Kirjoitettu Kesäkuu 28, 2021 (muokattu) Erkki Telajoen työpaikka Turussa oli ilmeisesti J. Merivaara Oy, vuodesta 1957 Auran Rautateollisuus Oy ARA. Sandvikin henkilöstölehdestä lokakuu 2013 lainattua: https://asiakas.kotisivukone.com/files/lejoplan.kotisivukone.com/tiedostot/interactionsandviksuomi_nro3.pdf Lainaa Tuotekehitys alkoi Turussa toden teolla vuonna 1952, kun silloinen paikallisjohtaja diplomi- insinööri Erkki Telajoki nimitettiin tehtaan johtajaksi. ”Minä aloitin työni konepajan suunnittelijana ja ryhdyimme valmistamaan raskaampia tuotteita. Asuimme molemmat perheinemme tehtaan vanhassa konttorirakennuksessa: Telajoen perhe alakerrassa ja oma perheeni yläkerrassa. Kauppa kävi hyvin, ja ostimme Tamperelaisesta autokaupasta oikeuden valmistaa traktoreihin puolitelalaitteita. Puolitelalaitteet muodostivat jo vuonna 1956 lähes 40% tuotannosta. Toinen iso tuoteryhmä olivat viljan kuivaajat", Pertti Asola muistelee. Helmikuuta 1956 en unohda koskaan. Se oli sysimusta: Erkki Telajoki ja suunnittelijamme diplomi-insinööri Aho kuolivat myyntimatkallaan Pohjois-Suomeen Tornion kaupunginhotellin tulipalossa. Menetys ja suru olivat valtavat. Kuvan Valmet 33 traktori tuli markkinoille 1956. https://www.finna.fi/Record/lusto.knp-148801 Muokattu: Kesäkuu 28, 2021, käyttäjä: Seppo Koivisto 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 3, 2021 Suomalainen purkukomennuskunta oli saanut toimitettua Pe-3/PE-301 konen kaikki osat(viimeiset koneen osat haettiin Inarijärven jäädyttää 1943) lentokonetehtaalla Tampereelle. Tampereelta koneen molemmat moottorit lähetettiin Kokkolan moottorikorjaamolle. Onko Kokkolan moottorikorjaamolla kirjattu ylös konekohtaista tietoa Pe-3/PE-301 moottoreista?? 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 3, 2021 (muokattu) 9 tuntia sitten, Erkki Hakkarainen kirjoitti: Suomalainen purkukomennuskunta oli saanut toimitettua Pe-3/PE-301 konen kaikki osat(viimeiset koneen osat haettiin Inarijärven jäädyttää 1943) lentokonetehtaalla Tampereelle. Tampereelta koneen molemmat moottorit lähetettiin Kokkolan moottorikorjaamolle. Onko Kokkolan moottorikorjaamolla kirjattu ylös konekohtaista tietoa Pe-3/PE-301 moottoreista?? Kansallisarkistossa voi olla dokumentteja. Netissä oleva (diginarc) Lentovarikon sotapäiväkirja Kokkolan moottorikorjaamon osalta päättyy jo 30.6.1943. Eikä siihenkään ole kirjattu juuri muuta kuin yleistä päivärutiinia tai kun jotakin erikoista on tapahtunut. Yleinen merkintä on kylläkin "Ei erikoista". Mutta on siellä kyllä "herra Hakkarainen" ainakin mainittu! (: Jukka Muokattu: Elokuu 3, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2021 (muokattu) 3.8.2021 at 08.59, Erkki Hakkarainen kirjoitti: Suomalainen purkukomennuskunta oli saanut toimitettua Pe-3/PE-301 konen kaikki osat(viimeiset koneen osat haettiin Inarijärven jäädyttää 1943) lentokonetehtaalla Tampereelle. Tampereelta koneen molemmat moottorit lähetettiin Kokkolan moottorikorjaamolle. Onko Kokkolan moottorikorjaamolla kirjattu ylös konekohtaista tietoa Pe-3/PE-301 moottoreista?? Ei ehkä olekaan sellaista paperia missä mainittaisiin pakkolaskun tehneen Pe-3:n siis tulevan "PE-301":n ja moottorien numerot samassa yhteydessä. Sitä paitsi kuten yhdessä laittamassani luettelossa käy ilmi, lastattiin etelään kuljetusta varten aluksi vain toinen moottoreista. Useita muitakin sotasaaliskoneiden M-105 -moottoreita saapui varikoille näihin aikoihin, siksi on vaikea sanoa mitkä niistä olivat kuuluneet po. koneeseen. Liitteissä on pari moottoriehdokasta jotka voisivat mahdollisesti olla po. Pe-3:sta? Onko siitä aikaisemmin ollut puhetta että purkukomennuskunnan porukka kuului Kenttälentovarikko 4:n (KLeV4)? Mukana seuraa Kansallisarkistossa kuvaamiani sivuja, jotka katson tässä yhteydessä parhaiten Erkin asiaa ajaviksi Muokattu: Elokuu 4, 2021, käyttäjä: Raimo Heikkinen 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 20, 2021 (muokattu) Vänrikki Vatanen lensi PE-301 koneella viimeiset viisi lentoa. Kone tuotiin lentokonetehtaalta Lappeenrannan lentokentälle 2.7.1944, kone oli ollut korjattavana oman ilmatorjunnan osuman seurauksena. PE-301 tarkoituksena oli lähteä Lappeenrannan kentältä Karjalan kannakselle kuvauslennolle. Sopivaa kameravarustusta ei ehditty vaihtaa koneseen sinä päivänä. Illalla klo 20 neuvostoliitolaiset tekivät hyvin suunitellun samanaikaisen hyökkäyksen Immolan ja Lappeenrannan lentokentille. Tämä täysin yllätti suomalaiset. Kentän pommituksessa tuhoutui PE-301 sekä PE-215. Viimeksi PE-301-konetta ohjannut vänrikki Vatanen on vuoden 1981 rallin maailmanmestarin, ex-eurokansanedustajan Ari Vatasen isä. Vänrikki Aarne Pekka Vatanen s. 8.8.1918. Vänrikki 15.11.1941, luutnantti syyskuu 1944. Aarne kuoli 16.10.1960, 42 vuotiaana auto-onnettomuudessa. Hänet on haudattu Joensuun Tuupovaaran hautausmaalle. Voit lukea, ketkä suomalaiset lentäjät lensivät tällä PE-301, sinä aikana, kun kone oli Suomen ilmavoimilla. (Rullaa sivua alaspäin) PE-301/Pe-3 oli arvionmukaan lentänyt Neuvostoliiton ilmavoimissa 150 tuntia. Muokattu: Heinäkuu 6, 2022, käyttäjä: Erkki Hakkarainen 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 20, 2021 12 tuntia sitten, Erkki Hakkarainen kirjoitti: Viimeksi PE-301-konetta ohjannut vänrikki Vatanen on vuoden 1981 rallin maailmanmestarin, ex-eurokansanedustajan Ari Vatasen isä. Vänrikki Aarne Pekka Vatanen s. 8.8.1918. Vänrikki 15.11.1941, luutnantti syyskuu 1944. Aarne kuoli 16.10.1960, 42 vuotiaana auto-onnettomuudessa. Hänet on haudattu Joensuun Tuupovaaran hautausmaalle. Tässä päiväkäskyssä on Vatasen luutnantiksi ylentämisen tarkka päivämäärä. Uusi tieto oli että hän kuoli auto-onnettomuudessa. 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 21, 2021 Aarne Vatanen oli viime hetkillä muistanut, että pitää lähteä hautajaisiin ja vauhdilla sitten mentiin. Erehtyi päivästä, ne hautajaiset olivatkin vasta seuraavana sunnuntaina. Jari 4 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 21, 2021 (muokattu) Helsingin Sanomien mukaan Vatasen kolari 1960 oli nokkakolari mutkassa Kiihtelysvaarassa. Auton ratti osui Aarne Vatasen rintakehään ja kuolema tapahtui melko pian. Autossa olleet rouva Vatanen ja perheen neljä lasta saivat vähäisempiä vammoja. Vastaantulleessa autossa ollut pariskunta loukkaantui myös. Olivat tosiaankin menossa hautajaisiin vääränä päivänä. Muokattu: Syyskuu 21, 2021, käyttäjä: Simo Lallukka 5 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 22, 2021 Jukka Piipposen vuonna 1997 kirjoittamassa kirjassa ”Onttolan punaiset pirut” kerrotaan Lentolaivue 48:n vaiheista. Kirjan päähenkilö, jota Piipponen haastatteli kirjaa varten, oli laivueessa radiosähköttäjä-konekivääriampujana palvellut Aarno ”Aki” Ylennysmäki. Piipponen mainitsee esipuheessaan, että ”mikä kirjassa on sanottua eri henkilöiden toimesta, on myös useissa tapauksissa oikeastikin joskus sanottu.” Vänrikki Aarne Vatasesta on kommenttia sivuilla 143-144 seuraavasti, ja se liittyykin Petljakoviin. Ohessa lainaus, joka sattui heinäkuun -44 lopulla Onttolassa, kirjan tekstistä päätellen 26.7. ”Takaseinustalla istui ryhmä taka-ampujia rahilla. Aki tönäisi kyynärpäällään vierustoveriaan Hatakan Joukoa: - Olet lähdössä vaihteeksi pommitukselle? - Joo. Petjakovi on huollossa. Potkurit menee vaihtoon kun Vatasen Aarne viime pyhänä tuli vauhdikkaaseen laskuun, ja potkurin kärjet olivat taipuneet. - Tuupovaaran poikia. Sillä miehellä tuntuu olevan vauhti veressään. - Lentobensaa suonissa! - Joo, korkeaoktaanista! - Lattusen Mauri oli äsken kiinnittämässä pommeja koneeseemme ja kertoi olleensa paikalla silloin. Koneen miehistö oli näyttänyt arveluttavan kuntoiselta. Olleet hupilennolla kuulemma. Ampuja oli ainakin pudonnut sen näköisenä pohjaluukusta. - Vatanenhan se on kuulemma sen tunnetun saarnamiehen poikia. - Sitä en tiedä, mutta kovasti kiroillen oli koneesta poistunut. - Esko määrää ehkä mottitöihin itäiseen tienhaaraan.” Jukka 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 22, 2021 HOX!! Ja anteeksi lukijani. Tuli hiukan ongelmia näitten lentopäiväkirjojen kanssa, joten julkaisen ne nyt uudelleen. Eli kertaus on ompintojen äiti. Venäläinen Petljakov Pe-3 teki pakkolaskun Inarijärven Puuniemeen 11.9.42. Suomalainen komennuskunta purki Pe-3 koneen ja kuljetti veneellä koneen osat autotien päähän. Matkaa Kauahalahdesta Nellimöön 50 km. Isonmat Pe-3 koneenosat haettiin rekipelillä Inarijärven jäädyttyä Nellimöön. Nellimöstä Pe-3 koneen osat vietiin 350 km.n matkan kuoruma-autoilla Rovaniemelle, josta koneenosat lastatiin junaan ja vietiin Tampereelle. Pe-3 kone kunnostottiin Suomen ilmavoimille tunnukselle PE-301. Petljakov Pe-3 oli lentänyt Neuvostoliiton ilmavoimissa arviolta 150 tuntia. Suomen ilmavoimissa PE-301 lentotunnit 74 tuntia 10 minuttia. Kokonais lentomäärä 222 tuntia 10 min. PE-301 oli tullut 2.7.1944 klo 13.10 siirtolentona Lappeenrantaan. PE-301 tarkoitus oli lähteä kuvauslennolle Karjalan kannakselle, mutta kameroita ei oltu vielä ehditty koneseen asentaa. PE-301 tuhoutui 2.7.1944 klo 20 jälkeen Lapeenrannan lentokentän pommituksessa. Alla kaikki PE-301 koneella lennetyt päivämäärät, lentojen tarkoitus, lentoaika, koneella tehtyjen laskujen lukumäärä sekä PE-301 koneella lentäneet Suomalaiset lentäjät. 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 25, 2021 Kuvat Matti Hämäläisen kirjasta Pommituslento laivue 48. Neuvostoliittolaisten sotajuonen tulos, oli PE-301 ja PE-215 täydellinen tuho. Ilmahyökkays tapahtui 2.7.1944 Lappeenrannan lentokentällä, josta alla olevat kuvat. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 25, 2021 ”Palanut Pe-2 Lappeenrannan lentokentällä. Lappeenranta 1944.08.10” SA-kuva. 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 25, 2021 (muokattu) Tässä sama kuva kuin Hämäläisen kirjassa, mutta tässä päivämäärävirhe: ”Pommituskuvia Lappeenrannan lentokentältä 1.7. klo 20. Kaksoispatsaskuvat omien koneitten paloa. Lappeenranta 1944.07.01”. Sa-kuva. Alemmassa kuvassa pommit iskeytyvät juuri samaan paikkaan. "Pommituskuvia Lappeenrannan lentokentältä 1.7. klo 20. Ilmapommien räjähdyksistä lentokentällä. Lappeenranta 1944.07.01" Jukka Muokattu: Syyskuu 25, 2021, käyttäjä: Jukka Nisula 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 29, 2021 Suoritusilmoitus PE-301 viimeisestä sotalennosta. Tämän jälkeen kone korjattavaksi oman ilmatorjunnan seurauksena. Korjauksen jälkeen 2.7.44 kone palasi Lapeenrantaan tarkoituksena lähteä kuvausreissulle karjalan kannakselle. Mutta toisin kävi....... 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 30, 2021 (muokattu) Ensinmäiset kolme koelentoa PE-301 tehtiin 24.7-30.7.1943. Neljä kokeilulentoa 2.8-3.8.1943 tekijänä lentomestari Aarre Siltavuori. Kohtalo puutui Aarren elämään marraskuussa 1943. PE-301 saapui 23.8.1943 lentokonetehtaalta pommituslentolaivue 48. Ensinmäisen sotalennon PE-301 teki 27.8.1943, ohjaajana vääpeli Aimo Juhola. Muokattu: Lokakuu 3, 2021, käyttäjä: Erkki Hakkarainen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 2, 2022 (muokattu) Jonatan Hilskan maalaus 20 vuoden takaa Erich Froböse Me Bf 109F-4 WNr 6776 "Musta 21" 11.9.1942 Erichin ja Alfred Lehderi oli lähtenyt Nautsin lentokentältä torjumaan Kuolanvuonolta lähteineitä yhdeksää Petljakovia, Pe-koneiden tarkoitus oli hyökätä Bankan lentokentälle Lakselviin pohjois-Norjaan. Lentokentän tuhoilla estettäisiin saksalaisten pääsy liittoutuneiden laivasaatueiden kimppuun. (mm laivasaattue PQ-18, joka osittain tuhoutui saksalaisten toimesta) Inarijärven seutuvilla koneet joutuivat kosketukseen mersujen kanssa. Ilmataistelun seurauksena Pe-koneista putosi kaksi Inariin. Yksi koneesta oli Inarijärven Puuniemeen pudonnut Pe-3, toinen koneista putosi lähelle Iijärveä. Tämän Puuniemeen pudoneen koneen suomalainen komennuskunta evakoi ja kuljetti Tampereelle. Suomalaiset kunnosti koneen, kone sai tunnuksen PE-301. Erichin mersu sai osuman ilmataistelussa. Erich aukaisi koneen kuomun ja hyppäsi koneesta. Silminnäkijöiden mukaan Erich joko sotkeutui laskuvarjon naruihin tai varjo ei auennut kunnolla. Erich putosi Hammasjärveen. Saksalainen partio naarasi Erichiä järvestä, tuloksetta. Erich löydettiin Hammasjärvestä vasta 8.8.1943. Hänet haudattiin Parkkinaan. Erichin mersu putosi Nitsjärven rantaveteen, tuhoutuen käyttökelvotomaksi. Hannu Valtonen kirjassa Hylkyretkiä pohjolaan kertoo, että Pe-koneiden yksi pudottajista olisi ollut Alfred Lehner. Muokattu: Tammikuu 18, käyttäjä: Erkki Hakkarainen Alfred Lehner Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 10, 2022 (muokattu) Tässä linkki ranskalaiseen sivuun cieldegloire.fr jossa Alfred Lehner esiintyy 13 kertaa. Sen mukaan hän ampui 13.10.1943 Pe-2 alas (..37 Ost S/ PC-8.6) alla Erkin mainitsemat pudotukset (11.9.1942, 4 Pe-2, Beyer/Klante). Tämä sivu (linkki) kertoo että "Attacked and shot down by two Bf 109 F-4 of 5.JG 5, based at Nautsi in Finland" ja "Uffz.Alfred Lehner of JG 5 was credited this kill". 11.9.1942 olisi oikein(?) mutta nimi tosiaan ei löydy. Selitysteksti ("kaksi Bf 109 F Nautsista...") sopisi Valtosen kirjan tapaukseen 212, mutta paikka (Vaijoki) on taas Valtosen kirjan tapauksen 204 paikka. Muokattu: Helmikuu 10, 2022, käyttäjä: Armin Zuger Lisäys ja korjauksia 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 10, 2022 (muokattu) Näistä koneiden pudotus kellon ajoissa taitaa olla virhe? Nimittäin äitin veljen vaimo sanoi, että Pe-kone (PE-301) putosi aikaisin 11.9.42 aamulla Puuniemeen. Rune Raution selvityksen mukaan. "Neuvostoliiton taisteluraportin mukaaan lentokoneet ammuttiin ilmataisteluun klo 06.35 neuvostoaikaan, Sammuttijärven seutuvilla, lähellä Iijärveä. (oliko yhden pudotetun koneen taisteluraportti??) Osaisko kukaan paikantaa nuo koordinaatit? Muokattu: Helmikuu 10, 2022, käyttäjä: Erkki Hakkarainen Sammuttijärvi Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 10, 2022 Tervehdys Ranskalaisten listssa olevat paikat ovat 37 ja 36 OST. Eivät siis liity mitenkään näihin Inarin takana oleviin koneisiin. Mitä tulee Beyerin ja Klanten alasampumiin niin ne ovat 29 .n koneita . Venäläisten mukaan 2 konetta ammuttiin alas . Lehner ja Froböse ehkä ampuivat alas kaksi konetta . Kaksi muuta ovat Norjan puolella toinen niistä reitillä Inari- Banak toinen aivan muualla eli Näätämöstä koillisen . Ampuiko näitä kahta kukaan ? vai saivatko osumia jotka vaurioittivat koneitä . Ainakin Suonjergaissan kone on pienenä silppuna joten voi olettaa että pommit oli mukana. Sammujärvi lienee Sammuttijärvi . Terv Vesa 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 10, 2022 12oClockHigh-foorumista löysin kysymyksen Alfred Lehnerin pudotuksista. Linkki tässä. Valitettavasti ei vastauksia Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Helmikuu 12, 2022 10.2.2022 at 16.39, Vesa Viero kirjoitti: Tervehdys Ranskalaisten listssa olevat paikat ovat 37 ja 36 OST. Eivät siis liity mitenkään näihin Inarin takana oleviin koneisiin. Mitä tulee Beyerin ja Klanten alasampumiin niin ne ovat 29 .n koneita . Venäläisten mukaan 2 konetta ammuttiin alas . Lehner ja Froböse ehkä ampuivat alas kaksi konetta . Kaksi muuta ovat Norjan puolella toinen niistä reitillä Inari- Banak toinen aivan muualla eli Näätämöstä koillisen . Ampuiko näitä kahta kukaan ? vai saivatko osumia jotka vaurioittivat koneitä . Ainakin Suonjergaissan kone on pienenä silppuna joten voi olettaa että pommit oli mukana. Sammujärvi lienee Sammuttijärvi . Terv Vesa Kuva Hannu Valtosen kirjasta Hylkyretkiä pohjoiseen. Saksalaisten käyttämä paikannusruudukko. Tässä vielä Vesan selitykseen paikannusruudukko, joka selkeytää missä päin nämä Beyerin ja Klanten pudottamat koneet ovat. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
