Sotakenttien rakennukset

[Ismo Homanen 19]

Mistä löytäisi parhaiten rakennuspiirustuksia ja valokuvia jatkosodan lentokenttien rakennuksista, konekorsuista, hangaareista jne. ? Virtuaalilentäjät ry:n työryhmä on tekemässä IL-2 Sturmovik Great Battles -lentosimulaattoriin uutta Suomen rintaman karttaa ja nyt pitäisi saada piirustuksia 3D-rakennusten tekemiseen lentokentille. Työryhmämme tekee tämän projektin täysin vapaaehtostyönä harrastuspohjalta eikä tästä ole taloudellista hyötyä kenellekään.

Kartassa mallinnetaan 1940-luvun Kaakkois-Suomi, Karjalan Kannas ja Leningradin alue kaupunkeineen ja kylineen sekä ennen kaikkea lentokenttineen. Tarvitsemme rakennuspiirustuksia mm. näiden kenttien sodanaikaisista rakennelmista: Kymi, Utti, Taipalsaari, Lappeenranta, Immola, Suur-merijoki, Suulajärvi, Kaukjärvi, Jäppilä, Römpötti, Heinjoki, Kilpasilta, Sakkola, Petäjärvi, Käkisalmi, Mensuvaara, Helylä, Läskelä ja Suistamo.

Suomen ilmavoimamuseosta suositeltiin ottamaan yhteyttä tähän keskusteluryhmään josta kuulemma löytyy runsain mitoin asiantuntemusta aiheesta. Kuvassa työn alla oleva 300 km x 300 km kartan lentoalue.

Muokattu: Helmikuu 14, 2019, käyttäjä: Ismo Homanen

[Martti Kujansuu 180]

Ennen sotaa rakennettujen lentokenttien piirustuksia löytyy alueen tie- ja vesirakennuspiirin arkistoista, joita säilytetään Kansallisarkiston eri toimipisteissä. Sota-aikana rakennettujen rakennusten piirustuksia löytyy vastaavasti Ilmavoimien esikunnan alaisen rakennustoimiston arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipisteessä. 
 

Muokattu: Helmikuu 14, 2019, käyttäjä: Martti Kujansuu

[Juha Ritari 243]

Tällä Oiva Lehtisen maalamalla taululla (skannattu postikortista) pääsee kiinni Kymin kentän entiseen rakennuskantaan. Oletan sen perustuvan historialliseen tutkimukseen. Toimintansa tukemiseksi Karhulan Ilmailukerhon Lentomuseossa on tästä aiheesta ollut muutama eri versio myynnissä postikorttina, toki Mersut ovat maalausten pääosissa.

[Harri Mustonen 151]

 

Vaikka ei ihan tuolle tontille osu, niin ilmoittelenpa kuitenkin, että Nummelassa ollaan kunnostamassa sodan aikaista lennonjohtorakennusta kanttiiniksi, perinnehuoneeksi, kokoontumistilaksi ym. Tänään alkoi piippu- ja kattoremontti. Tästä ei taida kuitenkaan olla Ismon tapauksessa hyötyä, sillä tällaisia lennonjohtorakennuksia ei taidettu tehdä kovin moneen paikkaan. Hyvinkäälle ja Kymiin tehtiin tämän lisäksi pulpettikattoiset - siinä lienee kaikki?

Nummelan kentästä olemme saaneet joitain piirustuksia ja dokumentteja Suomen Ilmailumuseosta, myös Ilmavoimamuseosta löytyy kuulemma kansiot useasta sodan ajan kentästä.

t. Harri

 

Muokattu: Helmikuu 14, 2019, käyttäjä: Harri Mustonen

[Mika Laakso 698]

Lisää Karhulan Ilmailukerho r.y. postikortteja "Kymissä 1943-44"

[Ismo Homanen 19]

Minulla on kirja Kymin kentästä jossa on noita samoja hienoja kuvia. Niistä saadaan hyvät mallit miltä ne näyttivät naamioituina.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Viipurin matkaa varten reilu 10 vuotta sitten, kävin silloisessa Sota-arkistossa (nyk. Kansallisarkisto) etsimmässä tietoja Suur-Merijoella sijainneesta Viipurin maalentokentästä. Löytyihän sitä tietoa alkaen rakennuspiirustuksista... Jos pylly kestää istumista, niin kyllä arkisto on se oikea paikka tiedon kartuttamiselle.

Kuvassa Merijoen 3. halli venäläisten perääntymisen jäljiltä vuonna 1941. Saman hallin paikka tänä päivänä kun suomalaiset räjäyttivät sen lopullisesti 1944. Hallin sisälle pystytetty nosturi on jätetty "muistomerkiksi".

[Jukka Nisula 2 235]

Osa Kannaksen kentistä kuten esim. Suulajärvi ja Jäppilä olivat venäläisten välirauhan aikana rakentamia, ja niiden alkuperäisiä rakennuksia on vaikea jäljittää. 

Jäppilän kentästä löytyy suomalaisten käsin piirtämä piirustus ja valokuvia, jotka löysin Kansallisarkistosta sotapäiväkirjoista. Tein jutun kentästä Feeniksiin ja Sotahistoriallinen seura lainasi sitä luvallani. Kentällä oli vain venäläisten tekemiä konekorsuja ja muutama pieni parakki. Suomalaiset eivät tietääkseni rakentaneet sinne lisää, kenttä toimi vain varalaskupaikkana. Se sulutettiin ennen venäläisten suurhyökkäystä kesällä -44. 

Jäppilä:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/1457/country/9/area/23

Suulajärvi:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/89

Römpötti:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/20

Kaukjärvi:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/855

Petäjärvi:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/865

Sakkola:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/835

Heinjoki:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/59

Kilpasilta (Kiipasilta):

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/856

Mensuvaara:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/765

Käkisalmi:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/764

Helylä:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/725

Läskelä:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/715

Suistamo:

https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/737

Lappeenrannan kentästä on tehty historiikki:

https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/344958-lentokentan-sotavuodet-on-koottu-yksiin-kansiin

Taipalsaaren historiikki:

https://www.booky.fi/tuote/pertti_j/taipalsaaren_lentokentta_sodan_ja_rauhan_aikana/9789529292011

Immola:

https://www.raja.fi/k-sr/perinteet/immolan_alueen_historiaa

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1169

Immolan halli ehjänä ennen talvisotaa:

https://www.imatralainen.fi/artikkeli/394789-immolan-lentokentta-tayttaa-80-vuotta-viikonlopun-avoimissa-ovissa-perehdytaan

Jukka

Muokattu: Helmikuu 15, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäyksiä

[Pekka Holopainen 96]

Mielenkiitoinen sivusto tuo www.sotahistoriallisetkohteet.fi, mutta mistä löytyvät nykyisen Suomen puolella olleet kohteet?

 

[Ismo Homanen 19]

Tuo"sotahistorialliset kohteet" on hieno sivusto ja sieltä olen löytänyt lisää muutamia kenttäkarttoja ja ilmakuvia aika kattavaan omaan arkistooni. Kannattaisikohan sinne muuten lähettää heiltä puuttuvaa kuvamateriaalia kuten sodaaikaisia ilmakuvia lentokentistä?

[Jukka Nisula 2 235]

Sotakentistä oleva tieto on hajallaan kirjoissa, netissä ja Kansallisarkiston kokoelmissa ja museoissa. Ei ole olemassa tuollaista vastaavaa sivustoa kuin Sotahistorialliset kohteet. Virtualpilots on koostanut kentistä kartan, jossa on myös nykyisen Suomen puolella olleet sotakentät. 

http://www.virtualpilots.fi/feature/articles/wartime_airfields/

Jukka

Muokattu: Helmikuu 15, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Martti Kujansuu 180]

Leningradin sotilaspiirin ja Murmanskin alueen lentokentistä löytyy useita karttoja jatkosodan ajalta:

Heinäkuu 1941: https://pamyat-naroda.ru/documents/view/?id=101227502

Tammikuu 1942: https://pamyat-naroda.ru/documents/view/?id=111382746

Lokakuu 1942: https://pamyat-naroda.ru/documents/view/?id=238968232

Kesäkuu 1944: https://pamyat-naroda.ru/documents/view/?id=454128309

[Ismo Homanen 19]

29 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Sotakentistä oleva tieto on hajallaan kirjoissa, netissä ja Kansallisarkiston kokoelmissa ja museoissa. Ei ole olemassa tuollaista vastaavaa sivustoa kuin Sotahistorialliset kohteet. Virtualpilots on koostanut kentistä kartan, jossa on myös nykyisen Suomen puolella olleet sotakentät. 

http://www.virtualpilots.fi/feature/articles/wartime_airfields/

Jukka

Olen itse Virtuaalilentäjät ry:n jäsen ja olen jatkanut noita Suomen ja Leningradin lähiympäristön lentokenttien paikallistamista karttaamme varten Google Earthissa.  Tämän tiedoston kun lataa itselleen, niin siitä aukeaa sotakentät Google Earthissa:

Sodanaikaiset lentokentät

Muokattu: Helmikuu 15, 2019, käyttäjä: Ismo Homanen

[Pekka Holopainen 96]

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Sotakentistä oleva tieto on hajallaan kirjoissa, netissä ja Kansallisarkiston kokoelmissa ja museoissa. Ei ole olemassa tuollaista vastaavaa sivustoa kuin Sotahistorialliset kohteet. Virtualpilots on koostanut kentistä kartan, jossa on myös nykyisen Suomen puolella olleet sotakentät. 

Jukka

Selvä. Kysyin koska halusin tietää olisiko joku nähnyt vaivan koota tuota hajallaan olevaa tietoa yhteen sivustoon. Minulla on myös nuo Virtualpilotsin Google Earth-tiedot.

 

[Pekka Holopainen 96]

2 tuntia sitten, Ismo Homanen kirjoitti:

Olen itse Virtuaalilentäjät ry:n jäsen ja olen jatkanut noita Suomen ja Leningradin lähiympäristön lentokenttien paikallistamista karttaamme varten Google Earthissa.  Tämän tiedoston kun lataa itselleen, niin siitä aukeaa sotakentät Google Earthissa:

Sodanaikaiset lentokentät

Minun piti jo ajat sitten informoida Virtuaalilentäjiä siitä, että tuosta sotakentät kokonaisuudesta puuttuu muutamia kenttiä Joensuun seudulta. Olen unohtanut asian.

 

Parin kilometrin säteellä tästä missä nyt kirjoitan oli sotavuosina 1941-43 kaikkiaan 4 väliaikaista kenttää. Noljakan rantakenttä, joka Virtual pilotsien kartassa on mukana. Lisäksi Aavarannan tilapäiskenttä, Linnunlahden tilapäiskenttä ja talvella jäällä Linnunlahden edustalla Pyhäselän jäälle aurattu jääkenttä. Näiden lisäksi reilun 11 kilometrin päässä tästä (linnuntietä) sijaitsi vesilentokoneiden tukikohta Höytiäinen-järven Hirvirannalla. Kaikista näistä löytyy mainintoja eri sotahistoriallisista kirjoista. Ainoa jäljellä oleva kenttä on Onttola (mm. Junkers Ju-88-koneiden tukikohta) eli nykyinen Joensuun lentokenttä EFJO.

 

Monissa kirjoissa tuo Höytiäinen-nimi kummittelee, kun tarkoitetaan Pyhäselkä-järveä. Höytiäinen-järvellä ei ollut muuta lentotoimintaa kuin nuo vesilentokoneet, jotka mm. kuljettivat kaukopartiomiehiä ja heidän muona- ym- täydennyksiään. Ehkä tämä johtuu siitä, että Höytiäisen kanava-niminen kanava yhdistää Höytiäinen-järven ja Pyhäselkä-järven ja edellä mainittu Noljakan rantakenttä on tämän kanavan suulla Pyhäselän rannalla, josta Höytiäinen-nimi on kuitenkin juurtunut lentohenkilöstön mieliin, vaikka tarkoitettiin Pyhäselkää?

 

Tarkemmin ja historiallisesti pätevästi näistä ovat kirjoittaneet Joensuun yliopiston (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) tutkijat Ismo Björn ja Pasi Tuunainen Noljakan kirjassa Gummerrus 2004  ISBN 952-917910-3  sivuilla 309-338. Kirjan saatavuudesta minulla ei ole tarkempaa tietoa. Oman kappaleeni hankin 2004 Siilaisen-Noljakan asukasyhdistykseltä.

 

t. Pekka

Muokattu: Helmikuu 15, 2019, käyttäjä: Pekka Holopainen
poistettu kirjoitusvihreitä

[Mikko Vänttinen 102]

Hyvinkään kentän edelleen pystyssä oleva lennonjohtorakennus on samanlainen kuin Kymin purettu lennonjohto. Piipun betonipohja on edellen paikalla.

Täällä lisää:

http://karhulanilmailukerho.fi/lentomuseo/taidegalleria/

Google maps on päivittynyt Kymin osalta lokakuun alkupäivinä. Sieltä näkee konekorsujen sijainnit hyvin, ainakin itäpuolen.

Nykyisistä sodan aikaisista rakennuksista löytyy kuvia jonkin verran myöskin.

[Antti Lappalainen 160]

Tässä liitteenä Ilmavoimamuseon lentokenttäkansioiden sisällysluettelot. Näiden lisäksi meillä on Ilmavoimien standardirakennuksien piirustuksia aina koirankopista polttoainevarastoihin.

[Jukka Nisula 2 235]

Heinjoelta Ravikankaan lentokentältä muutama valokuva, jonka on ottanut Kenttälentovarikko 1 evakuoidessaan, kuvatessaan ja inventoidessaan venäläisiltä jäätyä sotasaalista hyökkäysvaiheen aikana 1941. Kuva: Kansallisarkisto. Kartta: omat kokoelmani.

Jukka

 

 

Muokattu: Helmikuu 16, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 235]

Kaukjärven lentokentän mansardikattoinen vanhanmallinen konehalli näkyy hyvin taustalla tässä Ilmavoimien kuvassa 27.7.1934. Kuva: omat kokoelmani.

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

Luettelo Suomen hallussa olleista lentokentistä joulukuussa 1942.

[Jukka Nisula 2 235]

Kenttälentovarikko 1:n sotapäiväkirjassa on mainintoja lentokentistä, jotka saatiin haltuun vallatuilta alueilta kesällä 1941. 

Jukka

Muokattu: Helmikuu 19, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Esa Muikku 118]

Sen verran vielä lisäisin tähän aiheeseen, että Kaukjärven kenttä on tietysti nimensä mukaisessa paikassa, mutta siitä käytettiin myös nimitystä Perkjärven kenttä ihan kuten tykistön leirialueestakin. Kentällä oli lekohalleja ennen sotaa ja siellä harjoiteltiin mm. tykistöammuntojen lentotähystystä (lentotulenjohtoa). Kenttä rajautuu kartassa keskelle teiden muodostamaa nelikulmiota kartan alareunassa olevan pääleirialueen pohjoispuolelle ja oikealla olevan JTR:n leirialueen (ei ihan oikeassa yläkulmassa olevan RTR:n alueen) länsipuolelle.

[Ismo Homanen 19]

3 minuuttia sitten, Esa Muikku kirjoitti:

Sen verran vielä lisäisin tähän aiheeseen, että Kaukjärven kenttä on tietysti nimensä mukaisessa paikassa, mutta siitä käytettiin myös nimitystä Perkjärven kenttä ihan kuten tykistön leirialueestakin. Kentällä oli lekohalleja ennen sotaa ja siellä harjoiteltiin mm. tykistöammuntojen lentotähystystä (lentotulenjohtoa). Kenttä rajautuu kartassa keskelle teiden muodostamaa nelikulmiota kartan alareunassa olevan pääleirialueen pohjoispuolelle ja oikealla olevan JTR:n leirialueen (ei ihan oikeassa yläkulmassa olevan RTR:n alueen) länsipuolelle.

 

Kiitos avusta Esa, mutta kaikki Suomen ja myös Leningradin ympäristön lentokentät ja niiden sijainnit ovat minulla jo tarkasti tiedossa. Kuten kirjoitin, olen tutkinut aihetta ja kerännyt runsaasti tietoa 15 viime vuoden aikana omaan arkistooni, mm. kenttäkartat, sijaintitiedot ja ilmakuvat lentokentistä (malliksi tuossa muutama kuva). Tarvitsemme ennen kaikkea rakennuspiirustuksia ja valokuvia kenttien rakennuksista.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Oletko Ismo minkälaisella seulalla käynyt läpi Ilmavoimien Esikunnan Rakennustoimiston materiaalia Kansallisarkistossa? Olen vasta pari kansiota käynyt läpi, joista löytyi tällaisia piirustuksia. Onko tuttuja? Nämä ovat Kenttälentovarikko 2:lle (KLeV2) suunniteltuja rakennuksia Äänislinnaan; Maalarin työhuone, romuvarasto/huoltovälinevarasto, kuormastovälinekatos, autotalli. Piirustuksissa on päivämäärä 9.10.1942. Tiedä sitten toteutuiko pystytys?

 

Korjaus. Vilkaisulla lähtöruutuun huomasin ettei Äänislinna kuulunutkaan haettavien lentokenttien joukkoon.

Muokattu: Helmikuu 23, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Raimo Heikkinen 2 474]

Löytyi vielä yksi rakennuspiirustus, joka nyt liittyy Perkjärveen. Olen jossain (mahdollisesti kirjassa) nähnyt kuvan missä hävittäjälentäjiämme istuu samantyylisessä ruokailukatoksessa.

Toinen piirros näyttää puuttuvan Ismon ´Perkjärvi-kokoelmasta´, joten liitän sen tähän: Perkjärveltä vetäytyminen on käsillä.