Lentotontun joulu IX

[Juha Klemettinen 28]

Lentotontun joulu IX

Muutama pihalla laiduntava poro siirtyi laiskasti pois edestä kun Justus ajoi uuden karhean Teslansa Korvatuntuirin pääkonttorirakennuksen eteen. Autosta noustessaan tonttu kiroili hetken poroja, ne kun eivät vieläkään osanneet pysyä omissa parkkiruuduissaan.

Justus tervehti respassa päivystävää tonttutyttöä ja loikki monen sadan vuoden ketteryydelle kelopuisia portaita kohti viidettä kerrosta. Kainalossaan hän puristi ahman nahasta tehtyä salkkuaan. Pääkonttorin ilmapiiri oli aina pari päivää ennen joulua tiivis, mutta lämminhenkinen. Jouluvalmistelut olivat huipussaan ja sen kyllä huomasi käytävillä.

Justus astui sisään toimistoonsa ja istui isoon nahkaiseen nojatuoliinsa. Lähes samalla hetkellä Justuksen sihteeritonttu kipitti sisään sylissään kasa papereita. ”Huomenta Justus, tässä olisi tälle päivälle...”. Justus huokasi ja katsoi papereita. Hän kyllä piti työstään, mutta olihan tässä aika paljon… työtä. Justus oli ylpeä että oli päässyt Lahja-X-hanketoimiston päälliköksi. Alusta alkaen oli ollut selvää, että Suomen hävittäjähankinta oli sen luokan lahjaprojekti ettei Joulupukkia voinut päästää vastaamaan siitä. Justus oli lobbaritonttujensa kanssa luonut hyvät ja luottamukselliset suhteet kaikkiin osapuoliin, ja nyt seurattiin hankkeen etenemistä.

Sihteeritonttu ojensi Justuksella päällimmäisen paperin. Se oli faksi Amerikasta, nähtävästi F35:llä oli lennetty jopa 10km päähän ukkospilvestä ja uusin Windows 10:n päivitys oli saatu asennettua jo 30% koneista. Justus nyökytteli tyytyväisenä, Nato-optio oli aina tiukkaa tavaraa. Seuraava paperi oli viesti Ruotsista, Taka-Borneo oli suunnittelemassa neljän Gripen E:n hankkimista. Justus hymyili, kohta Gripen olisi varteen otettava hävittäjä, vielä pari muuta kauppaa niin…

Sihteeritonttu keskeytti Justuksen ajatukset ”Ja Jussi on soittanut ainakin 10 kertaa”. Justukselta pääsi syvä huokaus, mitäköhän nyt taas. ”Kysyy että tuleeko niitä nyt 64 vai 102?”. Justus pyöritti päätään ”Jussi, Jussi, se on aina niin innoissaan uusista leluista, mutta pidetään vielä hetki jännityksessä”. Sihteeritonttu teki muistiinpanoja ja jatkoi ”Myös Antti soitti. On aika hermostunut, että miten tämä nyt hoidetaan ensi vaalikaudella kun hänestä tulee…”. Justus kääntyi katsomaan sihteerinsä kauniita tonttusilmiä ja tiuskaisi ”Sano sille, että tämä mikään hiihtohissikauppa ole!”.

Sihteerin mentyä Justus nojautui taaksepäin tuolissaan ja yritti rentoutua. Mutta ei. Ranskalainen viini, ruotsalainen hapansilakka, brittiläinen black pudding ja amerikkalaiset jouluherkut aiheuttivat närästystä vanhalle tontulle. Justus päätti lähteä hakemaan kupin automaattiglögiä, ehkä se auttaisi.

Kävellessään kohti automaattia operaatiohuoneen ohi Justus huomasi, miten paikalle oli kerääntynyt joukko tonttuja. Siellä oli ainakin uusiutuvien lahjalähteiden kehityspäällikkötonttu, päästöttömien lahjakuljetusmuotojen kuljetuspäällikkötonttu, Korvatunturin tuotekehityspäällikkötonttu ja pari muuta. Tunnelma huoneessa vaikutti kiihkeältä, tontut viittoilivat käsillään ja puhuivat suureen ääneen toistensa päälle. Justus päätti poiketa sisään kysymään mikä oli hätänä.

”Huomasimme juuri, että droonivarastoon on murtauduttu!”, kuljetuspäällikkötonttu huudahti Justukselle. Muut tontut nyökyttelivät vieressä vähintäänkin järkyttyneen näköisinä. Justus rypisti kulmiaan ja yritti miettiä mitä yllättävä uutinen oikein tarkoitti. ”Sieltä on viety kaksi DR-Santa-4672-prototyyppiä!” kuljetuspäällikkö lisäsi. Nyt Justus ymmärsi miksi muut tontut olivat niin kiihdyksissään. Korvatunti oli jo parin joulun ajan käyttänyt drooneja lasten kiltteysvalvontaan globaalisti. Mutta DR-Santa-droonit...

Korvatunturi oli joutunut ongelmiin EU:n sille asettamien päästötavoitteiden kanssa. Vaikka porot toimivatkin ekologisilla polttoaineilla, niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt yläilmakehään olivat mittavat. Biopolttoainekokeilut olivat jääneet kesken, porot kun eivät tykänneet käytetystä hampurilaisrasvasta ja lensivät sillä kovin huonosti. Yhdeksi ratkaisuksi oli keksitty lahjojen kuljettamiseen sopivat sähkökäyttöiset droonit. Sähköstähän ei Korvatunturilla ollut pulaa, omalla hiilivoimalalla oli käyttöikää jäljellä vielä muutama sata vuotta.

Tuotekehitysosasto oli suunnitellut DR-Santa-sarjan ja prototyyppejä oli testattu intensiivisesti koko vuosi. Tulokset olivat lupaavia, tulevaisuudessa valtaosa lahjoista voitaisiin toimittaa drooneilla. ”Etkö ymmärrä! Protoja on kateissa!”, Justus säpsähti hereille ajatuksistaan muiden tonttujen huudahtukseen. ”Jos joku kilpailija, vaikka Amazon saa tietää niistä… meidän lahjabisnes on mennyttä”.

”Onko meillä mitään tietoa tekijöistä?”, Justus kysyi ja hieroi partaansa. ”Ei, mutta epäilemme Malmi-aktiiveja. Ne höpöttää jatkuvasti siitä sähköisen lentämisen tulevaisuudesta ja siellä on se sähkökonekin millä voi kiertää kentän”. Justus nyökkäsi, olihan se mahdollista, että suon jäädyttyä talvella, pitäisi keksiä joku uusi asia mistä puhua. Mutta pitäisihän Malmilla tietää, että Korvatunturi olisi ensimmäisenä perustamassa droonikeskuksen Malmille jos kenttä säilyy. Justus naurahti itsekseen, hän oli tänäkin vuonna käynyt ihan itse keräämässä tuntuirkoivikosta risuja Annin lahjapakettiin.

”Mutta kuka oikein voisi haluta viedä drooneja? Ja tähän aikaan vuodesta?”, kehityspäällikkötonttu kysyi ja katsoi muita tonttuja. ”Olisipa Joulupukki täällä”, kuljetuspäällikkö huokasi. Tosiaan, Justus ajatteli, pukkia tarvittaisiin nyt. Joulupukki oli tunnetusti Korvatunturin pahin joulustressaaja, ja meno ennen joulua saattoi käydä kestämättömäksi. Kun lumen tulo oli viivästynyt ja turistilentoja jäi tulematta ”craplandiin”, oli Korvatunturin pr-toimisto keksinyt näppärästi lähettää pukin komennukselle Britanniaan tonttu- ja porokomennuskunnan kanssa. Näin pukki saatiin pois jaloista häiritsemästä jouluvalmisteluja, ja britit saivat tavata pukkia lumella tai ilman. ”Niin, harmi että pukki on Britanniassa, hän….”, Justus aloitti, mutta silloin ajatus tavoitti hänet. Kaikki tontut kääntyivät katsomaan yhtä aikaa operaatiohuoneen nurkassa auki olevaa televisiota: Gatwickin lentokenttä on suljettu useiden dro…. ”Voi jumalauta…”, tonttujen suusta pääsi yhtä aikaa.

Muutamassa hetkessä tontut olivat ahtautuneet 7sleigh7-lahjarekeen ja rullasivat kohti Korvatunturi Internationalin odotuspaikkaa. ”Otetaan suoraan poimunopeus 3”, Justus huikkasi ohjaajien paikoille istuneille tontuille. ”Oletko hullu? Se on kiellettyä”, muut tontut katsoivat Justusta. ”Eurocontrol, Tampere radar, NORAD ja muut saavat puurohalvauksen jos vedellään sellaisia nopeuksia muulloin kuin aattona”. Justus kumartui eteenpäin ja sanoi ”Nyt on hätätila. Ja soitin Pakkasukon Operations Centeriin, lupasivat pienet GPS-häirinnät tuonne pohjoiseen, ihan niin kuin silloin syksyllä, kun testattiin drooneja”.

Transponderiin koodattiin 7500 (seven five- Santa in flight), ja 7seleigh7 ampaisi siniselle taivaalle. Matkalla kohti saarivaltakuntaa tontut laativat nopean toimintasuunnitelman. Justus jäisi lahjareelle toimimaan yhteystonttuna, muiden jalkautuessa etsimään pukkia ja komennuskunnan tonttuja. Ja ei aikaakaan kun reki laskeutui hiljaiselle Gatwickin lentokentän kiitotielle. Tontut rullasivat reen lentokonehallin varjoon, ja suunnitelma laitettiin käytäntöön.

Justus makoili reessä ja katseli kiitoteiden toisella puolella terminaalien kyljissä seisovia liikkumattomia matkustajakoneita. Hän voisi tälläkin hetkellä olla hotelli Avionin aulabaarissa kylmän juoman kanssa, mutta pukki se järjestää joka joulu jotain… Radion herääminen henkiin sai Justuksen säpsähtämään. ”Pukki… Pukki löytyi ja…”, radio särisi. Justus huokaisi helpotuksesta, eiköhän tästäkin joulusta taas selvittäisi.

Hetken kuluttua Justus sai tietää, että komennuskunnan tontut olivat löytäneet pukin läheisestä pubista, jossa hän oli juuri ollut kertoilemassa paikallisille herrasmiehille kokemuksistaan fasaanijahdeista kuningas Edvard VII:n aikoihin. Droonit olivat löytyneet pubin takan yläpuolelta lahjasukkiin tungettuina. Tontut olivat joutuneet tuhoamaan droonit koska kukaan ei ymmärrettävästi ollut halunnut lähteä Gatwickin suuntaan drooni kainalossa. Pukki sen sijaan kuljetettiin pikavauhtia kentälle.

Kun mukavassa nousuhiprakassa oleva joulupukki oli saatu sijoitettua rekeen, 7sleigh7 kohosi jälleen ilmaan juuri ennen kuin lentokenttä avattiin uudelleen, ja kaikki jumissa olleet matkustajat pääsisivät joulun viettoon. Paikallinen poliisi oli saanut nimettömän soiton, jossa oli vakuutettu droonihäirinnän loppuneen. Reen kiittäessä kohti Suomea ja pukin kuorsatessa reen takaosassa, Justus oli iloinen että Korvatunturi oli päättänyt lopettaa ilmaisen viinan tarjoilun lahajarekien turistiluokassa, pukki nukkuisi päänsä selväksi matkan aikana.

Matkan aikana nousi kuitenkin esiin kysymys mihin ollaan matkalla. Pukkia ei haluta Korvatunturille sekoittamaan pakkaa pari päivää ennen joulua. Ja tilannetta ei mitenkään auttaisi se, että joulumuori oli todennäköisesti jo kuullut pukin toilailuista ja odotti kaulimen kanssa pukkia kotia, kaikkihan muistavat mitä tapahtui pukin palatessa kotia kahden viikon A340-läksiäisjuhlista… Pienen väittelyn jälkeen idea sitten syntyi. Maailman suurin suomalainen lentokenttä! Siellä on maailman suurin TMA, maailman paras suomessa keksitty jatkuvan liu´un lähestymismenetelmä, maailman paras lentokentän talvioperointi, maailman paras Ilmailumuseo ja parhaat pop-up taidenäyttelyt. Siellä olisi pukilla tilaa lennätellä drooneja pari päivää ennen aattoa.

Jossain Pohjanmeren yläpuolella lyijynharmaalla talvitaivaalla kuului hetken aikaa porojen kellojen kilinää ja tonttujen iloista yhteislaulua. Reen etääntyessä kohti itää tarkkakorvainen kuuntelija olisi saattanut kuulla hetken kovaa kuorsaustakin…

Hyvää joulua kaikille 

[Klaus Wesa 4]

Hienoa, että Justus palasi tauon jälkeen palstalle.

Viime joulu oli kuin joulupuuro ilman mantelia.

Hyvää Joulua!