Parit Mersukuvat

[Marko Rintanen 146]

Tänään tuli nippu hienoja Mersuvalokuvia. Tässä muutamat. 

[Jukka Nisula 2 265]

Hienoja kuvia, ja osa tuttuja eri teoksista. Marko varmaan tietää ja tuntee kuvien taustat ja jopa henkilötkin, mutta laitan tänne kuitenkin "varmuuden vuoksi" jotain.

1. kuvassa koulutuslaivue puhuttelussa tai katselmuksessa, miten nyt eri lähteet tuon kuvan mainitsevat. Kuva otettu Porissa 1951. Siellä toimivat tuolloin Hävittäjälentolaivue 11 ja 13. Eturivi vasemmalta lukien: A. Bremer, A. Tuulensuu, A. Wan, O. Halminen, M.Sipiläinen, O. Länsivaara, K. Koskinen, O. Kuuluvainen, A. Peltoniemi, P. Poutanen, (?), J.Vesalainen ja V. Lempinen. Takarivi vasemmalta: M. Somppi, K. Juvonen, T. Eerola, L. Aaltonen, M. Rämö, J. Heino, R. Ala-outinen, J. Kaipio, L. Sarkasuo, O. Mäkelä, E. Lehto, E. Marttinen, K. Väänänen, O. Haavisto, l. Luoto ja H. Suomi.

Kuvat 2, 3 ja 5: Kuvissa hymyilee Matti Wikman, ilmeisesti Utissa otettuja.

4. kuvassa mahdollisesti MT-507, tuolloin siinä oli tuollainen ohutviivainen kelta-musta spinneri. Nykyään museossa spinnerin maalaus on erilainen, koska kone on sodanajan maalauksessa siellä. Lentäjä pitää vielä tunnistaa.

6. kuvassa on MT-512 Utissa mahallaan epäonnistuneen startin jälkeen. Tämä onnettomuus tapahtui 7.8.1951. Ohjaajana oli vänrikki Dick Karlsson, joka myöhemmin halvaantui Gnat-onnettomuudessa.

7. HLeLv 13:n MT-445 Porissa kesällä 1952.

8. kuva löytyy kirjasta "Ilmavoimat sodan jälkeen" (Keskinen-Stenman), kirjan alusta sivulla 6. Mutta siinä ei ole kuvatekstiä. Olisiko Porista, seisontapaikkojen lankuista päätellen, vertaa 1. Porin kuvaan.

Jukka

 

 

Muokattu: Lokakuu 31, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 491]

Mersuihin ei saatu oikein lääkelaatikkoa mahtumaan, vaikka sellainen myös tähän koneeseen kuului. Lopulta sijoituspaikaksi tuli ohjaajan takana oleva luiska (3. kuva).

[Tumi Hämäläinen 716]

Mikä pilli on tuossa kakkoskuvassa patruunakotelon kaakkoispuolella oleva trumpetti?

[Juha Ritaranta 947]

Lienee venturiputki.

[Jukka Nisula 2 265]

Ja muutamassa kuvassa näkyy tuulilasin yläreunassa kk-kamerateline.

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 491]

Kolmannessa kuvassa näkyy hyvin avattavassa ohjaamokuomussa ja vastaavasti ohjaamon laidan ulkoreunassa lisäraudat reikineen riippulukkoa varten. Sodan jälkeen koneiden seisoessa ulkosalla, oli mittarihävikki  - varsinkin kellot - sen verran suurta, että yleisesti koneiden kuomut ja luukut tehtiin lukittaviksi.

Muokattu: Lokakuu 31, 2018, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jorma Kosonen 1 679]

45 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Ja muutamassa kuvassa näkyy tuulilasin yläreunassa kk-kamerateline.

Ja Dick Karlssonin MT-512 Mersussa on myös itse kamera telineessä. Antavatko Raimon arkistotiedot kameran tyypin/valmistajan eli oliko USA:n ylijäämäkamaa vai saksalaista laatua?

Rod

[Mika Laakso 718]

Löytyykö keneltäkään tarkempia tietoja tuosta kuutoskuvan MT-512 koneen pakkolaskusta 7.8.1951? Omasta kirjastosta löytyy vain SIH6 ja koneiden historiat. Dick Karlssonin historia kiinnostaa.

[Jukka Nisula 2 265]

13 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Löytyykö keneltäkään tarkempia tietoja tuosta kuutoskuvan MT-512 koneen pakkolaskusta 7.8.1951? Omasta kirjastosta löytyy vain SIH6 ja koneiden historiat. Dick Karlssonin historia kiinnostaa.

Utin koneet siipi maassa -kirjassa on lyhyt selostus tapauksesta. Muistaakseni startissa rullauksessa puhkesi rengas ja sen seurauksena meni koko teline alta. Syy oli siis enemmän tekninen kuin pilotin vika. (edit: tämä MT-muistitieto väärin, katso Jorman kommentti alempana ketjussa).

Pietarsaaressa syntynyt Dick Karlsson kävi Lentoupseerikurssi 14:n Kauhavalla 1948-49. Hän jäi Ilmavoimiin ja tosiaan loukkaantui vakavasti laskuonnettomuudessa  Gnatilla GN-102 Luonetjärvellä 26.8.1958. Hänet pelastettiin palavasta koneesta, joka iskeytyi ohjattavuusvaikeuksien takia vaaka-asennossa kenttään ja kääntyi pompan jälkeen selälleen ja syttyi tuleen. Koneen rikkoutunut etuosa vedettiin erilleen palavasta rungosta, joka oli törmäyksessä kiitotiehen hajonnut. Mukana ensimmäisenä pelastamassa Karlssonia oli apumekaanikkona ja varusmiehenä tuolloin ollut Pauli ”Speedy” Fallström, joka tunnetaan DC-yhdistyksen DC-3:n OH-LCH:n pitkäaikaisena päämekaanikkona. Karlsson saatiin vedettyä koneen romusta puristuksista aivan viime tingassa, sillä hänen laskuvarjonsa ja lentopukunsa olivat jo tulessa. Hän oli tajuissaan ja saatiin ulos samalla kun koneen kerosiini syttyi ja Gnat paloi kokonaan.

Gnat-onnettomuus johtui koneen hydrauliikkaan lennon aikana tulleesta teknisestä viasta, joka aiheutti ketjureaktion vaikuttaen ensin laskutelineen toimintaan ja sen jälkeen koneen ohjattavuuteen. Kone meni lähestymisessä ”laukkaan”, jota ohjaaja ei pystynyt korjaamaan, vaikka siirtyi mekaaniseen ohjaukseen. 

Koska ohjaajan ei ollut todettu menetelleen vastoin valmistajan antamia voimassa olevia ohjeita, tarkastuslautakunta ei katsonut kapteeni Dick Karlssonin toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaneen onnettomuutta.

Alla kuva ja "luonnehdinta" Lentoupseerikurssi 18:n kurssijulkaisusta. Karlsson siirtyi kurssilta kadettikouluun vuodenvaihteessa 1949-50.

Jukka

Muokattu: Marraskuu 1, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäystä

[Jorma Kosonen 1 679]

8 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Muistaakseni startissa rullauksessa puhkesi rengas ja sen seurauksena meni koko teline alta. Syy oli siis enemmän tekninen kuin pilotin vika. 

Hieman on erilainen kuvaus kirjassa kuin Jukka muistaa.

Rodney

”07.08.1951 Messerschmitt G-6 MT-512 / HLeLv 31

Tiistai klo 12.15

Kone oli lähdössä suorittamaan partiotehtävää. Vaurioitui pahoin, kun se pääsi lähtökiidossa kallistumaan vasemmalle pyrkien alinopeudella yhdeltä pyörältä ilmaan. Vasen siipi otti maahan, minkä jälkeen kone kallistui oikealle laskutelineen, oikean siivenkärjen ja potkurin iskiessä maahan. Ohjaaja vänrikki Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone poistettiin 01.10.1952.”

(Jukka Vesen - Heimo Siiropää: Utin koneet siipi maassa, 2008, ISBN 978-952-92-3817-0).

 

[Markku Kiiski 2]

17 tuntia sitten, Juha Ritaranta kirjoitti:

Lienee venturiputki.

Tuo venturiputken jälkiasennus hyrrämittareille kielii jo varaosien saantiongelmista, alipainepumppuja ei ilmeisesti enää löytynyt.

[Jukka Nisula 2 265]

45 minuuttia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Hieman on erilainen kuvaus kirjassa kuin Jukka muistaa.

Rodney

”07.08.1951 Messerschmitt G-6 MT-512 / HLeLv 31

Tiistai klo 12.15

Kone oli lähdössä suorittamaan partiotehtävää. Vaurioitui pahoin, kun se pääsi lähtökiidossa kallistumaan vasemmalle pyrkien alinopeudella yhdeltä pyörältä ilmaan. Vasen siipi otti maahan, minkä jälkeen kone kallistui oikealle laskutelineen, oikean siivenkärjen ja potkurin iskiessä maahan. Ohjaaja vänrikki Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone poistettiin 01.10.1952.”

(Jukka Vesen - Heimo Siiropää: Utin koneet siipi maassa, 2008, ISBN 978-952-92-3817-0).

 

Kiitos Jorma täsmennyksestä, muistin väärin ja sotkin johonkin toiseen tapaukseen... kirjaa selasin jokin aika sitten. Eli ohjaajan virhe todennäköisesti kuitenkin.

Jukka

Muokattu: Marraskuu 1, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Ritari 243]

Dick Karlsson oli lentänyt "sotakoneita" Mersun lisäksi Vampirella ja Gnatilla tuohon loukkaantumiseensa asti. Hän jäi kapteenin arvoisena työkyvyttömyyseläkkeelle ilmavoimista vuonna 1959 ja asettui Kouvolaan. Loppuelämänsä (kuoli vuonna 1992) pyörätuoliin sidottuna hän toimi kääntäjänä. Muistan hänen useinkin käyneen iltaisin avustajansa kanssa lennättämässä radiolennokkeja Utissa. Kesämökkikin oli hankittu hyvältä hollilta muutaman kilometrin päästä Utin lentokentältä, jonka pihalta oli hyvä seurata lentäjäkavereidensa toimintaa. Karlssonilla oli "kaikki toiminnot käsillä" -erikoisvarusteltu Saab, josta hän pääsi myös kuskin paikalta siirtymään itsenäisesti pyörätuoliin ja taas takaisin.

[Jukka Nisula 2 265]

Tässä Lentoupseerikurssi 14:n ja kadettikoulun kurssikaverit luutnantti Dick Karlsson vasemmalla ja yliluutnantti Veijo Sarisalmi Luonetjärvellä kesällä 1956. Porissa ja Luonetjärvellä oli meneillään reservipilottien kertausharjoitukset, ja ainakin Sarisalmi toimi kurssilla opettajana. Reserviläiset saivat lentää Vihureilla ja kaksipaikkaisilla Vampire Trainereilla eli VT-koneilla. Sarisalmi lensi kuvan ottaneelle vaasalaiselle res.vänrikki Esa Huhtalalle "tyypit" eli tutustumislennon VT-7:lla Porista Luonetjärvelle 15.8.1956. Kuva: Esa Huhtalan albumi via Jukka Nisula.

Jukka

Muokattu: Marraskuu 1, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

33 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kiitos Jorma täsmennyksestä, muistin väärin ja sotkin johonkin toiseen tapaukseen... kirjaa selasin jokin aika sitten.

Ei ole mikään ihme että Jukka muisti hieman väärin sillä laskin että kirjassa on yli 50 tapausta sodan jälkeiseltä ajalta joissa Utin Mersulla on siipi maassa. Tässä vielä yksi tapaus jossa puikoissa oli Dick Karlsson.

Rodney

 

”10.05.1951 Messerschmitt G-6 MT-490 / HLeLv 33

Torstai klo 14.41

Kone vaurioitui, kun huolimattomasti lukittu kuomu irtosi startin alkuvaiheessa ja osui peräsimiin, jolloin ohjaaja keskeytti startin. Ohjaaja vänrikki Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone korjattiin.”

(Jukka Vesen - Heimo Siiropää: Utin koneet siipi maassa, 2008, ISBN 978-952-92-3817-0).

[Jorma Kosonen 1 679]

Kirjasta löytyy vielä kolme tapausta Focke-Wulf Fw44 Stieglitzillä joissa Dick Karlsson oli mukana. Kaksi niistä on SZ-15:n oikean laskutelineen murtumisia.

Rodney

”17.02.1952 Focke-Wulf Stieglitz SZ-15 / HLeLv 31

Sunnuntai

Koneen oikea teline murtui rullauksessa kentällä. Ohjaaja luutnantti Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone korjattiin.”

 

”17.12.1952 Focke-Wulf Stieglitz SZ-15 / HLeLv 31

Keskiviikko klo 13.40

Kone vaurioitui, kun oikea teline murtui laskun jälkeisessä rullauksessa. Ohjaaja luutnantti Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone korjattiin.”

 

”14.06.1953 Focke-Wulf Stieglitz SZ-2 / HLeLv 33

Sunnuntai klo 10.07

Kone osallistui Suomen Ilmailuliiton järjestämään Kemin Malja-kilpailuun. Vaurioitui, kun sakkasi maaliinlaskussa Tampereella noin kuuden metrin korkeudelta ja suistui mahalleen. Ohjaaja luutnantti Börje Sjögren (s. 26.04.1927) ja tähystäjä luutnantti Dick Karlsson (s. 09.11.1928). Kone korjattiin Karhumäki Oy:llä.”

(Jukka Vesen - Heimo Siiropää: Utin koneet siipi maassa, 2008, ISBN 978-952-92-3817-0).

[Raimo Heikkinen 2 491]

17 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Ja Dick Karlssonin MT-512 Mersussa on myös itse kamera telineessä. Antavatko Raimon arkistotiedot kameran tyypin/valmistajan eli oliko USA:n ylijäämäkamaa vai saksalaista laatua?

Rod

Aika hurjaa, 400 sivuisessa jättiläisessä MERSU - Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa (Kari Stenman, Koala 2017) -kirjassa ei ole halaistua sanaa Mersujen kk.-kameroista?! Tai sitten itselläni on SE jalkapallotuomarointiin sopiva puusilmä;)

Kirjoittaja tuntee Mersun piirteet jo vuosikymmenten takaa, siksipaljon on häneltä Mersu-kirjoja ilmestynyt. Tämän vuoksi kyllä ihmettelen, ettei ohjaamon tuulilasin yläpuolella hyvin esillä oleva laatikko ole aiheuttanut uteliaisuutta, eikä sen myötä yhdessäkään kamera-Mersua esittävässä kuvatekstissä mainita kamerasta yhtikäs mitään. Kirjassa on useita sivuja (s. 334-341) kuvia nk. "Turkin sodasta", joka harjoitus käytiin elokuussa 1950. Tämän vuoksi kamera-asennuksia kiirehdittiin jotta ehtivät harjoitukseen mukaan testattaviksi.

Rodneyn kysymykseen vastaan, että kk-kamerat olivat englantilaisia... ääh, laitan kirjoittamisen sijaan dokumentteja luettavaksi.

 

 

 

[Jorma Kosonen 1 679]

Arvasin että Raimon arkistoista vastaus löytyy. Menee vähän OT:ksi mutta ohessa linkki jossa kuvia kyseisestä kamerasta (Williamson, Air Ministry (Aerial) G45 Gun Camera).

Rodney

https://www.sportinbeeld.be/photographica/to-see/verkennings--en-vliegtuigcameras/williamson-air-ministry-aerial-g45-gun-camera/

[Jukka Nisula 2 265]

Ei ole muuten Hannu Valtosen Messerschmitt bf 109 ja Saksan sotateollisuus-kirjassa asiaa kk-kameroista. Mutta Pentti Manninen on tutkinut aihetta ja kirjoitti Mersujen kk-kameroista kolmisivuisen artikkelin valokuvineen ja piirroksineen Suomen Ilmailuhistorialliseen Lehteen numero 3/2005. Jutun nimi on "Konekiväärikamerat MT-koneissa 1946-1954."

Kameroiden (G-45B Mk.4) käyttö MT-kalustolla jäi vähäiseksi, johtuen lentokuntoisen ja hiipuvan MT-kaluston niukkuudesta -50-luvun alussa. Lentotoiminta muutenkin oli tuolloin vähäistä. Valtaosa kameroista siirrettiin Vihureihin. Mielenkiintoista on yhden kameran katoaminen mystisesti. Kameraa ei löytynyt, vaikka sitä etsittiin ja kuulusteluja suoritettiin. Kukaan ei myöskään myöntänyt vieneensä kameraa. Luultavasti se päätyi 16 mm:n filmikameraksi jonnekin...sillä tosin ei pystynyt kuvaamaan kuin 25 jalan pituisia pätkiä.

Jukka

Muokattu: Marraskuu 1, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 265]

Kesällä 1953 koko elokuun oli myös kertausharjoitukset Utissa. Tuolloin lennettiin ensin Viimoilla ja suurimman osan lennoista Pyryillä. Esa Huhtala kertoi minulle, että alunperin oli mainittu, että reserviläisten oli tarkoitus saada lentää myös Mersuilla. Tämä kuitenkin peruttiin, koska ei uskallettu antaa niitä enää reserviläisille, koneet olivat jo niin epävarmoja. Tämä oli ollut Esalle iso pettymys.

Kuvassa on luutnantti Dick Karlssonin vetämä oppilasryhmä, kuvaan on Esa kirjoittanut että "luutnantti Karlsson naurattaa ryhmäänsä". Kuvassa vasemmalta lukien ltn Karlsson, res.vänrikki Ilmari Niskanen, res.vänrikki Martti Klemola, res.vänrikki Esa Huhtala ja res.vänrikki Jorma Veneskoski. Kaikki Lentoupseerikurssi 15:n (1949-50) entisiä oppilaita paitsi Veneskoski, joka oli käynyt Lentoupseerikurssi 14:n. Koneena Pyry PY-8. Esa puhui usein Dickistä, heistä ilmeisesti tuli hyviä ystäviä. Kuva: Esa Huhtalan albumi via Jukka Nisula.

 

Muokattu: Marraskuu 2, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

35 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kesällä 1953 oli myös kertausharjoitukset Utissa.

Kesän 1953 Utin koneet selvisivät lähes vaurioitta sillä ainoa vaurio oli perjantaina 05.06.1953 klo 10.30 kun MT-436 / HLeLv 33 ”vaurioitui lievästi törmätessään laskun jälkeisessä rullauksessa kenttämerkkiin. Ohjaaja yliluutnantti Matti Wikman (s. 31.08.1926). Kone korjattiin.”

Rodney

(Jukka Vesen - Heimo Siiropää: Utin koneet siipi maassa, 2008, ISBN 978-952-92-3817-0).

Muokattu: Marraskuu 1, 2018, käyttäjä: Jorma Kosonen
Lausetta täsmennetty

[Raimo Heikkinen 2 491]

1.11.2018 at 10.06, Markku Kiiski kirjoitti:

Tuo venturiputken jälkiasennus hyrrämittareille kielii jo varaosien saantiongelmista, alipainepumppuja ei ilmeisesti enää löytynyt.

Keräsin aiheesta aineistoa, kokonaistarkastelu on osittain vielä kesken. On selvinnyt tähän mennessä seuraavaa: Yölentomittarit, omassa erillisessä apukojelaudassaan pääkojelaudan alapuolella, eivät tarvinneet alipainepumppua eikä sitä edes mainittu siinä yhteydessä kun yöhävittäjälle mittarivarustusta suunniteltiin, venturit olivat alun alkaen mukana suunnittelussa.

Kuvassa 2 näkyy venturiputki joka on suuntahyrrän Gyro Sperry Type 10:n venturiputki Sperry Trompe venturi. "Hyrräkompassin tarvitsema imu saadaan rungon vasemmalle sivulle sijoitetusta venturiputkesta". [MT-490:llä tehtiin koelentoja] "jotta päästäisiin selville hyrräkompassin seuraamiskyvystä nopeissa ja jyrkissä lentoliikkeissä. Tämän tarpeellisuus tulee kysymykseen esim. sellaisissa tilanteissa, kun ilmataistelun jälkeen joudutaan suorittamaan paluulento pilvessä. Koelennoilla nähtäisiin myös, että vaikuttaako ilmasuodattimen ja moottoripellissä olevan kohouman läheisyys häiritsevästi putken imuun". Mainittiin myös että venturiputki pitäisi sijoittaa lähemmäksi jotain kaarta tai runkosalkoa.

[Simo Lallukka 204]

Karlssonin Gnat -onnettomuudesta v. 1958 kertoi seuraavan päivän Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Gnatin kyseinen onnettomuuteen päättynyt lento oli esittely-taitolento kutsuvieraille ja ilmavoimien päällystölle. Gnatteja oli Ilmavoimilla käytössä vasta kaksi kappaletta, ja toinen kone oli tuolloin korjattavana jo aiemmin tapahtuneen laskuvaurion takia, syynä jonkinlainen vika laskutelineen toiminnassa. Karlssonin tekemällä onnettomuuslennolla tehtiin ensin mm. vaakakierteitä ja selkälentoa. Lennon loppuvaiheessa tuli sitten ongelmia.  

[Mika Laakso 718]

Kiitos Simo Helsingin Sanomat-vinkistä! Artikkelit tulostettu arkistooni. Siksi minua tämä Dick Karlsson-historia kiinnostaa, kun mulla on Dickin vanha Fokker D.XXI oluttuoppi vitriinissä, sain sen aikoinaan Dickin vaimon siskon pojalta. Ja sitten on kaksi palaa Gnatista. Perimätiedon mukaan GN-102 koneesta. Kuomun pleksin pala, ja ohjaamon patoilmaventtiili. Siitä Dickin onnettomuuskoneesta.