Valokuvan lentäjä?

[Marko Rintanen 146]

Tunnistusapua kyselen?

[Jukka Nisula 2 282]

Lentäjä on tunnistettu facebookin Ilmailun Historia-ryhmässä. Hän on sen mukaan tähystäjä vänrikki Åke Östenson, Pommituslentolaivue 42. Kaatui 26.6.1944. 

Jukka

 

Muokattu: Helmikuu 1, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

En tiedä tuliko FB:ssa ilmi muita seikkoja kuin kuvan henkilön tunnistus?

Hakiessani vänrikki Östensonin tietoja törmäsin seikkaan jota en ole aikaisemmin tiedostanut. En meinannut löytää hänen nimeään ja tietojaan Suomen Lentomerkkien luettelosta (Virtanen/Temmes, 1990) ennen kuin huomasin että listaus löytyy SLM Honoris Causa osiosta kuten lähes kaikki tähystäjät joilla ei ollut ohjaajakoulutusta. En myöskään löytänyt luettelosta mainintaa Tähystäjäkurssi 1:stä, vaan ensimmäinen jonka löysin oli Tähystäjäkurssi 2, joka alkoi 11.12.1939.

Vänrikki Alf-Åke Östenson kävi 03.01.1943 alkaneen Tähystäjäkurssi 7. Hänelle myönnettiin SLM K213 (HC) 30.11.1943.

Vänrikki Östenson pelastui laskuvarjolla ns. Lavansaaren revohkassa, 17.09.1943, BL-164 pommittajan syöksyssä metsään polttoaineeen ollessa loppumassa ja toisen moottorin pysähtyessä. Myös kk-ampuja korpraali Yrjö Pöntinen pelastui laskuvarjolla. Blenheimin ohjaajan vänrikki Oma Antero Nummen laskuvarjo takertui koneeseen ja hän sai surmansa (Kohtalokkaat lennot 1939-1944, Jaakko Hyvönen, tapaus 264).

Vänrikki Östensonin kaatumisesta löysin kaksi versiota. Hyvönen (tapaus 316) kirjoittaa että Östenson kaatui vihollishävittäjän luodista kapteeni Tauno Kankaan ohjaaman BL-197 paluulennolla Talin pommituksesta 26.6.1943.

”Kankaan kaarrettua paluulennolle, havaitsi Östenson edestä alhaalta lähestyvät vihollishävittäjät. Hän varoitti Kangasta, joka veti koneen nousuun päästäkseen ylempänä olevien pilvien suojaan. Yksi hävittäjistä veti myös jyrkästi ylös ja avasi tulen juuri kun BL tavoitti pilven alarajan. Kuului räsähdys luodin osuessa koneen nokkaan. Kankaan vilkaistessa Östensoniin hän kuuli kovan kalahduksen ja näki tämän lävistäneen 12,7mm luodin putoavan koneen lattialle. Östenson otti luodin käteensä, mutta vaipui sitten kumaraan istuimellaan. Kankaan kutsuma Skytt ryömi ohjaamoon ja antoi Östensonille morfiinitabletteja. Lento suunnattiin lähimmälle kentälle Mensuvaaraan...kiidätettiin Östenson Huuhanmäen sotasairaalaan, jossa hän kuitenkin kohta menehtyi haavoihinsa.”

Joppe Karhusen kirjassa ”Blenheim -pommittajat armottomalla taivaalla” (sivu 263) on PLeLv 42 laivueen komentajan, majuri Kalle Kepsun kertomus joka on vähemmän dramaattinen.

”Lentueenpäällikköni, kapteeni Tauno Kankaan kone sai osuman 40-millisestä ilmatorjunta-ammuksesta. Se haavoitti koneen tähystäjää vänrikki Östensonia jalkaan, johon syntyi valtava verenvuoto. Pelastaakseen tähystäjänsä kapteeni Kangas teki pakkolaskun Mensuvaaran kentälle saadakseen vänrikkinsä pikaiseen hoitoon. Kaikki oli kuitenkin jo myöhäistä: rehti ja rohkea vänrikki Östenson poistui joukostamme.”

Eli kaatuiko vänrikki Östenson it-tuleen vai vihollishävittäjän luotiin? Ainakin lennon suoritusilmoituksesta tai sotapäiväkirjasta varmaan löytyy vastaus.

Rodney

Muokattu: Helmikuu 4, 2019, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Jukka Nisula 2 282]

Kiitos Jorma, kyllä siellä osittain näitä samoja asioita käytiin läpi, muttei ihan näin tarkasti ja objektiivisesti kuin sinä täällä. Koitetaan selvitellä tuota viimeistä lentoa.

Jukka

[Jukka Nisula 2 282]

Löytyihän se. Tuo BL-197:n pommituslento tapahtui siis 26.6.1944 ja Östenson kaatui ilmeisesti vihollisen Airacobra-hävittäjän luotiin. Nämä dokumentit löytyvät Lentorykmentti 4:n sotapäiväkirjasta. Toki tuossa mainitaan myös it-tulitus. 

Jukka

Muokattu: Helmikuu 4, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
Täsmennys

[Jorma Kosonen 1 679]

Kiitos, Jukka. Se löytyi nopeasti ja on alkuperäislähde.

Myös kirja "Jatkosota ilmassa" (Risto Pajari, WSOY, 1982), Ilmavoimien henkilö- ja lentokonetappiot taulukko (sivu 326) listaa "Tähystäjä kaatui hävittäjien hyökätessä".

Rodney

[Jukka Nisula 2 282]

Tässä vielä SA-kuva kesäkuulta 1944 ja jossa kuvan selostuksessa mainitaan koneyksilön olevan juuri BL-197. Tunnus näkyy myös rungossa ja paikka on Immola.

Jukka

Muokattu: Helmikuu 4, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 504]

Jukan laittama SA-Kuva on otettu BL-197:n moottorivaihdon yhteydessä ennen kohtalokasta lentoa. Menossa on moottorin TM-106 irroitus.Vaihto tehtiin Kenttälentovarikko 1:ssä (KLe.V 1) Immolassa. johon osallistui 3+2 miestä ja työaikaa meni kaikkiaan 245 tuntia.

Kuvassa on rauhanajan tuntua, mutta todellisuudessa varikko teki kiireellä muuttoa Uttiin, johtuen venäläisten suurhyökkäyksen alkamisesta ja saksalaisten lentojoukkojen tulosta Immolaan.

Muokattu: Helmikuu 5, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 282]

Hyviä dokumentteja Raimo, kiitos, nämä kertovat tarkan päivämäärän. Löysin vielä toisenkin BL-197 -kuvan samasta huollosta, edellinen ja tämä kuva ovat samasta kahden kuvan sarjasta. Molemmat kuvat ovat ns. päiväämättömiä, ja molemmissa kuvissa on merkintä: "Bristol Blenheim-pommituskonetta huolletaan. Kesäkuu 1944. Immola."

Jukka

Muokattu: Helmikuu 5, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

Kirjassa "Kesäsota" (Atso Haapanen, Apali, 2006) sivuilla 158-159 on kuvaus päivän tapahtumista aikoineen, pilvikorkeuksin ja  koneluetteloin sekä myös suojahävittäjien luettelo.

Rod

P.S. LeR 4:n päiväkirjan ja Hyvösen kirja eroavat miten BL:t pääsivät eroon AC:ista. "Pååsivät irti syöksymällä pintaan". Saattaahan tietenkin olla että BL-197 oli ainoa joka pyrki pilvien suojaan.

[Raimo Heikkinen 2 504]

Tuohon Rodneyn havaintoon ei löydy Hämäläisen kirjastakaan Pommituslentolaivue 42 mainintaa, sen sijaan Jukan SA-Kuviin saatiin tietoa miehestä joka haalarit yllään tarkkailee apumekaanikon työskentelyä. Hän on BL-197:n vastaava mekaanikko, Martti Viitanen (sivu 143).

Muokattu: Helmikuu 6, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 282]

Vielä yksi dokumentti. Ilmavoimien Esikunta Yleisesikuntaosasto Toimisto Ye 3 sotapäiväkirja:

Tuossa mainitaan myös Blenheim-koneiden pintaan syöksy AC-hävittäjiä pakoon. Lopussa mainitaan Östensonin kaatuneen.

Jukka

Muokattu: Helmikuu 6, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

5 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tuohon Rodneyn havaintoon ei löydy Hämäläisen kirjastakaan Pommituslentolaivue 42 mainintaa

Hämäläisen kirjan tarkastin ensimmäisenä kun ihmettelin etten löydä Östensonia SLM-luettelosta. Sivulla 124 on ykköslentueen lentävän henkilökunnan yhteiskuva jossa näkyy vänrikki Östenson ja hänen viikko aikaisemmin myönnetty lentomerkkinsä. Kuva on otettu Itsenäisyyspäivänä vuonna 1943 eli viikko SLM:n myöntämisen jälkeen. Jos hän olisi epäonnistunut hypyssään Lavansaaren revohkassa niin se olisi ollut ennen SLM:n myöntämistä. Olisi mielenkiintoista tietää paljonkohan sellaisia tapauksia löytyy jossa lentävä henkilökunta on kaatunut ennen SLM:n myöntämistä.

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Tuossa mainitaan myös Blenheim-koneiden pintaan syöksy AC-hävittäjiä pakoon.

Molemmat Jukan hienosti löytämät asiakirjat joissa asia mainitaan ovat "hierarkiassa" korkeammalta eivätkä itse 1/Lentolaivue 42 tai laivueen dokumentteja eli mahdollisten tapahtumien todistajien. Eli itse hevosen, tai ainakin hevosen omistajan, suusta kuultu kertomus vielä puuttuu.

Rodney

[Raimo Heikkinen 2 504]

Palataan Matti Hämäläisen kirjaan, mutta tällä kertaa se on Kolmen sodan pommittajat - Pommituslentolaivue 42:n sotataival 1940-1944. Sivulla 231 kerrotaan Åke "Akke" Östersonin haavoittumisen vaiheet viimeiseen hengenvetoon asti. Hämäläinen on haastatellut Tauno Kangasta, joten tuskin mistään asiakirjasta tarkempaa tietoa saadaankaan.

Muutamia lainauksia kohdasta Vain yksi luoti ja Värtsilässä satoi taas lunta...: ´Johtokoneessa Östenson antoi vielä viimeisiä suuntakorjauksia Taunolle, ja niin lähti pommilasti putoamaan kiihtyvällä nopeudella kohti maankamaraa, joka kohta peittyi räjähdyspilviin. Tiukka kaarto poispäin kohteelta it-tulta pakoon. Kaarron jälkeen Akke katseli alas, ja hieman hätääntyneellä äänellä ilmoitti kahdesta hävittäjästä, jotka lähtivät nopeasti nousemaan edestä alhaalta kohti konetta. Vedä pilveen, vedä pilveen, nyt yksi nostaa jo nokkaa kohti...! Tauno kiskoi pitkänokka Blenheimiä yläpuolella olevaan pelastavaan pilveen, ja pian kone tavoittaisi sen.´

Kangas: "Juuri kun tulimme pilvien alarajaan, näin kuinka hieman etuoikealla oleva tähtärini katseli edelleen alas, ja sitten yhtäkkiä rävähti, Östenson nytkähti, ja näin kuinka luoti tussahti miehen kyljestä lantion kohdalta ulos ja tipahti ohjaamon lattialle.".

[Kangas] "Ilmoitin taakse kk-ampujalle, että tulisi heti ensiapulaukun kanssa eteen auttamaan haavoittunutta tähystäjää, ja kohta Torsten Skytt ryömikin ohjaamoon ja yritti estää verenvuotoa laittamalla sideharsotaitoksia runsaasti vuotavaan haava-aukkoon vatsan alueella. Ei niistä mitään apua ollut siinä tilanteessa. Käskin Torstenin antamaan vielä morfiinitabletteja lievittämään miehen kipuja".

´Kun kone laskeutui kentälle, nostettiin Östenson paareille makaamaan ja odottamaan sairasauton tuloa. Paikalla oli jo lääkintävääpeli, mutta ei hänkään paljoa voinut tehdä. Akke oli vielä jonkun verran tajuissaan ja kiroillen pyysi ympärilläolijoilta: "Koittakaa pulssia, perkele, koittakaa pulssia".´

´Kun mekaanikot alkoivat tutkia Blenheimiä, sen alaosa oli veressä keulasta pyrstöön. Ohjaamon lattialta he löysivät hieman kärjestään vääntyneen Airacobran 12,7 mm luodin, jonka he antoivat Taunolle. Se on hänellä edelleen muistona tuosta lennosta.´

Tämä kappale kannattaa lukea kokonaan, paljon jäi kirjoituksesta pois.

 

Muokattu: Helmikuu 7, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Esa Muikku 135]

Jukan postaamat SA-kuvat on siis otettu 16-22.6.1944 välisenä aikana, jolloin BL-197:n vasen moottori vaihdettiin. Onkos tuossa menossa vanhan moottorin irrotus vai uuden asennus? Muiden samaa Immola-sarjaa olevien kuvien avulla (koneet, tapahtumat) voisi päästä tarkentamaan kuvauspäivää.

[Raimo Heikkinen 2 504]

9 tuntia sitten, Esa Muikku kirjoitti:

Jukan postaamat SA-kuvat on siis otettu 16-22.6.1944 välisenä aikana, jolloin BL-197:n vasen moottori vaihdettiin. Onkos tuossa menossa vanhan moottorin irrotus vai uuden asennus? Muiden samaa Immola-sarjaa olevien kuvien avulla (koneet, tapahtumat) voisi päästä tarkentamaan kuvauspäivää.

Esa, katsopa ensimmäistä Jukan laittamaa kuvaa BL-197:sta. Kun kuvan suurentaa ensin maksimikokoon ja sitten vielä katsoo suurennuslasin avulla, pitäisi moottorin numeron erottua. Itse näen (kun vielä tietää mitä hakee) selvästi ´TM-106´ eli poisvaihdettavan moottorin. Ollaan siis aivan alkutekijöissä. Blennun vieressä seisova Junkers Ju 88 on joko JK-265 taikka JK-266... Pommarilaivue 44:n laivuepäiväkirja kertoo, että 16.6.1944 Onttolasta lähtenyt JK-265 joutui keskeyttämään pommituslennon vasemman moottorin pysähdyttyä. Lasku Immolaan josta paluu Onttolaan vielä samanpäivän aikana. 17.6.44 lähti JK-266 pommituslennolle Onttolasta Suomenlahdelle. Ohjaaja sekä tähystäjä haavoittuivat lievästi it-osuman vuoksi. Pakkolasku Immolaan. Paluu Onttolaan tapahtui 23.6. Tiedä sitten kumpi Junnu siinä on?

Lisätty. Jukan liittämät kuvat tulivat tarpeeseen

Muokattu: Helmikuu 7, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Raimo Heikkinen 2 504]

22 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Molemmat Jukan hienosti löytämät asiakirjat joissa asia mainitaan ovat "hierarkiassa" korkeammalta eivätkä itse 1/Lentolaivue 42 tai laivueen dokumentteja eli mahdollisten tapahtumien todistajien. Eli itse hevosen, tai ainakin hevosen omistajan, suusta kuultu kertomus vielä puuttuu.

Rodney

Tuo hevosvertailu on hyvä

Muokattu: Helmikuu 7, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jorma Kosonen 1 679]

15 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Palataan Matti Hämäläisen kirjaan, mutta tällä kertaa se on Kolmen sodan pommittajat - Pommituslentolaivue 42:n sotataival 1940-1944.

Siinähän se oli minunkin hyllyssäni melkein ensin mainitun Hämäläisen kirjan vierellä mutta kun tuo otsikko ei liipaissut. Nyt ei liene epäselvää tapahtuman yksityiskohdistakaan.

Rodney

P.S.

"Värtsilässä sataa lunta,

kuolleet kulkee katuja.

Madonsyömä joukkokunta,

polkee lumeen latuja.”

Väripiirros kirjassa “Kolmen sodan pommittajat” (Hämäläinen, Koala, 2007, 4.p). "Åke Östensonin 17. marraskuuta piirtämä kuva, jossa kuolleiden lentäjien joukko vaeltaa kohti Värtsilän hautausmaata, Signeerattu "piirsi Akke 17.11.43.".  

 

[Jukka Nisula 2 282]

18 tuntia sitten, Esa Muikku kirjoitti:

Jukan postaamat SA-kuvat on siis otettu 16-22.6.1944 välisenä aikana, jolloin BL-197:n vasen moottori vaihdettiin. Onkos tuossa menossa vanhan moottorin irrotus vai uuden asennus? Muiden samaa Immola-sarjaa olevien kuvien avulla (koneet, tapahtumat) voisi päästä tarkentamaan kuvauspäivää.

Blenheim-kuvasarjasta yksi kuva taaksepäin on tämä Brewster-kuva Immolasta. Se tukee hyvin Raimon esittämää olettamusta, että BL-197:n moottorin vaihdon kuvauspäivä on 16.-17.6.-44. 

Hävittäjälentolaivue 26 lensi 7 Brewsteriä Immolaan 14.6 illansuussa ja laivue siirtyi pois jo 16.6. illalla Käkisalmeen. Tuolloin BW-koneita oli 10 kpl:tta.

Sekä BW-kuvan, että BL-kuvat on ottanut tk-mies Niilo Helander.

Edit: kuvaleikkiä voisi jatkaa ja spekuloida edelleen, sillä BW-kuvasta taaksepäin Helanderin ottamissa numeroiduissa kuvissa alkaa tulla lento-osasto Kuhlmeyn koneita kuviin, ensin Savoia Pipistrello kuljetuskone ja sitten Junkers Ju 87 Stukia. Kuhlmeyn osasto tuli Immolaan 16.6.-44.

Tämä voisi viitata, että kaikki em. kuvat ovat 16.6. otettuja.  Brewstereille tehdään huoltoa ja lähtövalmisteluja. Sää oli 15.-16.6 sateista ja koleaa kuten pilvistä voi arvata. Sama pilvikatto on Blenheim-kuvissa. Oikeassa reunassa BW-375, ja vasemmassa tod.näk. BW-357. (vertaa kuvaan Keskinen: SIH 1 Brewster B-239 ja Humu, sivu 76).

Jukka

Muokattu: Helmikuu 7, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys/päivämäärän korjaus

[Esa Muikku 135]

Jukan tekstiin "Blenheim-kuvasarjasta yksi kuva taaksepäin..." viitaten totean, että SA-kuvat niiden nykyisessä numerojärjestyksessä eivät ole välttämättä ottojärjestyksessä (filmin ruutujen järjestyksessä). Kun filmit tuolloin aikanaan kehitettiin, ne leikattiin saman tien ruuduiksi, numeroitiin ja pantiin säilytyspussiin. Tästä johtuen ne saattoivat mennä sekaisin ja joskus filmirullan vaihdon yhteydessä sama aihe jatkuu numerosarjassa paljon aikaisemmin tai myöhemmin, koska filmit päätyivät kehityksen ja numerointiin eri aikaan.

Jos samassa tilaisuudessa oli useampi kuvaaja, saattoivat he lähettää filminsä kehitettäväksi eri aikaan ja siksi heidän kuvassa eivät ole yleensä samassa numerosarjassa.

[Henri Kytönen 4]

Moi,

Ihastuin lapsena kyseiseen tauluun mummoni siskon miehen hautajaisissa. Tämä taulu on käsitykseni mukaan mummoni siskon miehen sodasta kotiin tuoma ja on nyt seinälläni.

Minua on mietityttänyt pitkään kuka mahtaa olla tuo taulun signannut "Acke", enkä olisi uskonut että asia koskaan selviää.

Tämä taulu teki pikkupoikana suuren vaikutuksen ja tekee edelleen. Hienoa, että on kulkeutunut ajan saatossa seinälleni.

[Henri Kytönen 4]

Uskomatonta.

Sain Facebookin kautta toisen version tästä taulusta. Tietääkö kukaan missä tämä toinen versio menee?

[Tauno Hermola 113]

Tämähän mainittiin tuossa edellä ja ihmettelinkin, miten signeeraus kuvattiin siinä erilaiseksi, onko takapuolella ehkä toinen signeeraus. Mutta piirroksia näyttääkin olevan kaksi. Mahtaisiko mainitun kirjan “Kolmen sodan pommittajat” (Hämäläinen, Koala, 2007, 4.p) tekijä tietää, missä alkuperäinen on?

[Henri Kytönen 4]

Joo niin mainittiin. Jotenkin ajattelin että ehkä taulun "kehysten" sisällä on tarkempi päivämäärä.

Seinälläni olevan taulun "kehykset" tosin näyttävät siltä, että niitä ei ole avattu kymmeniin vuosiin, mahdollisesti kertaakaan sota-ajan jälkeen. Niitä ei myöskään saa siististi auki, niin että voisi sulkea alkuperäisesti, joten en sitä lähde avaamaan.

Täytyy kysellä tuon kirjan tekijältä toisesta taulusta. 

Muokattu: Elokuu 7, 2019, käyttäjä: Henri Kytönen