Tarmo Kallio

HX-ehdokkaat ja EMP-pulssi

17 viestiä aiheessa

Miten nuo nykyiset mahdolliset koneet ovat suojattuja korkealla ilmakehässä tapahtuvassa ydinräjähdyksessä? Putoavatko kaikki heti taivaalta? Niitä aseita käytetään varmasti "tosipaikassa".:-\https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkömagneettinen_pulssi 

Täytyy olla myös varastossa vanhanaikaisia varakoneita ja paljon! Ruotsilla voi olla luolissa "pahan päivän varalle" todella paljon Saab Viggen koneita ja muita koneita. Mitä Suomella on?

Muokattu: , käyttäjä: Tarmo Kallio

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Näkisin, että emp-pulssilta suojautumisen suunnittelu aloitettiin heti seuraavana päivänä kun huomattiin ydinräjähdyksen sellaisen tuottavan. Joten lienee reilussa 70 vuodessa noikin jutut jo keksitty.

Pahanpäivänkoneita miettivät tahot voivat vaikkapa miettiä miten "helposti" ilmavoimat otti käyttöön sveitsiläiset hawkit.. ne oli kuitenkin varastoitu sillä mielellä että ne myydään tai otetaan käyttöön uudelleen. Kyseessä oli kuitenkin moderni kone, mikä on käytössä ympäri maailmaa ja mihin saa varaosia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
19 tuntia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Miten nuo nykyiset mahdolliset koneet ovat suojattuja korkealla ilmakehässä tapahtuvassa ydinräjähdyksessä? Putoavatko kaikki heti taivaalta? Niitä aseita käytetään varmasti "tosipaikassa".:-\https://fi.wikipedia.org/wiki/Sähkömagneettinen_pulssi 

Täytyy olla myös varastossa vanhanaikaisia varakoneita ja paljon! Ruotsilla voi olla luolissa "pahan päivän varalle" todella paljon Saab Viggen koneita ja muita koneita. Mitä Suomella on?

Mitä teet museokoneella, joka ammutaan alas ennen kun se edes näkee sen viholliskoneen, jota se ei pysty pudottamaan kuitenkaan kun sopivaa aseistusta ei ole?

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
17 tuntia sitten, Tuomas Eronen kirjoitti:

Näkisin, että emp-pulssilta suojautumisen suunnittelu aloitettiin heti seuraavana päivänä kun huomattiin ydinräjähdyksen sellaisen tuottavan. Joten lienee reilussa 70 vuodessa noikin jutut jo keksitty.

Lentokoneista en tiedä, mutta tiedän, että EMP-suojauksia on sotalaivoissa ja suojatiloissa. Rohkenen esittää oletuksen, että kyllä niitä on (sota)lentokoneissakin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Ari Wan kirjoitti:

 Rohkenen esittää oletuksen, että kyllä niitä on (sota)lentokoneissakin.

Voin vahvistaa tämän. Ainakin neljännen sukupolven hävittäjissä on käytetty erilaisia emp-suojaustekniikoita. Tosin metallirakenteisissa koneissa on helppo käyttää ulkokuorta faradayn häkkinä.

Hypoteettisesti ajateltuna jos nyt joku keksisi semmoisen pulssin, mikä tuhoaisi kaikki elektroniset laitteet ja pitäisi kaivaa ne höyryviggenit varastosta. Vaikkapa 20-vuotta lentämättä olleiden koneiden lentokuntoon palauttaminen vaatisi niin isoja huoltotoimia, ettei niitä kovin nopeasti näkyisi taivaalla. Ensinnäkin jokaiselle koneelle olisi tehtävä raskashuolto, joka ottaa normaaliolosuhteissa 1-2kk. Tämä edellyttää että on varaosia, vaihtolaitteita, sopivat työtilat, osaava henkilökunta jne.

Arvoisin että suurillakin ponnisteluilla tämmöinen varastolaivueen lentokuntoon saattaminen ottaisi kuukausia. Siinä kohtaa se sotakin on jo varmasti ehtinyt loppumaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laitoin tämän keskustelun vain miettimisen kannalta. En tiedä mitä koneita Suomella on varastoissa ja se ei kuulu minulle lainkaan. 

Silti pitää olla varasuunnitelmia. Suunnitelma B ja C. Pitäisin B:n ison varastolaivueen jatkuvassa lentokunnossa. Koneet olisivat luolissa ja niitä huollettaisiin 24/7. Eli ilmaan vanhoilla koneilla minuuteissa! Rahoitus tulisi tietenkin valtiolta ja palkat olisivat todella paljon korkeammat, kuin normihommissa. Ehkä myös eläkeläiset tulisivat takaisin töihin.

Ei pidä jättää kaikkea yhden kortin varaan. Loppupelissä jokainen valtio on yksin ja ei pidä luottaa ystäviin. Pitää olla sellaiset omat voimat, että tänne ei vaan tulla!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
7 tuntia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Ei pidä jättää kaikkea yhden kortin varaan. Loppupelissä jokainen valtio on yksin ja ei pidä luottaa ystäviin. Pitää olla sellaiset omat voimat, että tänne ei vaan tulla!

Ilmasota museokoneilla on vähän kuin torjuisi ohjusta konekiväärillä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
18 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

vähän kuin torjuisi ohjusta konekiväärillä.

Menee taas vähän OT:ksi mutta niitäkin systeemejä löytyy etenkin sotalaivoissa viimeisenä keinona torjua ohjus. Ne tosin menevät kaliiperinsa puolesta 20mm tai yli eli tykin puolelle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Phalanx_CIWS

https://foxtrotalpha.jalopnik.com/the-seven-deadliest-naval-close-in-weapon-systems-1568291678

Rodney

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Joo.. meinasin selvyyden vuoksi muuttaa tuon konekiväärin vielä rynnäkkökivääriksi, mutta en jaksanut ;-)

Tatu,

Sinun pitäisi tietää että FF:lla on enemmän kuin yksi PN:a.

Rod :cool:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
13 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Tatu,

Sinun pitäisi tietää että FF:lla on enemmän kuin yksi PN:a.

Rod :cool:

mutta samalla tiedostin kuitenkin konetykin ja konekiväärin eron ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
15.12.2018 at 15.55, Tarmo Kallio kirjoitti:

Laitoin tämän keskustelun vain miettimisen kannalta. En tiedä mitä koneita Suomella on varastoissa ja se ei kuulu minulle lainkaan. 

Silti pitää olla varasuunnitelmia. Suunnitelma B ja C. Pitäisin B:n ison varastolaivueen jatkuvassa lentokunnossa. Koneet olisivat luolissa ja niitä huollettaisiin 24/7. Eli ilmaan vanhoilla koneilla minuuteissa! Rahoitus tulisi tietenkin valtiolta ja palkat olisivat todella paljon korkeammat, kuin normihommissa. Ehkä myös eläkeläiset tulisivat takaisin töihin.

Ei pidä jättää kaikkea yhden kortin varaan. Loppupelissä jokainen valtio on yksin ja ei pidä luottaa ystäviin. Pitää olla sellaiset omat voimat, että tänne ei vaan tulla!

Tässä yksi niistä eläkeläisistä, joka on käytännössä sekä testannut että tarkastanut emp- suojauksia, siltä suojautuminen on paljon, paljon vaikeampaa kuin näissä keveissä arveluissa oletetaan.

Muistutan ettei tietous koko emp- pulssista ole tässä maassa kovin vanhaa, itse asiassa nuorempaa kuin migit, muistutan vaan migien radio farssista, ennen kuin naapuri antoi parempaa opastusta.

Toisaalta jos asiaa tarkastellaan konponentti tasolla, verrattuna tuon ajan tekniikkaan, niin jo perus komponentit ovat eri syistä, paljon vastustus kykyisempiä emp:iä vastaan, vaikkei niitä siltä olisi pyritty suojaamaankaan, saati mil- komponentit joissa tämäkin mahdollisuus on pyritty huomioimaan.

Minuakin kiinnostaisi tietää, miten asia nykyisin hoidetaan ?.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
16 tuntia sitten, Hannu J Mäkelä kirjoitti:

Muistutan ettei tietous koko emp- pulssista ole tässä maassa kovin vanhaa, itse asiassa nuorempaa kuin migit, muistutan vaan migien radio farssista, ennen kuin naapuri antoi parempaa opastusta.

Hannu,

Koskeeko tämä kommentti MiG-21 BIS koneita joihin Jyrki Laukkasen kirjan mukaan muun ohjaamomodifikaation yhteydessä "asennettiin länsimaiset VHF-radiot, VOR/ILS, DME, ADF ja transponderi"? Kirjan mukaan protoasennus tehtiin MB-114 koneeseen joka siirtyi tehtaalle helmikuussa 1979. "Järjestelmän koelennot päästiin alkamaan kesäkuussa 1980. Koelennot ja kehitystyö protokoneella jatkuivat maaliskuuhun 1982 saakka." Eli aika kauan meni vaikka tosin muitakin muutoksia kuin radiosysteemit tehtiin.

Vai oliko kyseessä vanhempi MiG-21F-13? Siihenhän, jos muistan oikein, lisättiin vain VHF-vararadio joka oli suomalaista alkuperää.

Rodney

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
12/13/2018 at 20.46, Tarmo Kallio kirjoitti:

Täytyy olla myös varastossa vanhanaikaisia varakoneita ja paljon! Ruotsilla voi olla luolissa "pahan päivän varalle" todella paljon Saab Viggen koneita ja muita koneita. Mitä Suomella on?

Saa aika vanhanaikaisia olla jos haluaa että niissä ei ole mitään semmoista elektroniikkaa mikä hajoaisi EMP-pulssista. Tarkoittaa siis käytännössä putkitekniikkaa.

Mutta Tarmo voi olla huoleti. Noihin asioihin varautuminen on yksi juttu mitä lentokonesuunnittelijat miettivät ja sitä vastaan varaudutaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
19.12.2018 at 13.57, Jorma Kosonen kirjoitti:

Hannu,

Koskeeko tämä kommentti MiG-21 BIS koneita joihin Jyrki Laukkasen kirjan mukaan muun ohjaamomodifikaation yhteydessä "asennettiin länsimaiset VHF-radiot, VOR/ILS, DME, ADF ja transponderi"? Kirjan mukaan protoasennus tehtiin MB-114 koneeseen joka siirtyi tehtaalle helmikuussa 1979. "Järjestelmän koelennot päästiin alkamaan kesäkuussa 1980. Koelennot ja kehitystyö protokoneella jatkuivat maaliskuuhun 1982 saakka." Eli aika kauan meni vaikka tosin muitakin muutoksia kuin radiosysteemit tehtiin.

Vai oliko kyseessä vanhempi MiG-21F-13? Siihenhän, jos muistan oikein, lisättiin vain VHF-vararadio joka oli suomalaista alkuperää.

Rodney

Itse asiassa alkaa jo muisti pettää tarkkojen ajan kohtien suhteen.

Tuntemani tapaus koski migin putkiradioiden korvaamista nokian radiopuhelimilla, joita olin itsekin labkossa valmistamassa, putkiradiot asennettiin takaisin, kun naapuri kertoi miksi mig varustettiin putkiradioilla, samalla loppui naureskelu veli-venäläisen takapajuisuudelle, tosin todellisuus ei kaikille kelvannut, kuten myöhemmin jouduin huomaamaan, tormäsin tapahtuma sarjaan ollessani pälveluksessa tikkakoskella 1970.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
50 minuuttia sitten, Hannu J Mäkelä kirjoitti:

tormäsin tapahtuma sarjaan ollessani pälveluksessa tikkakoskella 1970

No sitten kyseessä oli MiG-21F-13 ja sen vararadio.

Rodney

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään