Friedrichshafen FF49 suomessa?

[Markku Valtonen 49]

Oheinen postikortti lähetetty Helsingistä Kotkaan 12.9 1918, onkohan kone kuvattu suomessa, jos on niin missä? Tunnistaako joku maisemat?

Aarne Bremerin kirjassa Ilmavoimat vapausodassa 1918 sivuilla 201-202 mainitaan saksalaisilla olleen vesikoneita Helsingissä Hermannin lentoasemalla, Munkkiniemen Laajalahdessa, Loviisassa, Koivistolla sekä Suursaaressa. Kumpaa tyyppiä kone on, B vai C mallia? Selviääkö ruotsinkielisestä tekstistä mitään mikä viittaisi kuvauspaikkaan tai muuta siihen liittyvää...

[Carl-Fredrik Geust 852]

Lisa-tytön Helsingistä äidilleen (osoite: Kotka, Suursaari/Hogland) 12.9.1918 kirjoittamassa kortissa lukee mm. "Kortissa on saksalaisia lentäjiä viime kesänä - kortissa ovat myös isä ja Toveri." Kuvasivulla kirjoittaja kysyy vielä: "Tilaanko lisää näitä kortteja - tavallisiako  vai postikortteja". Korti´ti on siis näin ollen kuvattu Suomessa; ehkä Helsingissä? 

[Heikki Kauranne 192]

Vaikka koneiden taustamaisemaa näkyy kortissa vain vähän, niin sieltä erottuu kuitenkin joukko rakennuksia loivassa mäenrinteessä sekä niiden takana mäen päällä oleva metsä. Rakennuksista erottuu selkeästi oikeanpuoleisen Friedrichshafen FF 49 -koneen oikean siivistön takana näkyvä pidempi yksikerroksinen valkoinen rakennus sekä sen oikeanpuoleisen päädyn takana hieman kauempana mäenrinteessä oleva toisen vaalean rakennuksen pääty. Maisema sekä rakennukset sopivat hyvin Suursaaren Suurkylän lahdelmaan (vrt. oheiseen Finnasta löytyvään kuvaan ja erityisesti sen keskipaikkeilla olevaan pidempään vaaleaan rakennukseen).

Lisätukea tälle paikannukselle on löydettävissä kortin vastaanotto-osoitteesta sekä korttiin kirjoitetusta tekstistä. Kortti on osoitettu Suursaareen kapteenska Regina Römanille, jota kortin kirjoittaja kutsuu äidikseen. Kirjoittaja kuvailee kortin kuvan esittämää tilannetta seuraavasti [vapaasti suomennettuna]: “kortti esittää niitä viime kesäisiä reippaita lentäjiä, isä ja Toveri [siis koira] ovat myöskin kuvassa”, joten kuvan isä lienee siis kapteeni Röman. Kortin tekstin muotoilu viittaa siihen, että kortin kirjoittajan lisäksi myös kortin vastaanottaja tuntee kortin kuvan esittämän tapauksen. Tästä voisi siis päätellä, että kuva on otettu kortin vastaanottajan “kotitanhuvilla” eli Suursaaressa.

Kuvan koneyksilöstä en uskalla sanoa mitään. Se ei kuitenkaan liene saksalaisten postikoneena käyttämä “1799”, sillä siinä oli hieman erilaiset kansallisuustunnukset (esim. kuva Keskinen-Partonen-Stenman-työryhmän kirjassa “Suomen ilmavoimat 1918-27”, sivu 33). Tunnusten malli on toki voitu muuttaa kuvien ottoajankohtien välillä, kortissa mainittu ajankohta on “kesällä”, kun taas em. kirjan kuvan sanotaan olevan syyskuulta.

Heikki

[Arne Wallen 72]

Heikki saman kirjan sivulla 30 on maininta että saksalaiset käyttivät Suursaarta tankkauspaikkana itään suuntautuneilla tiedustelumatkoillaan.Kuvassa samanlaisilla tunnuksilla oleva FF 49 C kone tekee lähtöä Suursaarelta.Ja vielä lisäyksenä nimenomaan kesä 1918.

 

 

Muokattu: Helmikuu 22, 2019, käyttäjä: Arne Wallen

[Raimo Heikkinen 2 501]

22.2.2019 at 02.08, Heikki Kauranne kirjoitti:

Kuvan koneyksilöstä en uskalla sanoa mitään. Se ei kuitenkaan liene saksalaisten postikoneena käyttämä “1799”, sillä siinä oli hieman erilaiset kansallisuustunnukset (esim. kuva Keskinen-Partonen-Stenman-työryhmän kirjassa “Suomen ilmavoimat 1918-27”, sivu 33). Tunnusten malli on toki voitu muuttaa kuvien ottoajankohtien välillä, kortissa mainittu ajankohta on “kesällä”, kun taas em. kirjan kuvan sanotaan olevan syyskuulta.

 

Heikki

 

 

Tuossa Heikin mainitsemassa kirjassa oleva kuva F.F.49C -postikoneesta "1799" on otettu Turun Vähäheikkilässä sijainneen entisen venäläisen merilentoaseman laskusillalla. Alue on nykyisin Merivoimien esikunnan käytössä. Päivämäärä kuvalle on 4.7.1918, jolloin koneet 1799 ja 1807 kävivät siellä tankkaamassa suomalaisten laskuun.

Markun laittama kuva Suursaaren rannassa kuvatusta "Fredikasta" on mielenkiintoinen, sillä vaikka siinä on erimuotoiset palkkiristit kuin mitä Vähäheikkilän kuvassa, on se silti sama kone eli 1799! Muita Suomessa käyneitä numeroehdokkaita Suursaaren koneelle olisivat olleet "1790" sekä "1798". Tässä lehtikuvassa viimeisen numeron avoin sakara viittaisi kyllä ysiin, vai mitä?

[Markku Valtonen 49]

Kyllä tuo sama kone on, näin tämäkin selvisi! Olisiko kuvassa koneen edessä oleva tyttö kortissani mainittu Pikku Lisa?

Heikki, missä lehdessä tuo laittamasi kuva on ollut?

[Raimo Heikkinen 2 501]

Markku, on vähän epäselvää, kysytkö Heikin Suursaari-kuvasta vai tästä lehtikuvasta?

Omasta puolestani vastaan, että en muista mistä olen sen repronnut, voisi hyvin olla jostain Suomen Kuvalehden numerosta vuodelta 1918?

T: Raimo

[Raimo Heikkinen 2 501]

Risto Anttila on vuonna 2005 tehnyt 24-sivuisen julkaisun Lentoliikennettä Suursaaressa ja Kotkassa 1918-1928.

Lainaan julkaisusta muutaman kohdan liittyen ylläoleviin kuviin.

Sivu 6. Tiedustelulentoja Kannakselle. Saksalaisilla oli keväällä ja kesällä 1918 Suomessa käytössään kohtuullisen runsaasti lentojoukkoja. Baltian maissa operoineelle 8. Armeijalle alistetuista ilmavoimien yksiköistä Lento-osastot 16, 37 ja 214 osallistuivat Suomeen tehdyn maihinnousun tukemiseen. Erityisesti Tallinnaan sijoitetun Lento-osasto 16:n koneet toimivat säännöllisesti itäisellä Suomenlahdella...

Sivu 7. Vesien avauduttua Suursaaren Suurkylän satamaan perustettiin "lentoasema" eli lentokoneille polttoaineiden tankkauspaikka, joka oli käytössä koko saksalaisten sotavoimien Suomessa olo ajan eli syksyyn 1918. Pääasiassa Virosta, mutta myös Suomesta lähteneet Friedrichshafen -vesikoneet saapuivat joka päivä puolen päivän aikaan yleensä kahden koneen parvina Suurkylän lahdelle, jossa tankkasivat ja jatkoivat matkaansa. Näiltä päivittäisiltä, idän suuntaan tekemiltään tiedustelulennoilta ne palasivat noin neljä-kuusi tuntia lähtönsä jälkeen, laskeutuivat, tankkasivat ja jatkoivat matkaansa tukikohtaansa. Satamassa ollessaan koneet käyttivät viestiliikenteensä hoitamiseen venäläisiltä vallatun Suursaaren langattoman lennätinaseman palveluja. Lentäjät saattoivat sen välityksellä lähettää keräämiään tietoja ja he myös saivat sen kautta Tallinnasta käskyjä sekä toimintaohjeita. Samojen koneiden toistuvien käyntien seurauksena tuli lentäjistä kesän mittaan saarelaisille vähintäänkin puolituttuja, koneiden tunnusnumerot painuivat mieleen ja niiden alkuiltaan ajoittuvan paluuajan koittaessa kuulosteltiin odottavina surinaa idän suunnasta.