Isompi pala siivekästä?

[Marko Rintanen 146]

Sain taannoin tuollaisen isomman siivun sota-ajan konetta. Nyt parin kuvan kera ihan hakuammuntaa, olisiko jollakin ajatusta millaisesta koneesta ja mistä kohtaa? 

[Markku Koivurova 367]

Vahva veikkaukseni Junkers Ju 88. Minulla sattuu olemaan tuommoinen tankkausaukon peitelevy, minkä kaulus näkyy tuossa. Kyseinen pala on Myössäjärven takaa lentokonelammelta. Pikkupoikana sen sieltä polkupyörällä roudasin vanhempien harmiksi kotiin.

Niin, on se kauluskin tallessa.

Näkyykö tuossa etureunassa teräslista ulkopuolella? Norjassa Kinnaroddenilla näin sellaisen Ju 88:n siiven etureunan, missä oli ohuen pintapellin alla "puukonterää" koko matkalla. Oli sulkupallon vaijerin katkaisuvaruste. Yritän löytää valokuvia.

Muokattu: Tammikuu 8, 2019, käyttäjä: Markku Koivurova
Lisäsin pari kappaletta

[Marko Rintanen 146]

Jeps eli Junkersista tämä on. Tämän kyseisen palan tarina entisen edesmenneen omistajan toimesta oli seuraava. Eli kyseessä olisi niinkin harvinaisen koneen siiven osa, kuin Junkers Ju188. Ja tämä osa on kuulemma peräisin Virojoelta alasammutusta saksalaisten Ju188 koneesta. Eli koneesta jonka Lauri Nissinen ampui alas 14.4.1944.

[Raimo Heikkinen 2 504]

Kun kerran Markon levy on Ju 188:sta, niin myös itsellänikin on samasta koneesta pikkusormen kokoinen palanen paikalta löytynyttä koneen rakennetta.

Tällainen laatta on kiinnitetty putoamispaikalle:

Muokattu: Tammikuu 8, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 282]

Tässä ote Hävittäjälentolaivue 24:n 1.lentueen sotapäiväkirjasta v. 1944. Lähde: Kansallisarkisto.

Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä numero 2/2004 on Pentti Mannisen artikkeli ”Junkers Ju 188:n viimeinen lento 14.4.1944.”

Netistä löytyi tapauksesta tämä juttu:

http://www.virolahdentulkit.net/pdf/virolahden_tulkit_20.pdf

Jukka

Muokattu: Tammikuu 8, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Tapaus on mielenkiintoinen. Sillä koneen miehistö hyppäsi peräti 6 000 metrin korkeudesta. Tämä oli tiettävästi saksalaisten suurin hyppykorkeus Suomen pääpiireisellä alueella jatkosodan aikana.

[Raimo Heikkinen 2 504]

9.1.2019 at 22.17, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Tapaus on mielenkiintoinen. Sillä koneen miehistö hyppäsi peräti 6 000 metrin korkeudesta. Tämä oli tiettävästi saksalaisten suurin hyppykorkeus Suomen pääpiireisellä alueella jatkosodan aikana.

Pitänee varmasti paikkansa, luutnantti Nissisen suurin lentokorkeus tuolla torjuntalennolla oli 7500 metriä.

[Risto Sollo 22]

6000:sta tullaan varmaan niin äkkiä alas ettei ilman ohuus ehdi vaivata?Se Felixhän tuli taannoin aika lujaa alas mutta sillä olikin erikoisvarusteet.

[Tarmo Kallio 243]

45 minuuttia sitten, Risto Sollo kirjoitti:

6000:sta tullaan varmaan niin äkkiä alas ettei ilman ohuus ehdi vaivata?Se Felixhän tuli taannoin aika lujaa alas mutta sillä olikin erikoisvarusteet.

Felix taisi hypätä noin 40 km korkeudesta. 

 

[Risto Sollo 22]

Joo,oli se vähän korkeammalla.Tuota vaan pähkäilin että ehtiikö kärsiä hapenpuutteesta 6000:sta hypätessä,ei tietysti jos malttaa avata varjon vasta alempana.

[Raimo Heikkinen 2 504]

Vaikka neljäätonnia korkeammalta en olekaan hypännyt, uskallan sanoa että he eivät kärsineet hapenpuutteesta hypyn aikana. Se on kovin lyhyt tapahtuma-aika. Sitäpaitsi miehistö oli ennen tätä pakollista hyppyään hengittänyt maskeistaan happea tuon korkealla tapahtuneen lennon aikana, joten happisaturaatio veressä näillä nuorilla terveillä miehillä on lähennellyt 100 %