla lomalle. Suomessa kotitalouksien co2-päästöt henkeä kohden on jossain 6-7 tonnin tuntumassa (ilman lentoliikennettä), josta mainitsemasi asumisen osuuskin on jo 3 tonnia, kun taas edestakainen Thaimaan lento on noin 1 tonni. Muokattu: Heinäkuu 30, 2019, käyttäjä: Tatu Koiranen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 31, 2019 19 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti: Ei, vaan minä tarkastelin asiaa yhden henkilön kannalta. Se, että mainitsin neljän henkilön päästöillä olevan mahdollista ajaa 24 000 km, ei muuta asiaa. Minun mielestäni suuruusluokka ei ole sama, vaan autoilun ja asumisen päästöt ovat moninkertaiset sillä viiteryhmällä, joka tyypillisesti lentää kaukolennolla lomalle. Suomessa kotitalouksien co2-päästöt henkeä kohden on jossain 6-7 tonnin tuntumassa (ilman lentoliikennettä), josta mainitsemasi asumisen osuuskin on jo 3 tonnia, kun taas edestakainen Thaimaan lento on noin 1 tonni. Siis tarkastelit juuri sen yhden henkilön kannalta, jonka osalta tuo kuviteltu päästövähennys toteutuu ja unohdat ne kolme muuta, joiden osalta samansuuruista vähennystä ei ole mitenkään realistista odottaa tapahtuvan! Tähän asti tässä ketjussa on tarkasteltu pelkästään polttoaineen kulutuksesta (litraa/100 km, litraa/vuosi) aiheutuvia päästöjä. Nyt sitten vedät jostain vasemmasta hihasta lukuja, jotka ovat selvästi jotain muuta, koko toiminnan elinkaaripäästöjä? En tietenkään vastusta niiden käsittelyä, mutta ei silloin voida enää käyttää Thaimaan lennon osaltakaan pelkkiä polttoaineenkulutuksen päästöjä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 31, 2019 (muokattu) Täällä ei tainnut olla vielä mainittuna Kuluttaja-lehden artikkeli päästöistä https://kuluttaja.fi/artikkelit/mainettaan-pahempi-merimatka/ (vain tilaajille) juttua on referoitu useassa muussa mediassa, esim Uusi-Suomi: Lainaa Lentämisen päästöt ovat puhuttaneet lomamatkalaisia jo pitkään, ja moni ilmaston lämpenemisestä huolestunut on vaihtanut lentokoneen esimerkiksi junaan ja laivaan. Mutta onko laivakaan loppujen lopuksi ilmastoystävällinen matkustusväline? Jos asiaa kysytään Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksesta, vastaus on ei. Tekniikan tohtori Heikki Liimataisen mukaan laivojen ja lentokoneiden päästöt ovat matkustajaa kohden suunnilleen samanlaiset. Vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä päästöihin vaikuttavat muun muassa laivan tyyppi, nopeus, polttoaine, täyttöaste sekä mukana kulkevan rahdin määrä. Jos eri kulkuvälineet pitäisi laittaa järjestykseen niiden aiheuttamien päästöjen perusteella, nousevat laiva ja lentokone päästöjen kärkeen. Henkilöautoon verrattuna laivan ja lentokoneen päästöt ovat matkustajaa kohden kaksinkertaiset, jos henkilöauton kyydissä on vain kaksi ihmistä. Yhdensuuntainen matka Helsingistä Tukholmaan vastaa noin 4 000 kilometrin maantieajoa. Bussiin verrattuna päästöt ovat nelinkertaiset. Juna on kulkupeleistä vähäpäästöisin. Muokattu: Heinäkuu 31, 2019, käyttäjä: Petri Lehtovirta Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 31, 2019 Miksi näissä laskelmissa pitää aina laskea asioita neljän hengen mukaan eikä yhden? Yliarvostettua kaikenlaiset perhehassuttelut.. Kuukaudessa taitaa itsellä tulla suunnilleen sen verran autoilusta päästöjä mitä kaukolennosta tulee vähän laskutavasta riippuen. Auto seisoo sen aikaa kun mies on lämpimässä, joten aika nollatulokseen taitaa kuukauden reissulla päätyä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 15, 2019 Pöh, Iltalehti on kanssa asian ytimessä: "Yhtenä selityksinä suuriin lakkapitoisuuksiin voisi olla, että pinnoitetta irtoaa merellä seilaavien alusten osuessa jäähän. Toinen mahdollinen selitys saattaisi olla, että osa lakasta on peräisin lentokoneiden tuuliturbiineista." https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/33a115b5-0ab9-4991-9cd9-8ad470dbd1bf RAT:it on sitten pahoja. Alkuperäisessä jutussa puhutaan kyllä vain tuulivoimaloiden lavoista. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 15, 2019 1.8.2019 at 00.05, Eerik Kiskonen kirjoitti: Miksi näissä laskelmissa pitää aina laskea asioita neljän hengen mukaan eikä yhden? Yliarvostettua kaikenlaiset perhehassuttelut.. No kun se on niin yksinkertainen ja lähes huomaamaton keino dramatisoida mittaustulosta Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
