Tuntematon He 111 lento

[Pasi Pirttikoski 267]

Kirjassa "LENTOKONEMEKAANIKOT, Ilmataistelujen takuumiehet" kerrotaan epämääräisesti yhdestä Saksalaisten kaukopartiokuljetuksesta. Kyseinen kuljetuslento löytyy Risto "Roope" Hiltusen tarinan yhteydessä. Tarkkaa aikaa eikä paikkaa(kaan) ei mainita.

(poistettu virheellinen lentolaivue tieto)

Löytyisikö tätä kautta mystisen He 111 koneen lennosta lisätietoja (esim aika ja paikka)? Kuljetetuista "kaukopartiomiehistä" en usko löytyvän mitään.

Tässä pari otetta mainitsemastani kirjasta.

Muokattu: Joulukuu 3, 2018, käyttäjä: Pasi Pirttikoski
Poistettu virheelinen lentokonetieto.

[Jukka Nisula 2 258]

Nyt ei aukea... Mitenkä Pasi Lentolaivue 26 Fiat-hävittäjineen liittyy tähän? Äänislinnassa, joka mainitaan Heinkelin sekä lähtö-, että laskupaikkana, oli Lentolaivue 28 ranskalaisvalmisteisine Moraneineen, kuten tekstissäkin on.  Tekstissä myös mainittu Antti Tani lensi Moraneilla LLv 28:ssa ennen siirtoa 34:een. Tämä Roope siis oli Morane-mekaanikkoko? (ei Fiat eikä LLv 26?)

Jukka

[Pasi Pirttikoski 267]

No ei mitenkään.... siis virhe on minun. Korjaan = virheellinen tieto poistettu. Kiitos huomiosta!

 

Muokattu: Joulukuu 3, 2018, käyttäjä: Pasi Pirttikoski
Tarkennettu tekstiä.

[Jukka Nisula 2 258]

Eipä mitään, homma selkeni. Nyt pitäisi alkaa seuraavaksi penkoa LLv 28:n sotapäiväkirjoja...(; josko siellä tai rykmentin päiväkirjoissa olisi jotain tietoa. 

Jukka

[Pasi Pirttikoski 267]

LLv 28:n sotapäiväkirjoista olen löytänyt vain yhden He 111 merkinnän. Se ei oikein osu tähän tapaukseen (kesä, lyhyt vierailu).

Lähde: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24850983

[Jukka Nisula 2 258]

Mekaanikko Risto Hiltunen kertoo He 111-tapauksen sattuneen Äänislinnassa (Petroskoissa). Oletettavasti siis lähempänä kaupunkia olleella Solomannin lentokentällä, kun hän mainitsee koneen pian jo kaartavan Äänisjärven päällä. Mutta melko lähellä Äänislinnaa oli myös 16 km:n päässä Viitanan kenttä, joka myös joissain yhteyksissä mainitaan Äänislinnan kenttänä. Molempia kenttiä käyttivät ”Murjaanit” eli Lentolaivue 28 Morane-hävittäjineen. Viitana oli laivueen varsinainen tukikohta ja Äänislinna eli Solomanni työkenttä. Nyt pitäisi myös selvittää kummasta kentästä on kyse, itse ehdotan Solomannia Hiltusen kuvauksen perusteella. Tuolloin kyseessä olisi ollut LLv 28:n 3. lentue, joka kentällä majaili 12.10.-41 - 25.6.-42. Tapaukseen tuo taas omaa problematiikkaa se tosiasia, että "Roope" Hiltunen oli Antti Tanin nimikkokoneen MS-619:n päämekaanikko, ja Tani taasen kuului 1. lentueeseen... Jukka Piipposen kirjassa "Jatkosodan ässä", joka kertoo Antti Tanin tarinan, on kerrottu paljon myös Hiltusesta.

Talvi 1941-42 tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kun tekstin mukaan hyppäsivät Heinkelistä järven jäälle. Talvella 1942-43 laivue oli jo Latvan ja Hirvaksen kentillä.

Lentolaivue 28:

Äänislinna (Solomanni)

Esikunta: 24.10.-41 - 25.6.-42

1. lentue: 7.8.-42 - 21.6.-42

2. lentue 21.4-42 - 25.6.-42

3. lentue: 12.10.-41 - 25.6.-42

Viitana

Esikunta: 25.6.-42 - 3.8.-42

1. lentue 25.6-42 -10.7.-42

2. lentue 19.10.-41 - 21.4.-42

3. lentue 25.6.-42 - 3.8.-42

 

Äänislinna (Solomanni):

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/682

Viitana:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/738/country/9/area/400/s_back/1

Jukka 

 

Muokattu: Joulukuu 5, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäystä ja muokkausta

[Jukka Nisula 2 258]

Sain tietoa Luftwaffen lennoista Matti Saloselta, joka on kerännyt valtavan määrän materiaalia torni- ja kenttäpäiväkirjoista koskien Luftwaffen lentoja Toisen maailmansodan aikana Suomessa. Matin mukaan kyseessä on "hieman hämärä juttu, kuten yleensäkin muistinvaraiset vuosikymmenten takaiset kertomukset." Kiitos Matille näistä tiedoista:

Matin mukaan niillä nurkilla eivät He 111:t paljon liikkuneet. 21-23.02.1944 kävi yksi:

18.02.1944  13.35-14.05 Tallinna – Malmi

20.02.1944  09.25-09.35 Koelento Malmilla

21.02.1944  13.30-15.30 Malmi – Nurmoila

22.02.1944  ? -12.25  Nurmoila – Hirvas

22.02.1944 15.20-16.20 Hirvas – Äänislinna

23.02.1944  12.40 Äänislinna – 14.20 Malmi

26.02.1944  10.40-11.15  Malmi – Tallinna.

Koneelle löytyy kaksi eri tunnusta: F7+AE ja F7+AJ, tiedä sitten, kumpi on oikea, eli koneen kylkeen maalattu.

F7 oli tiettävästi joukko-osastotunnuksena kahdessa yksikössä, I./LLG 2 ja SAGr. 130.

Kone siis kävi helmikuussa 1944, ja kuten Hiltusen kertomuksessa ilmenee ja mitä jo aiemmin kirjoitin, niin miehethän hyppäsivät Heinkelistä "kuun valossa  häämöttävälle järven jäälle". Pasi tuossa aiemmin mainitsi kesän(?), jota en oikein itse allekirjoita, jos Hiltusen tekstiä lukee. Matti oli samoilla linjoilla ja myös lisäsi, että "ei tämä muutenkaan ole Hiltusen kertoman mukainen homma, kun konetta ei tarvinnut viikkoa korjailla jne."

Aikaisemmilta vuosilta Matti Salosen tietokannasta ei löydy sopivia He 111 –lentoja. Toisaalta, ei tällaisista salaisista lennoista yleensä haluttu meteliä pitää, kuten Matti toteaa. Siitä on osoituksena esim. 25.5.1943 lento, kun kapteeni Veikko Karu ampui alas tuntemattoman koneen eli yhden agentteja kuljettaneen He 111:n menomatkalla itään. Voisi myös olettaa, että käytetyt koneet olivat Vers.Verb.d.Ob.d.L.:n kirjoilla ja tunnuksen alkuosana T9.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 9, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
kirjoitusvirhe

[Pasi Pirttikoski 267]

Näinhän se menee. Muisti ei parane ajan kuluessa. Tuon Jukan lähettämän mukaan tapahtuma on tapahtunut helmikuussa 1944.

Nämä vakoilijoiden pudotuslennot oli luonnollisesti tarkoitus pitää salassa. Siten niistä ei kerrottu, eikä turhia kirjoittettu. Samoin toimittiin meidän asiamiesten (vakoilijoiden) pudotuslentojen suhteen. Alla yhdestä pudotuslennosta kopioimani tiedot.

Esimerkiksi Ilmavoimien Esikunnan Ye-osaston tilanneilmoituksissa asia sivuttiin yhdellä lauseella.

Esimerkkitapaus tilanneilmoitus N⁰ 1142 18.1.1943

”Le.R4 Klo 18.45-20,30 1 DN, erikostehtävä Äänislinnasta ruutuun 321 b.”

[Raimo Heikkinen 2 484]

Tilanneilmoitus N:o 1142  pvm:llä 18.1.43 oli toteutettu edellisenä päivänä (17.1.). Myös 6. ja 7.1.43 oli samalla kyytiläiskokoonpanolla tehty DN:lla lentoja.

14 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Aikaisemmilta vuosilta Matti Salosen tietokannasta ei löydy sopivia He 111 –lentoja. Toisaalta, ei tällaisista salaisista lennoista yleensä haluttu meteliä pitää, kuten Matti toteaa. Siitä on osoituksena esim. 25.5.1943 lento, kun kapteeni Veikko Karu ampui alas tuntemattoman koneen eli yhden agentteja kuljettaneen He 111:n menomatkalla itään. Voisi myös olettaa, että käytetyt koneet olivat Vers.Verb.d.Ob.d.L.:n kirjoilla ja tunnuksen alkuosana T9.

 

Jukka

Jukka, ampuiko Veikko Karu 25.5.43 erehdyksessä alas saksalaisia agentteja kuljettaneen He 111:n?

Tilannekatsauksessa 20.3.43 jo mainitaan kohdassa ´alas ammutut viholliskoneet´ että tähän mennessä lentojoukot (ei it.) on ampunut alas He 111:n. Tämä tieto yhdestä He 111:sta säilyi vuoden 1943 loppuun saakka muuttumattomana.

[Jukka Nisula 2 258]

6 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tilanneilmoitus N:o 1142  pvm:llä 18.1.43 oli toteutettu edellisenä päivänä (17.1.). Myös 6. ja 7.1.43 oli samalla kyytiläiskokoonpanolla tehty DN:lla lentoja.

Jukka, ampuiko Veikko Karu 25.5.43 erehdyksessä alas saksalaisia agentteja kuljettaneen He 111:n?

Tilannekatsauksessa 20.3.43 jo mainitaan kohdassa ´alas ammutut viholliskoneet´ että tähän mennessä lentojoukot (ei it.) on ampunut alas He 111:n. Tämä tieto yhdestä He 111:sta säilyi vuoden 1943 loppuun saakka muuttumattomana.

Kyllä ampui, tunnuksettoman koneen, josta ei ollut saanut ennakkotietoa. Karu tunnisti kyllä koneen tummaksi maalatuksi Heinkel He 111:ksi ja kone osoittautuikin sitten saksalaiseksi. Kone tulitti lisäksi Karua. Tätä tapausta on puitu paljon. 

https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/5c9575b5-18d2-4bff-ac42-56801ae0cff0

Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti numero 4/2005, Pentti Mannisen kirjoittama ja Matti Salosen avustama 6-sivuinen ja erittäin seikkaperäinen artikkeli tapauksesta. Saksalaiset agentit olivat menossa katkaisemaan Muurmannin radan ja Arkangelin radan välisen yhdysraiteen. Tehtävää varten koneessa oli kolme tehtävään valittua erikoismiestä, jotka nousivat koneeseen Malmilla: Sonderfûhrer (Uffz.) August Schwarze, V-mann Firsoff ja V-mann Menschikoff. Miehet kuuluivat Operaatio Karlin toiseen S-Truppeen. Kaksi viimeistä olivat mahdollisesti entisiä sotavankeja, jotka oli käännytetty NL:a vastaan ja oli valittu tähän sabotaasiryhmään.

edit: kun käytän sanaa ”ampui erehdyksessä alas”, niin tarkoitan kokonaistilannetta. Heinkelin startti myöhästyi, alkuperäinen aikataulu ei pitänyt, omakoneviestien aikataulu jouduttiin muuttamaan, lentoreitti sivusi Immolaa, jossa oli juuri meneillään yöhävittäjäkurssi, tunnukseton kone, ei ampunut omakonetunnusta, Karu tietämätön Heinkelin lennosta, saksalaiset luulivat Karua ilmeisesti neuvostokoneeksi jne. Tulitti Karua. Ei Karu olisi aseveljeä ampunut, jos olisi tiennyt koneesta. 

Jukka

Muokattu: Joulukuu 10, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Pasi Pirttikoski 267]

Tuo Karun pudottama He 111 kiinnostaa myös. Suomen Ilmailuhistoriallisen (4/2005) lehden artikkelissa ei mainita, että koneesta olisi hypätty. Joutuivatko herrat Stadler ja Menschikoff hyppäämään? Vai selvisivätkö he pakkolaskusta ilman hyppyä?

Törmäsin oheiseen tietoon jonkin aikaa sitten (syyskuu 2018) toisella foorumilla.

"Ensi kerran kuulin uskomattoman tuntuisen tarinan työpaikallamme mieheltä jonka vanhemmat olivat rautatieläisiä ja asuivat Heinän asemalla sota-aikana kertojan ollessa pikkupoika .( Rautatieasemat Imatralta Joensuun suuntaan : Imatra - Immola - Puntala -Heinä -Rautjärvi-jne ).

Perhe kuuli illalla ison lentokoneen moottorien äänet sekä räjähdyksen sen pudottua . Laskuvarjolla pelastautunut Vääpeli Stadler oli kävellyt rataa pitkin ja tuli koputtelemaan aseman ovelle. Perheen hämmästys oli suuri kun asemalle tuli osittain palaneessa lentohaalarissa ollut saksalainen lentäjä . Perheen äiti joka oli asemanhoitaja , ilmoitti asiasta Immolan lentokentälle josta Stadler tultiin hakemaan."

Se lienee selvää, että Karu ampui "erehdyksessä" kyseisen koneen alas. Syyt ovat niitä mitä Jukka äsken kirjoitti.

[Teppo Sarpila 53]

Wikipediassa, jossa kaikki tiedetään, on mielenkiintoinen selvitys tuosta ampumisesta. On kait todistettu, että tuota kohdetta ei voinut tunnistaa tarkasti.  Saattaa olla, että Karulla oli yleinen antipatia saksalaisiin.

[Raimo Heikkinen 2 484]

Minua alkoi tämä Veikko Karun alas ampuman saksalaisen Heinkel He 111 -koneen tapaus kiinnostamaan syystä, että sen tuhoutumisajankohdaksi on mainittu 25.05.1943. Hallussani olevan tilannekatsauksen mukaan oli lentojoukot ampunut He 111 -koneen alas jo pari kuukautta aikaisemmin (vahvistamaton tieto) eikä muita Heinkeleitä tilannekatsauksista vuoden loppuunmennessä enää löydy. Kävin Stenmanin suomalaisten lentäjien ilmavoittoja käsittelevät kirjat osat 1 ja 2 läpi (SIH 26 ja 27), eikä niistä löytynyt muita kuin Karun alas ampuman He 111 -koneen tiedot. Herää kysymys, oliko tilannekatsauksessa mainittu Heinkel pelkkä huti, vai oliko se todellakin venäläisten sotasaaliina saama kone? Eräässä katsauksessa mainitaan venäläisillä olevan muutama Junkers Ju 88 -kone käytössään.

Jukka Nisula mainitsee Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden (SIHL) 4/2005 kirjoituksen, jonka olen nyt lukenut ajatuksella. Se on todella asiantuntevaa ja monelta kantilta läpikäytyä luettavaa. Mutta ei aivan virheetöntä kuitenkaan, jos nimittäin vertaa Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevan kaatuneiden saksalaissotilaiden hautamonumentissa oleviin tietoihin (tai sitten on monumentissa virheitä?). Toisaalta monumentin tiedot täydentävät myös sopivasti Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden kirjoitusta niin, että useampi asia "kloksahtaa" paikoilleen. Tässä Heinkelin miehistöön sekä kyytiläisiin kuuluneet sotilaat.

Koneen miehistöstä ne jotka kaatuivat:

- Bernhard Edler von Graeve, 16.01.1907 - 25.05.1943.

- Ernst Dietrich Decker, 04.01.1914 - 25.05.1943.

- Günter Berg, 20.09.1922 - 25.05.1943.

Matkustajista ne jotka kaatuivat:

- August Schwarz, 03.03.1920 - 25.05.1943.

- Werner Schwarze, 21.05.1913 - 25.05.1943.

- Nikolaj Firsow, 27.10.1910 - 26.05.1943. (SIHL 4/2005 mukaan sukunimi kirjoitetaan Firsoff).

Hengissä selvinneet olivat koneen miehistöön kuulunut Georg Stadler ja matkustajana ollut Menschikoff.

Sain koneen miehistön ja matkustajien lukumääräksi yhteensä kahdeksan miestä, sitä vastoin SIHL kertoo vain seitsemästä miehestä. Syynä luultavasti on kahden sukunimen samankaltaisuus joka on poistanut toisen sukunimen kokonaan ja sekoittanut etunimet ristiin, SIHL:ssa kun puhutaan henkilöstä "August Schwarze". Edelleen SIHL:n mukaan koneen alas ampumista seuranneessa pakkolaskussa kuoli viisi ja loukkaantuneita olisi ollut kaksi. Spekuloidaan myös, että "Välittömästi koneen maahansyöksyssä kuoli mahdollisesti vain neljä", jota pääteltiin siitä kun "Vääpeli Stadler, V-mann Menschkof ja joku kolmas kuljetettiin hoidettavaksi Enson sairaalaan, jossa tämä tuntematon kolmas menehtyi vammoihinsa".

Hautamonumentin mukaan se kolmas loukaantunut henkilö joka sitten kuoli, oli Nikolaj Firsow. Vaikuttaisi ettei kukaan ollut hypännyt ja pelastunut laskuvarjolla...

[Jukka Nisula 2 258]

Kiitos Raimo selvityksestä ja kuvista. Tämäkin tapaus alkaa nyt olla melkoisen objektiivisesti tutkittu. Jos Ilmavoimien esikunnan kirjeenvaihtoon ja sotapäiväkirjan merkintään uskoo, niin Firsow todellakin kirjoitetaan Firsoff, kuten alla dokumentissa näkyy ja Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä on. Nimi on joko oikein asiapapereissa tai hautakivessä. No sama mies kyseessä kuitenkin. Alla vielä alkuperäiset Ilmavoimien Esikunnan paperit:

[Raimo Heikkinen 2 484]

Kiitos Jukka! Tämä alkaa olla kyllä tässä, vain Pasin kaipaama tieto mahdollisista laskuvarjohypyistä (hypätty vai ei?) jää vähän kaivelemaan... Laitan hautamonumentin toiseltakin puolelta kuvan, missä on loppujenkin alas ammutun He 111:n uhrien nimet esillä.

[Armin Zuger 238]

Tässä toisesta foorumista lyhyt keskustelu. Kone kuului ilmeisesti 2.Versuchsverband Ob.d.L. ?

EDIT: ja tästä foorumista säike (v. 2008) joka mainitsee He 111 joilla rungossa oli punaiset tähdet (11.10.1942)

Muokattu: Joulukuu 17, 2018, käyttäjä: Armin Zuger

[Carl-Fredrik Geust 845]

Hei,

liittyen ylläolevaan kysymykseen oliko He 111-koneen matkustaja "Firsoff" vai "Firsow"?

Kuten matkustajaluettelossa käy ilmi kyseessä oli venäläinen V-mann (Vertraungsmann eli "luottomies" - eli vapaaehtoiseen palvelukseen lupautunut entinen sotavanki; vrt. Suomessa esim. maatiloissa hyvin yleisesti palvelevia "luottovankeja"...), sukunimeltään  Фирсов. Johtuen eri kielialueilla käytettävistä translitterointisäännöistä nimi kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin poikkeavilla tavoilla.

Suomessa sovellettiin vielä sodan aikana autonomian ajan tapaa kirjoittaa nimi ääntämyksen mukaisesti muotoon "Firsoff" (niinkuin eräät suomenvenäläiset, etupäässä vanhojen emigranttiperheiden jälkeläiset vielä kirjoittavat nimensä), vaikka nimi nykyään translitteroidaan muotoon "Firsov".

Koska saksankielessä "v" kirjain  on "ähvä" (eli siis lausutaan kuten meillä "f"-kirjain) saksalaiset translitteroivat kyseisen sukunimen "tupla-v" (eli W-) kirjaimella muotoon "Firsow". Kyseessä on siis yhden ja saman nimen kaksi kirjoitusmuotoa, jotka molemmat ovat yhtä oikeat omassa ympäristössään!

Toinen tosi mielenkiintoinen asia on Raimon huomio että entinen sotavanki, venäläinen Nikolaj Firsow on saanut nimensä saksalaiseen  hautamonumenttiin!! En ole todellakaan aikaisemmin kuullut tällaisesta tapauksesta - yleensä sellaista ei  voinut tulla kysymykseen... 

 

[Pasi Pirttikoski 267]

9 tuntia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Toinen tosi mielenkiintoinen asia on Raimon huomio että entinen sotavanki, venäläinen Nikolaj Firsow on saanut nimensä saksalaiseen  hautamonumenttiin!! En ole todellakaan aikaisemmin kuullut tällaisesta tapauksesta - yleensä sellaista ei  voinut tulla kysymykseen...

Voisiko tässä olla syynä se, että tämän saksalaisen muistomerkin tekivät suomalaiset? Heillä on ollut käytössään käsittääkseni vain asiakirjoja joiden perusteella nimet on hautamerkkiin kirjoitettu. Tietämättä enempää, veikkaan ettei hautamuistomerkin nimiä ole kukaan saksalainen tarkistanut ennen niiden "kirjoittamista". Siten Firsow on saanut nimensä kiveen.

[Carl-Fredrik Geust 845]

Asia lienee varmaan kuten Pasi yllä arvelee, eli että kyseessä on suomalainen muistomerkki Suomessa kaatuneiden saksalaisten kunniaksi. Ilmeisesti on saatu nimilista He 111-koneessa kaatuneista ilman mainintaa siitä että joukossa oli myös ykis venäläinen...

Muokattu: Joulukuu 18, 2018, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Raimo Heikkinen 2 484]

23 tuntia sitten, Armin Zuger kirjoitti:

säike (v. 2008) joka mainitsee He 111 joilla rungossa oli punaiset tähdet (11.10.1942)

Tässä tuo tapaus, kun suomalainen Tsaikka tapasi venäläisen Heinkelin:

[Carl-Fredrik Geust 845]

Hei, muutama sirpaletieto lisää (taitaa kylläkin mennä hiukan off-topic, eli asian vierestä, niinkuin on enemmän sääntö kuin poikkeus…). Löysin asiaa koskevan kirjoituksen Feeniksin edeltäjässä, eli Ilmailumuseoyhdistyksen tiedotteen nurmerossa 4/1988 sivut 4 ja 5 (liitteenä). 

Karun pudottamassa He 111-koneessa surmansa saanut Sonderführer Schwarze tuntuu olleen Abwehrin-kommandojoukkojen monitoimimies, koska hän on ollut ainakin kahden Suomea koskevan kommando-operaation johtotehtävissä:

- 14.-15.9.1942 laskettiin kaksi ent.venäläistä sotavankia maihin Laatoksan etelärantaan (Unternehmen Bach). Suomalaisessa vakoilukoulussa (ks. esim Mikko Porvalin kirjat) koulutetut agenttiparitt siirrettiin Saunaniemestä Toserovon edustalla italialaisilla MAS-moottoritorpedoveneillä (MAS 527 ja MAS 529). Agenttiparit jäivät ilmeisesti miltei heti kiinni.

- 21-23.10.1942 Suhon majakan tuhoaminen (on kaksi peitenimeä: "Unternehmen Klaubautermann" ja "Unternehmen Brasil" - on toistaiseksi epäselvää miksi kaksi peitenimeä). Sonderführer Schwarzen johtama iskujoukkue: 1 au, 1 tulkki-au, 1 vapaaehtoinen Virolainen ja 11 vapaaehtoista venäläistä, jotka siirrettiin saksalaisilla aluksilla ja Siebel-lautoilla. Hanke epäonnistui pahasti - saksalaiset kärsivät suuria tappioita, ja joutuivat vetäytymään Suhon saaresta.

Olisi mielenkiintoista kuulla enemmän Unternehmen Karl´ista ja Sonderführer Schwarzesta! Onko Pasi mahdollisesti löytänyt hänen nimensä littyen (muihin) laskuvarjo-operaatioihin?

 

[Pasi Pirttikoski 267]

Kyllä  sonderführer Werner Schwarze on nimeltä tuttu mies. Hän oli mukana jo ERNA-retken organisoinnissa. ERNA-reissu lentoineen ja pienine tietopuutteineen olisi oman ketjun arvoinen. Äkkiseltään en muista/löydä, miten herra Schwarze oli mukana ns virolaispartion suunnittelussa. Uskon hänen olleen mukana myös siinä.

Ernasta löytyy heiman tietoa mm. täältä:
http://arkisto.teres.fi/erna/historia/ernan_historia.html

[Markku Valtonen 49]

1 tunti sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Ernasta löytyy heiman tietoa mm. täältä:
http://arkisto.teres.fi/erna/historia/ernan_historia.html

Aiheesta myös kirja; Ernan tarina, Ülo Jögy. Ajatus 1996.