Matti Relander

Luotilanka

46 viestiä aiheessa

Tatu Koiranen kirjoitti:

"Olen myös lentänyt purjekoneella, mutta mitään kuvamaasi kaltaista höpötystä ei niiltä lennoilta päähäni tarttunut, vaikka mukana onkin ollut vesipullo"

Parahin Tatu. Jos olisit syntynyt paljon aiemmin niin et vitsailisi ja paljastaisi tietämättömyyttäsi. Vesilasi, myös mehulasiksi kutsuttu purjekoneen pituussuuntainen vatupassi oli oli tärkeä mittalaite pilvilennossa . Sellaisen näin HyIk : kutosessa joskus kuusikymmenluvun alussa. En ole myöhemmin sellaista enää nähnyt. Löytyiskö joltain foorumilaiselta kuvaa?

Muokattu: , käyttäjä: Heikki Sten
lainaus unohtui

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Matti Hyötyniemi kirjoitti:

..., ja kallistusmittari eli "kuula" toimii oikeastaan samalla periaatteella kuin luotilankakin (silläkin voidaan indikoida kiihtyvyyden poikittaiskomponenttia joka lentokoneella on yleensä, normaaleissa lentotiloissa, verrannollinen sivuluisukulmaan). 

Eikös sitä nyt ahterissaan tunne poikittaiskiihtyvyyden ilman apuvälineitäkin? :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 minuuttia sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

Eikös sitä nyt ahterissaan tunne poikittaiskiihtyvyyden ilman apuvälineitäkin? :P

Tuntee, mutta kuula on tarkempi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Heikki Sten kirjoitti:

Parahin Tatu. Jos olisit syntynyt paljon aiemmin niin et vitsailisi ja paljastaisi tietämättömyyttäsi. Vesilasi, myös mehulasiksi kutsuttu purjekoneen pituussuuntainen vatupassi oli oli tärkeä mittalaite pilvilennossa . Sellaisen näin HyIk : kutosessa joskus kuusikymmenluvun alussa. En ole myöhemmin sellaista enää nähnyt. Löytyiskö joltain foorumilaiselta kuvaa?

Se ei näytä hyvin nokan (koneen) asentoa, eikä se toisaalta myöskään reagoi ilmanopeuden muutoksiin yhtään mitenkään. Tälläkin foorumilla on niistä kuvia ollut ja varmaan haulla löytyy.

Ei liene ihan puhdasta sattumaa, että ko. "mittareita" ei ole ollut aikoihin missään oikeassa käytössä.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
9 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Se ei näytä hyvin nokan (koneen) asentoa, eikä se toisaalta myöskään reagoi ilmanopeuden muutoksiin yhtään mitenkään. Tälläkin foorumilla on niistä kuvia ollut ja varmaan haulla löytyy.

Kyllä se näytti purjekoneen nokan asennon paremmin kuin mikään muu. Nokan asentoa pilvessä voi arvioida vain nopeuden muutoksesta ja nopeusmittari on myöhässä, mehulasi reagoi välittämästi. Siitä oli huomattava apu siihen verrattuna, että käytössä olisi ollut vain viiksi, kuula ja nopeusmittari, joita katse herkeämättä pilvilennolla kiersi.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, internettiin on vuotanut kuva 737 MAX:n MCAS -päivitysversion koelennolta, ja uskokaa tai älkää, ohjaamoon on todellakin asennettu luotilanka. Itseasiassa kaksin kappalein (ilmeisesti redundanssin vuoksi).

737MAXupdateMCAS.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
58 minuuttia sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, internettiin on vuotanut kuva 737 MAX:n MCAS -päivitysversion koelennolta, ja uskokaa tai älkää, ohjaamoon on todellakin asennettu luotilanka. Itseasiassa kaksin kappalein (ilmeisesti redundanssin vuoksi).

Aprillijuttu;D

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olisi silti toiminut paremmin, kuin onnettemuuskoneitten  "hienot" systeemit ;) Nehän olivat molemmissa koneissa täysin pxxxxja!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
31.3.2019 at 21.05, Heikki Sten kirjoitti:

Tatu Koiranen kirjoitti:

"Olen myös lentänyt purjekoneella, mutta mitään kuvamaasi kaltaista höpötystä ei niiltä lennoilta päähäni tarttunut, vaikka mukana onkin ollut vesipullo"

Parahin Tatu. Jos olisit syntynyt paljon aiemmin niin et vitsailisi ja paljastaisi tietämättömyyttäsi. Vesilasi, myös mehulasiksi kutsuttu purjekoneen pituussuuntainen vatupassi oli oli tärkeä mittalaite pilvilennossa . Sellaisen näin HyIk : kutosessa joskus kuusikymmenluvun alussa. En ole myöhemmin sellaista enää nähnyt. Löytyiskö joltain foorumilaiselta kuvaa?

Tässä esimerkki "mehulasista". Mucha Standard- purtsikka 1.4.-19, eli löytyy vielä ainakin vintage-kalustosta.

ASa

2019-04-01 20.54.24.jpg

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juu… Muchassa on tuo mehulasi. Bocianissa ei ollut, eikä sen käyttöä tullut opeteltua. Kolme pilvikeikkaa lensin Muchalla, mutta mehulasilla ei ajeltu.

Mehulasi on tasasivuisen kolmion muotoon viritetty putkilo, jonka yksi sivu on näkyvissä. Tuon muodon tiedän kun olen semmoista kädessä pitänyt, Taisimme poistaa sen Muchastamme? En ole varma. Pitäisi kiivetä Ilmavoimamuseon kattoon...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Teppo, ennen kuin alat hakemaann tikkaita niin tässä on se kolmio piirrettynä. Kuvan lainasin toisesta niistä kahdesta oppikirjasta jotka piti hankkia C-kurssia varten: Purjelento, SIL.

IMG_7512.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt mietityttää se, mitä kaikkea olen mahtanutkaan menettää lennettyäni 2 vuotta ja 8 kuukautta ilman luotilankaa ja mehulasia;). Piti pärjätä vain turvautumalla lentokoneesta löytyviin laitteisiin, kuitenkin yhdellä poikkeuksella. Poikkeus tästä säännöstä pätee ainakin koneissa, joissa ei ole HUD:a. Kun katsoo tasaisen matkalennon aikana pitkittäin puoliksi juodun litran tai puolentoista litran vesipullon läpi nestepintaa pitkin, saa käsityksen vaakasuorasta. Jos matkaa ei ole pariakymmentä mailia enempää, näkymän perusteella voi tehdä raakaa arviota siitä, pääseekö edessä olevan cb-pilven yli vai ei. Hienosäätöön tarvitsee ottaa huomioon maapallon kaarevuus. Itseasiassa oli aika hyödyllinen konsti.

Seppo      

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
2 tuntia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Nyt mietityttää se, mitä kaikkea olen mahtanutkaan menettää lennettyäni 2 vuotta ja 8 kuukautta ilman luotilankaa ja mehulasia;). Piti pärjätä vain turvautumalla lentokoneesta löytyviin laitteisiin, kuitenkin yhdellä poikkeuksella. Poikkeus tästä säännöstä pätee ainakin koneissa, joissa ei ole HUD:a. Kun katsoo tasaisen matkalennon aikana pitkittäin puoliksi juodun litran tai puolentoista litran vesipullon läpi nestepintaa pitkin, saa käsityksen vaakasuorasta. Jos matkaa ei ole pariakymmentä mailia enempää, näkymän perusteella voi tehdä raakaa arviota siitä, pääseekö edessä olevan cb-pilven yli vai ei. Hienosäätöön tarvitsee ottaa huomioon maapallon kaarevuus. Itseasiassa oli aika hyödyllinen konsti.

Seppo      

Minä oon pärjännyt vasta reilun pari kuukautta ilman, uskon kyllä pärjääväni jatkossakin.

Sen sijaan ilman luotilankaa en välttämättä pärjää. Se on kun koneen vaakatasoon asettamista varten joissain koneissa varsin käyttökelpoinen värkki, tosin koskaan en ole lennon aikana nokkatelinekuilussa sitä tutkimassa, muttta maassa joskus...

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo mehulasisysteemi näyttää toimivan. Siihen pitäisi liittää myös toinen lasiputkinen kolmio. Se olisi ensimmäisen kolmion sisällä käännettynä 180 astetta.  Vesitila olisi yhtenäinen. Voisi jopa toimia :)?  Tässä systeemissä lisävarusteisilla  varustetut lasiputket mahdollistavat  jopa sivukallistuksen lukemisen:)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Tuo mehulasisysteemi näyttää toimivan. Siihen pitäisi liittää myös toinen lasiputkinen kolmio. Se olisi ensimmäisen kolmion sisällä käännettynä 180 astetta.  Vesitila olisi yhtenäinen. Voisi jopa toimia :)?  Tässä systeemissä lisävarusteisilla  varustetut lasiputket mahdollistavat  jopa sivukallistuksen lukemisen:)

Sivukallistus on oikein vain, jos et kaarra samalla. Tämän takia IFR-koneissa on hyrräpohjainen horisonttinäyttö.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Juuri nyt, Tauno Voipio kirjoitti:

Sivukallistus on oikein vain, jos et kaarra samalla. Tämän takia IFR-koneissa on hyrräpohjainen horisonttinäyttö.

Heh. eivätkö ne kolmiot kumoa voimia ja näytä oikeita arvoja? ;) Nyt asiaan. Tuskin nykykoneissa on enää mitään mekaanisesti kovaa pyöriviä hyrriä? No jossain B-737 Max-koneessa voi olla ja niitä oli aikoinaan Apollo-ohjelmassa 1960 -luvulla. Nykyään on varmaan pelkästään sirupohjaisia digihyrriä?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Siihen luotilangan heilumiseen vaikuttaa myös narun päässä roikkuva massa. On eri asia roikkuuko narusta kevyt, vai raskas esine. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Heh. eivätkö ne kolmiot kumoa voimia ja näytä oikeita arvoja? ;) Nyt asiaan. Tuskin nykykoneissa on enää mitään mekaanisesti kovaa pyöriviä hyrriä? No jossain B-737 Max-koneessa voi olla ja niitä oli aikoinaan Apollo-ohjelmassa 1960 -luvulla. Nykyään on varmaan pelkästään sirupohjaisia digihyrriä?

 

Eivät. Kolmiokaan ei osaa paloitella kaartokiihtyvyyden ja painovoiman yhdistelmää osikseen, vaan näyttää kiihtyvyyksien vektorisummaa.

 

Nykylaitteissa on myös laserpohjaisia kaartonopeusantureita ('lasehyrrä').

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
11 tuntia sitten, Tauno Voipio kirjoitti:

Sivukallistus on oikein vain, jos et kaarra samalla. Tämän takia IFR-koneissa on hyrräpohjainen horisonttinäyttö.

Ja pituuskallistus oikein vain, jos ainut nesteeseen olennaisesti vaikuttava kiihtyvyys on painovoima.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10 tuntia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Heh. eivätkö ne kolmiot kumoa voimia ja näytä oikeita arvoja? ;) Nyt asiaan. Tuskin nykykoneissa on enää mitään mekaanisesti kovaa pyöriviä hyrriä? No jossain B-737 Max-koneessa voi olla ja niitä oli aikoinaan Apollo-ohjelmassa 1960 -luvulla. Nykyään on varmaan pelkästään sirupohjaisia digihyrriä?

 

Oikeissa koneissa RLG on aika kova sana. Jossain pikkukoneissa on sitten erilaisia puolijohdevirtelmiä, mutta niissä koneissa ei ole "hyrriin" perustuvaa inertiasuunnistusmahdollisuutta. Varakeinohorisontista voi löytyä ihan mekaaninen hyrrä, tai sitten puolijohdeviritelmä.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään