PE-8 pommittamassa Kymissä

[Mikko Vänttinen 102]

Hei,

Onkos kenelläkään tarkempia tietoja PE-8 koneiden liikkeistä Kymi-Kotka alueella jatkosodan aikana. Isäni on kertonut minulle tapauksesta, jolloin 4-moottorinen pommikone PE-8(?) oli tullut mereltä Kymin Suulisniemen ylitse pommittaen Metsäkulman koulua, jossa tuolloin olisi ollut sotilaita majoittuneina. Toisaalta sain tietoa, että koululla olisi ollut valonheitin jaoksia. Tätä tukee sekin, että isäni kertoi samoilla kulmilla nähneen valonheitinauton, jossa oli suuret renkaat ja meni sen aikaisllle autoille jyrkkää mäkeä ylös.
Kone oli lentänyt pihapiirin ylitse, jossa isäni oli ollut tätinsä kanssa. Hän oli nähnyt kun pommiluukut olivat olleet auki ja pommit lähteneet putoamaan. Täti oli pelännyt, että pommit tulevat niskaan, mutta isäni oli sanonut niiden lentävät ylitse - ja menivätkin noin +500 m. Toisaalla verkossa on kertomusta Lapinjärvelle pudonneesta PE-8 -koneesta, mutta tässä ei liene kyse samasta yksilöstä. Spekseinä minulla on vain jatkosota, Metsäkulman koulu, sotilaat ja valonheitin yksikkö. Vuosi on avoinna ja mielikuvana minulla lumeton(?) aika.

Laitan pari havainnekuvaa. Pihapiirin ja Metsäkulman koulun linja kulkee oheisten kuvien linjaa Tervasaarenkatu-Metsäkulmankatu, jota konekin lie käytti suunnistukseensa - ainakin näin voisi helposti ajatella. Koulu sijaitsee sanan Metsäkulma kirjaimen "M" kohdalla. Menisi myötäauringossa paremmin hollilleen kun Mikkelin Hornettien ylilento, heh-heh.

[Jukka Nisula 2 282]

Mielenkiintoista Mikko! Tämä vaatii oikein tarkempaa syventymistä esim. ilmavalvonnan sotapäiväkirjoihin. Kävin pikaisesti läpi Tuomo Soirin kirjan Iskulaivue, joka kertoo Mersuilla lentäneen Hävittäjälentolaivue 34:n ajasta Kymissä 2. elokuuta 1943 lähtien. Kirjassa ei löydy mainintaa Pe-8:n vierailusta, sitäkin enemmän Pe-2-koneiden ja mm. Bostonien. Itse kun yritän miettiä pommitusajankohtaa, niin väkisinkin mieleen tulee aika ennen Kymin sotakenttää ja siellä olleita Messerschmittejä. Olisihan ollut melkoisen riskaabeliä touhua lentää sinne Mersu-tukikohdan liepeille noin hitaalla ja isolla pommarilla. Eli mielestäni tuon on täytynyt tapahtua sitä ennen. Jatkosodan alussa kesällä -41 tai sitten -42 tai alkukesästä -43?

edit: Vuoden 1941 lopussa oli Kotkan alueen ilmatorjunnassa kaksi valonheitinjaosta. Vuoden 1943 loppukesällä niitä oli kuusi. Se ei siis paljon auta vuotta haarukoidessa. Lähde: Jyrki Laukkanen, Kymi, Kotkan lentokenttä.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 11, 2018, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 282]

Ilmeisesti kesä 1943 voidaan sulkea pois. Ote Ilmatorjuntarykmentti 2:n sotapäiväkirjasta:

[Mikko Vänttinen 102]

Selaililn juuri facen Iskuri -sivustoa, joka kertoo Kotkan alueen tapahtumista aikajärjestyksessä (suosittelen liittymään). Siellä on pommituskarttoja, valonheitinjaosten seurantakarttoja yms, mutta vielä ei ole vastausta löytynyt. Tuosta isäni mainitsemasta havaintopaikasta ja kuvatusta pommituslinjasta itään vain 100-200 metriä on noin saman suuntaisia pommi-iskemiä. Kävin niitä maisemia isäni kanssa tarkastelemassa 2016 syksynä kun merivesi oli matalalla. Iskemiä oli rantavedestä metsään (uimarannan rantaveden iskemät peittyneet jo sodan jälkeen). Se, mihin tuo pommitus liittyi en osaa arvioida muutoin kun pommituslinja ollut noin saman suuntainen - alla metsää ja suhteellisen harvaa asutusta. Tässä tapauksessa ollut kyseessä 2-moottorinen kone.
Jukan mainitseman  Ilmatorjuntarykmentti 2. It-jaokset Kotkassa olivat numeroiltaan 5., 22., 44., 106., 107. ja 108.

Muokattu: Joulukuu 12, 2018, käyttäjä: Mikko Vänttinen
Ylivedetty väärä tieto pommituslinjasta ja lähestymissuunnasta.

[Heikki Kauranne 192]

Kymissä toimineen Ilmavalvonta-aluekeskus 52:n sotapäiväkirja 1:stä löytyy tieto Kymin Metsäkulman koulun lähelle 02.07.1941 (noin 13:36-13:55) metsään pudonneista pommeista (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4429958). Pommituksen tehneet koneet on tosin määritetty kaksimoottorisiksi, mutta saman päivän iltana (20:40-20:44) Kotkan yllä on kierrellyt yksinäinen kone, jonka moottorimäärää ei kyetty määrittämään. Olisiko tämä yksinäinen kone ollut nelimoottorinen ja muistikuvissa olisi sitten sekoittunut tuo kone ja aiemmin päivällä koulun lähistölle pudonneet pommit?

Heikki

[Tuomo Laamanen 28]

TB-7:aa, jolla nimellä kone kulki Petljakovin kuolemaan saakka, oli jatkosodan alkukuukausina vain muutamia ja käsittääkseni niitä harjoitettiin ja käytettiin aluksi Berliinin pommituksiin ja sitten muihin vastaaviin länsirintaman kostoiskuihin. Tämä ei todista mitään mutta itse veikkaisin ettei konetta nähty Suomen alueella 1941 Lapinjärven yksilöä lukuunottamatta. 

Muokattu: Joulukuu 12, 2018, käyttäjä: Tuomo Laamanen
sanamuodon korjaus

[Mikko Vänttinen 102]

Tuo yksittäinen kone ja päivän koulun pommitus voisi speksautua keskenään ellemme parempaa vaihtoehtoa löydä - meinaten koulunnpommitus on ainakin tapahtunut vahvistetusti. Isälleni 2-moottoriset naapurin pommikonetyypit olivat selvät talvisodasta lukien, kuin myös hänen kavereilleen. Kermana päälle Ju-52 koneet miinojen raivauksessa. Itselläni tallessa pahvinen 3-tahokuva DB-3F:stä. Tässä jutussa on pointtina todellakin tuo huomiota herättävän iso 4-moottorinen, josta keskusteltiin 60-luvun puolivälistä monasti aina viime tammikuuhun jolloin isäni kuoli. Laitoin jutun meille tänne foorumille, josko kellään on tarkempaa tietoa noiden 4-moottoristen liikkeistä.

 

[Pasi Pirttikoski 267]

Tämä nyt ei suoranaisesti liity Kotkan alueeseen mutta Helsingin pommitusten yhteydessä ammuttiin alas yksi nelimoottorinen pommikone. Alla 102. Raskas Ilmatorjuntapatterin sotapäiväkirjan ote. Eli kyseessä on ollut (todennäköisesti) PE-8 kone, kun naapurilla ei muita nelimoottorisia ollut käytössä.

Havaintojen mukaan ainakin kuusi koneen 12 hengen miehistöstä käytti laskuvarjoa. Hypänneitä ei kuitenkaan tiettävästi koskaan löydetty (Lähde: Ilmavaara, Ahti Lappi 2013).

[Mikko Vänttinen 102]

Samat asiat puhtaaksikirjoitettuna - ja tämän mukaan Metsäkulmalle 2 pommia, Ahvenkoskelle 4 pommia.
Soitinpa isäni lapsuuden verille, mutta hän asuikin tuolloin toisaalla eikä tästä pommituksesta muistanut mitään. Nioben upotuksesta kyllä tuli taas tietoa ... niistä joskus lisää.