Malmin vanha laskeutumiskartta

[Jukka Nisula 2 283]

Tässä taas pieni kartta-arvoitus, kun Malmi on kuuma aihe. Kuvan kartta odotus-ja laskuluvanantopaikoista on lentosäännöistä, mutta miltä vuodelta? Hallussani sattuu olemaan tuo vanha kirjanen... Nuo nuolten perässä olevat paksunnokset ovat alkuperäisessä väritetty vihreällä.

 

Tuon oranssikansisen kirjasen nimi on "Ohjeita ja määräyksiä lentäjille ja lentokoneenomistajille"

 

Jukka

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Lauri Lahtinen 3]

Mitään hajua ei ole, ja olen huono arvaamaan, mutta heitetään jotain 1970-vuoden paikkeille? Onko lähellä? ???

 

Oho, en huomannut tuota tekstiä "Helsingin lentoasema".. No, olisi epäreilua muuttaa vastausta toisen vastauksen perusteella, eli jätän sen näin..

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Kun kartassa lukee "Helsingin lentoasema" ja kaikki mahdolliset kiitotiet on merkitty, täytynee olla esim. 40-luvulta.

[Jukka Nisula 2 283]

Kun kartassa lukee "Helsingin lentoasema" ja kaikki mahdolliset kiitotiet on merkitty, täytynee olla esim. 40-luvulta.

 

Menee niin lähelle, että täytyy hyväksyä Kyseinen kirja on vuodelta 1950. Siinä on myös asetuksia 1940-luvun lopulta, mm. määritellään Suomen siviili-ja sotilaslentoasemat v.1947, jne.

 

Jukka

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Niin, ajattelin kyllä, että olisi voinut olla vielä 50-luvun puolelta, koska Seutulahan rakennettiin vasta vuoden 1952 olympialaisia varten.

 

Sensijaan v. 1969, jolloin ensi kertaa kävin Malmilla, oli kaikki nuo ristikkäiset kiitotiet jo poistettu käytöstä ja jäljellä vain nykyiset 18/36 ja 09/27. Siitä tiesin, että ainakaan vuosi 1970 ei voinut olla oikein.

 

Vielähän noiden ristikkäisten kiitoteiden jäännökset ovat Malmilla nähtävissä, jos tietää etsiä.

 

Sinänsä mielenkiintoinen kartta jolla on nostalgia- ja historia-arvoa. Enpä ole ennen tuollaiseen törmännyt. Olikohan venäläisten valvontakomissiolla puumerkkinsä noissa asetuksissa?

 

[Jukka Nisula 2 283]

Niin, ajattelin kyllä, että olisi voinut olla vielä 50-luvun puolelta, koska Seutulahan rakennettiin vasta vuoden 1952 olympialaisia varten.

 

Sensijaan v. 1969, jolloin ensi kertaa kävin Malmilla, oli kaikki nuo ristikkäiset kiitotiet jo poistettu käytöstä ja jäljellä vain nykyiset 18/36 ja 09/27. Siitä tiesin, että ainakaan vuosi 1970 ei voinut olla oikein.

 

Vielähän noiden ristikkäisten kiitoteiden jäännökset ovat Malmilla nähtävissä, jos tietää etsiä.

 

Sinänsä mielenkiintoinen kartta jolla on nostalgia- ja historia-arvoa. Enpä ole ennen tuollaiseen törmännyt. Olikohan venäläisten valvontakomissiolla puumerkkinsä noissa asetuksissa?

 

 

Kartta tosiaan ja koko kirjanen on mukava muisto vanhoilta ajoilta. Se on peräisin DI Torolf Eklundilta, joka kuoli muutama vuosi sitten Vaasassa. Sama mies, joka on rakentanut maailman pienimmän amfibion TE-1 (Ilmailumuseossa Vantaalla).

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 283]

 

En osaa sanoa, paljonko Neuvostoliiton valvontakomissiolla oli osuutta tuohon edelliseen laskeutumiskarttaan, mutta allaolevat lentokielto- ja rajoitusalueet puhukoot puolestaan. Alla oleva on lainattu samasta kirjasesta “Ohjeita ja määräyksiä lentäjille ja lentokoneenomistajille” 15.4.1950.

 

5. LENNOILTA KIELLETYT ALUEET (kts.karttaa)

 

5.1 Porkkalan vuokra-aluetta ympäröivä lennoilta kielletty alue:

Majakkalaiva Helsinki (5958N 2456E) - Rysäkari (p.l.) (6006N 2450E) - Miessaari (m.l.) (6008N 2448E) - Mattby (6010N 2445E) - Espoon asema (6012N 2439E) - Bodomträskin lounaiskärki (6014N 2439E) Haapajärvi (6015N 2426E) - Björnträskin pohjoiskärki (6015N 2417E) - Lohjan asema (6016N 2407E) rautatie Lohja-Lappohja (5954N 2314E) - 5939N 2314E - pitkin Helsingin lentotiedotusalueen rajaa - majakkalaiva Helsinki (5958N 2456E).

 

5.2.Suomen itärajan lennoilta kielletty alue:

(jätän tämän kohdan tiedot ja koordinaatit pois lyhennyksen vuoksi, JN)

 

5.3. Merivartiorykmentin (vedetty yli ja kirjoitettu tilalle Rajavartiolaitoksen;huom.) ilma-alukset saavat suorittaa valvonta-ja avustuslentoja kieltoalueilla saamatta kuitenkaan lähestyä valtakunnan itärajaa ja Porkkalan vuokra-alueen rajaa 5 km lähemmäksi. Suurin sallittu lentokorkeus on tällöin 500 m.

5.4. Lennettäessä valtakunnan rannikkoalueilla ei saa lentää sotalaivojen ylitse.

HUOM: Yllämainitut kielletyt alueet on selvästi merkittävä kaikkiin lentotoiminnassa käytettäviin karttoihin.

 

6. LENNOILTA RAJOITETUT ALUEET (kts.karttaa)

 

6.1 Porkkalan lennoilta kielletyn alueen ympäristöalue.

Majkkalaiva Kallbådagrund (5959N 2536E) - Malmin asema (6015N 2501E) - rautatie Malmi-Hyvinkää (6038N 2451E) - Somerniemi (6034N 2344E) - Hanko (5949N 2257E) - 5936N 2257E - 5939N 2314E - pitkin Porkkalan lennoilta kielletyn alueen rajaa. (kts. Kohta 5.1) - majakkalaiva Helsinki (5958N 2456E) - majakkalaiva Kallbådagrund (5959N 2536E).

 

6.1.2 Ilma-alukset, joilla ei ole radiosuuntimislaitteita, vastaanotinta eikä lähetintä, eivät saa lentää tämän alueen yläpuolella.

 

6.2-6.4.2 (Jätän pois tästä kohdasta Porin, Kauhavan ja Utin sotilasharj.alueet ja niiden rajoitukset lyhenn.JN).

 

Tarkasti oli lennettävä Helsingin seudulla silloin sodan jälkeen n.55 vuotta sitten...

Jukka.

 

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Marko Einamo 0]

Itse kiinnitin kartassa huomiota, että Malmi oli OFHF ei EFHF niin kun nykyään. Koskakohan tämäkin muutos tapahtui?

 

Marko

[Nils Rostedt 13]

Itse kiinnitin kartassa huomiota, että Malmi oli OFHF ei EFHF niin kun nykyään. Koskakohan tämäkin muutos tapahtui?

 

Marko

 

Kyseessä voisi olla radiomajakan asematunnus, Suomellehan on muistaakseni myönnetty OF... OJ alkuiset radioasematunnukset.

 

Tähän olisi kyllä mukava saada lisätietojakin. Milloinkohan nykyinen EFHF ja HEM tuli käyttöön, ja toisaalta minkälaisia radionavigontilaitteta tuolloin ioli käytössä? Esim. ADC-lyhenne ei heti avaudu ainakaan minulle....

 

/Nils

[Tuomas Kuosmanen 52]

Vielähän noiden ristikkäisten kiitoteiden jäännökset ovat Malmilla nähtävissä, jos tietää etsiä.

 

Juu, esim tästä näkyy hyvin:

 

http://dev.mik.fi/gallery/taustakuvat/mik_wallpaper2_1024

 

//Tuomas

 

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Eikö ne radiomajakat ole merkitty tuohon karttaan erikseen?

 

RBn (radio beacon?) Kerava, Nummela 077, Turku OJE, Parola OIP, Tampere OIT, Kymi...morseaakkosia tai Nummelan tapauksessa ehkä jaksoluku?

 

Ja kenttiä OFPA Parola military, OFTA Tampere(Härmälä?), OFUT Utti military...

 

ADC? Aerodrome Departure Chart? AeroDrome Control?

 

Nytpä olisi historian asiantuntija tarpeen. Esim. Parolan kenttä on meikäläiselle täysin tuntematon juttu.

 

 

[Jussi Rantala 1]

Nytpä olisi historian asiantuntija tarpeen. Esim. Parolan kenttä on meikäläiselle täysin tuntematon juttu.

 

Ilmeisesti olet missannut seuraavat threadit:

 

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php?board=17;action=display;threadid=27540

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php?board=58;action=display;threadid=34749

[Jukka Nisula 2 283]

Tässä taas pieni kartta-arvoitus, kun Malmi on kuuma aihe. Kuvan kartta odotus-ja laskuluvanantopaikoista on lentosäännöistä, mutta miltä vuodelta? Hallussani sattuu olemaan tuo vanha kirjanen... Nuo nuolten perässä olevat paksunnokset ovat alkuperäisessä väritetty vihreällä.

 

Tuon oranssikansisen kirjasen nimi on "Ohjeita ja määräyksiä lentäjille ja lentokoneenomistajille"

 

Jukka

 

[ Attachment removed / expired ]

 

 

Malmin vanhaan laskeutumiskarttaan (Kartta odotus- ja laskuluvanantopaikoista) kuuluu oheiset määräykset: (15.4.1950 )

 

Helsingin lentoasema

LENTÄJIEN HUOMIOON

1.a)Paikallislennot - Ilmoita lennostasi puhelimitse lennonjohtoon (kone, ohjaaja, lennon tarkoitus, lähtö-ja lentoaika).- Varmistaudu käytössä olevasta kiitotiestä.- Tee ilmoituksesi n.10-15 min.ennen lähtöä ja koeta noudattaa ilmoittamaasi lähtöaikaa.

b) Matkalennot - Mene meteon kautta lennonneuvontaan (briefing) antamaan henkilökohtaisesti lentosuunnitelma.

2. Yksinlentäjä-ilman lupakirjaa-ei ole oikeutettu ilmoittamaan lennostaan, vaan se on opettajan ehdoton velvollisuus. 3. Suorita koekäyttö seisontapaikalla eikä odotuspaikalla (odotuspaikat: kts.karttaa).

4. Ensimmäisen valomerkin saat odotuspaikalla, jonne saat rullata ilman muita täytettyäsi kohdassa 1. annetut velvoitukset .5. Odotuspaikalla: Odota rullauslupaa ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ lentoonlähtöpaikalle ja saatuasi sen rullaa viivyttelemättä. Älä koskaan mene käytössä olevalle kiitotielle tai sen poikki ellet ole saanut siihen lupaa.

Huom! Pääkiitotie 18/36 katsotaan aina, tuulesta riippumatta, käytössä olevaksi kiitotieksi.

6. Lentoonlähtöpaikalla: Odota lentoonlähtölupaa ja saatuasi sen suorita lentoonlähtö viipymättä. 7. Suorita ensimmäinen kaarto vasta kenttäalueen ulkopuolella. Kaarra lähialueella aina vasemmalle. 8. Jos et ajattele laskeutua, niin älä tule laskukierrokseen, vaan pysyttele laskukierroksen ulkopuolella. 9. Jos haluat laskeutua, tule laskukierrokseen ja käytössä olevan kiitotien perusosalla (kts.oheista karttaa) saat laskuluvan¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

pyytämättäsi. Kuittaa se konetta näkyvästi vaaputtamalla, sekä laskeudu viivyttelemättä ja loppuosalla vilkuile vielä lennonjohtotorniin.10. Jos et saa laskulupaa, jatka lentoa laskukierroksessa vilkaisemalla aika-ajoin lennonjohtotorniin sieltä mahdollisesti muulloinkin kuin perusosalla annettavia merkkejä. 11. Kenttäalueen yli lentäminen on kielletty ilman erikoista lupaa joka kerta erikseen. 12. Laskukäsky = ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ (vihreä vilkku), vihreä ammus tai vihreä lippu. Saatuasi sen laske kohta 9. mukaan.13. Laskeuduttuasi varmistu rullausluvasta ja rullaa nopeasti pois käytössä olevalta kiitotieltä sekä pidä silmällä lennonjohtotornista mahdollisesti annettavia muita merkkejä. 14. Väistä oikealle.

MUISTA...

...jos lennonjohdon katolla oleva punakeltainen (QBI) lamppu on sytytettynä palaen joko jatkuvalla valolla tai vilkuttaen, merkitsee se, että IFR.sääsuhteet vallitsevat ja VFR-lennot ovat sallitut vain lennonjohdon erikoisluvalla (johdetut VFR-lennot)....rullatessa liikehtiä koneella siten, että näet rullaussuuntaa vuoroin koneen molemmilta puolilta....voimakkaalla tuulella ottaa “saattaja” lähtissäsi rullaamaan...radiottomien koneiden kielletty alue (rata Hyvinkää- Malmin rautatieas.- Kallbådagrund)....ettet lennä liian lähellä pilviä eliminoidaksesi vaaran, aina mahdollisen pilvestä laskeutuvan koneen kanssa....minimi lentokorkeus - älä “kouki”-...ettet “kiilaa” laskukierroksessa. Sovita itsesi sopivalle etäisyydelle edelläsi mahdollisesti lentävästä koneesta. Siten joudutat liikennettä....että omalla huolimattomuudellasi voit aiheuttaa myös toisille vahinkoa....ETTÄ ET OLE AINOA LENTÄJÄ; VAIKKA OLETKIN YKSIN LENTÄJÄ.

 

Näin toimittiin radiottomilla koneilla Malmilla ennen vanhaan...Ajattelin laittaa sen tänne, kun se liittyy kiinteästi tuohon vanhaan laskeutumiskarttaan ja ehkäpä kiinnostaa joitakin...

Jukka

 

 

[Jukka Nisula 2 283]

Kyseessä voisi olla radiomajakan asematunnus, Suomellehan on muistaakseni myönnetty OF... OJ alkuiset radioasematunnukset.

 

Tähän olisi kyllä mukava saada lisätietojakin. Milloinkohan nykyinen EFHF ja HEM tuli käyttöön, ja toisaalta minkälaisia radionavigontilaitteta tuolloin ioli käytössä? Esim. ADC-lyhenne ei heti avaudu ainakaan minulle....

 

/Nils

 

Vanhassa kartassa lyhenteet tarkoittavat seuraavaa:

ATC = aluelennonjohto

ADC = lähilennonjohto

APC = lähestymislennonjohto

 

Esimerkkejä kartasta: (laatikoissa olevia tekstejä)

 

musta kolmio R Bn Turku OJE = Non-directional Radiobeacon and Reporting Point(Suuntaamaton radiomajakka sekä ilmoittautumispaikka)

 

R Bn Kerava = Non-directional Radiobeacon under construction (Rakenteilla oleva suuntaamaton radiomajakka)

 

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 283]

Eikö ne radiomajakat ole merkitty tuohon karttaan erikseen?

 

RBn (radio beacon?) Kerava, Nummela 077, Turku OJE, Parola OIP, Tampere OIT, Kymi...morseaakkosia tai Nummelan tapauksessa ehkä jaksoluku?

 

Ja kenttiä OFPA Parola military, OFTA Tampere(Härmälä?), OFUT Utti military...

 

ADC? Aerodrome Departure Chart? AeroDrome Control?

 

Nytpä olisi historian asiantuntija tarpeen. Esim. Parolan kenttä on meikäläiselle täysin tuntematon juttu.

 

 

 

Noita vanhoja kenttiä on käsitelty toisaalla,mutta laitanpa Parolasta tähän hieman: Hämeenlinnan lähellä Parolassa oli todellakin lentokenttä lentokonehalleineen. Pitkältä ajalta oli kenttä palvellut pääasiallisesti Ilmavoimien Viestipataljoonan lentoja, mutta hyvällä tahdolla tehdyllä sopimuksella sieltä löytyi tilaa myös harrasteilmailulle. Hämeenlinnan Ilmailukerho alkoi käyttää Parolan lentokenttää jo 1940-luvun lopulta alkean koko 1950-luvun ajan aina vuoteen 1962 asti. Juhani "Janne" Horman johdolla käynnistyi purjelentotoiminta, mm. 1954 hankittiin maahamme ensimmäinen 2-paikkainen koulukone Bergfalke II OH-KBA Harald Tandefeltin toimesta. Parolassa käytiin kuudet purjelennon SM-kisat ja lukuisia muita kisoja, ja siellä tehtiin paljon ennätyksiä. Puhuttiin "Parolan Akatemiasta", sillä Jämin ohella se oli toinen tärkeä purjelentokeskus maassamme 1950-luvulla.

Syyskuussa 1962 tuli häätökäsky Puolustusministeriöstä, jolloin lentotoiminta loppui ja panssarit "jyräsivät" kentän. Sijaitseehan se Panssariprikaatin alueella. Entisestä nurmikentästä tuli hiekkaa pölisevä panssarivaunujen harjoituskenttä, mikä se on nykyäänkin. Hämeenlinnan purjelento siirtyi Räyskälään.

OFPA (Parolan lentokenttä) koordinaatit v.1947 mukaan: 61*01´31" N, 24* 21´31" E.

 

Vuoden 1947 kartassa (ilmailumääräyksissä) Parola on merkitty sotilaskentäksi, jota saa käyttää myös siviililentoliikenteeseen.

 

Jukka

 

[Ilkka Mäkelä 1 224]

Jep, ehkä Parolan military-kentästä olisi noista aikaisemmista ketjuista tietoa löytynyt. On näköjään jäänyt väliin...tälläkään foorumilla ei ihan kaikkia ketjuja tule 100 %:sesti seurattua loppuun tai klikattua kaikkia linkkejä niissä. Joten kiitos Jukalle tästä kertomuksesta.

 

No, vielä itseäni vaivaavat kuitenkin seuraavat seikat:

 

ICAO:n nelikirjaimisen kenttätunnuksen O-alkukirjain. Yritin etsiä netistä ICAOn omilta sivuilta alkaen tietoa siitä, mistä O-kirjain on peräisin ja milloin se muuttui E-alkuiseksi, eli E=Pohjois-Eurooppa. Paljon on saitteja, joissa nykyiset tunnukset luetellaan, mutta historiasta varsin vähän.

 

ICAOlla oli muutama konferenssi esim. 1947, joissa asioista varmaankin päätettiin, mutta sieltä tuli vastaan sellainen tiedostotyyppi, jota en vaivautunut avaamaan.

Voisiko joku selvittää tyhmälle tämän mysteerin, vai oliko tosiaan kysymys esim. radioliikennetunnuksesta O?

 

ADC=lähilennonjohto. OK, täytynee olla englanninkielinen lyhenne, mutta tarkalleen mistä sanoista?

 

Radiomajakoiden tunnukset, miten ne määräytyivät (paitsi Kerava, jolla ei näytä olevan erillistä tunnusta) ja mitkä mahtoivat olla jaksoluvut?

 

Siihen sitä historian asiantuntijaa edelleen kaipaisin. Vaikka ehkä onkin turhaa nippelitietoa, mutta kun kerran Malmin kartasta likkeelle lähdettiin, niin siksi kiinnostaa.

 

Tuli muuten Parolan panssarimuseossa viime kesänä käytyä, mutta siellähän entisestä kentästä ei näy jälkeäkään. Eri sortin panssarikalustoa kyllä on ihan kiitettävästi esillä.

[Tero Knuth 0]

Tuli muuten Parolan panssarimuseossa viime kesänä käytyä, mutta siellähän entisestä kentästä ei näy jälkeäkään. Eri sortin panssarikalustoa kyllä on ihan kiitettävästi esillä.

 

Lentokenttä ei taida aivan tuolla museon kohdalla sijaita vaan sijaitsee vastapäätä varuskuntaa. Nykyään paikalla on vaan isohko aukea, jossa panssarivaunuilla harjoitellaan ajamaan.

 

-Tero-

[Marko Einamo 0]

 

MUISTA...

joudutat liikennettä....että omalla huolimattomuudellasi voit aiheuttaa myös toisille vahinkoa....ETTÄ ET OLE AINOA LENTÄJÄ; VAIKKA OLETKIN YKSIN LENTÄJÄ.

 

 

Kiitos Jukka tästä erittäin mielenkiintoisesta otoksesta. tuo yksinlentäjä ei ole ainoa lentäjä taivaalla on TOSI hyvä muistaa tänäkin päivänä.

 

Muutenkin on mukava huomata että nuo ohjeet ovat täysin ymmärettäviä tänäkin päivänä ja miten vähän asiat ovat muuttuneet noista ajoista.

 

t:marko

[Seppo Sipilä 8]

Vielähän noiden ristikkäisten kiitoteiden jäännökset ovat Malmilla nähtävissä, jos tietää etsiä.

 

Ei suinkaan jäännökset, vaan alkuperäiset betonilaatoitetut kiitotiet kokonaisuudessaan. Osin nuo vanhat kiitotiet on päälle asfaltoitu rullaustiekäyttöön, mutta tallella on koko vanha kiitotiesysteemi.

 

Mm. tämä tekee Malmista historiallisena rakentamiskokonaisuutena erityisen harvinaisen ja arvokkaan, minkä on myös tunnustanut kansainvälinen DoCoMoMo (www.docomomo-fi.com).

 

Pääkiitoteiden pidennyssuunnitelmat tehtiin jo hyvissä ajoin 1940 olympialaisia varten, ja jatkosodan alussa kesällä 1941 kiitotiet saavuttivat jo nykyisen pituutensa. Tietääkö joku, missä vaiheessa niiden päällystyksessä siirryttiin asfalttiin?

 

[Jukka Nisula 2 283]

Laitan vähän selvennyksiä koskien tuota vanhaa “radioliikenne/majakka- ja lentoväyläkarttaa”. En tiedä koska O-alkuiset tunnukset muuttuivat E-alkuisiksi, mutta tuo "O" viittaa kyllä sähkötykseen. Koneissahan ei alkuun ollut edes radioita, vain sähkötysyhteys. VHF-Radiot tuli myöhemmin käyttöön.

 

Kartassa on seuraavat ”Suuntaamattomat radiomajakat ja ilmoittautumispaikat ”sekä tunnus: Maarianhamina OJD, Turku OJE, Nummela OJJ, Parola OIP, Tampere OIT, Parkano OJQ, Raahe OJU, Rovaniemi OJN. Korpilahti ilmoittautumispaikka (Jyväskylän eteläpuolella).

Lisäksi rakenteilla seuraavat majakat: Kerava, Kymi, Jungsund (Vaasan lähellä), niillä ei ole vielä tunnuksia.

 

Suomi oli jaettu v.1950 kymmeneen “radioliikennealueeseen”(ilmailu).

Esim. “Radioliikennealue Helsinki” käsitti alueen, joka oli: 5942N 2330E -pitkin Helsingin lentotiedoitusalueen rajaa vastapäivää pisteeseen 6200N 2500E-6100N 2500E-6100N 2330E-5942N 2330E.

Muut alueet sähkötyskutsuineen olivat: Turku OJX, Maarianhamina OJM, Pori OJP, Tampere OJT, Vaasa OJV, Luonetjärvi OJL, Kuopio OJC, Kemi OJK, Rovaniemi OJR.

Alla olevassa on esimerkkinä Helsinki/Malmi, jonka sähkötyskutsu oli OJA:

 

Sen aseman kutsu, johon radioyhteys on pidettävä   Radioyhteyden laatu ja tarkoitus

OJA (Helsinki/Malmi)   ---------------------------------- MF W/T D/F ja ilma-alusyht.

OJA /Helsinki/Malmi)   ---------------------------------- HF W/T ilma-alusyht.

Helsinki-----------------------------------------------------   VHF R/T ATC

Malmin torni-----------------------------------------------   VHF R/T ADC ja APC

Malmin torni-----------------------------------------------   HF R/T ADC ja APC

Aluelennonjohdon radiokutsuna oli siis” Helsinki”, lähi-ja lähestymislennonjohdon kutsu” Malmin torni.”

 

Lyhenteiden selitykset:

MF = 300-3000 kj/s   HF = 3000-30000 kj/s   VHF = 30000-300000 kj/s          

W/T = sähkötysyht.      R/T = radiopuhelinyht.    D/F = suuntiminen             ATC = aluelennonjohto   ADC = lähilennonjohto    APC = lähestymislennonjohto      

 

1.7.1950 oli lentoasemien lennonjohtopalvelu seuraava:

OFHF Helsinki(Malmi): ATC, ADC ja APC

OFTU Turku (Artukainen): ATC, ADC ja APC

OFMA Maarianhamina : ATC, ADC ja APC

OFPO Pori, OFTA Tampere(Härmälä), OFVA Vaasa, OFKE Kemi, OFRO Rovaniemi: ADC ja APC (ATC ei vielä toiminnassa)

OFJY Jyväskylä (Luonetjärvi), OFKU Kuopio(Rissala): ADC ja APC

OFJO Joensuu/Onttola: ADC (luokitus lentokenttä, ei lentoasema)

 

1.1.1947 alkaen ovat voimassa allamainitut Suomen ilmailutoimipaikkojen ja lentoasemien nimilyhennykset. Alleviivatut lentoasemat ovat säännöllisen lentoliikenteen käyttämiä varsinaisia tai varalaskukenttiä.

1. Ilmailutoimipaikat.                           

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailutoimisto OFIT

Helsingin ilmailuviestikeskus                   OFHE

Ilmatieteellinen keskuslaitos                OFKL

Aero OY:n pääkonttori                      OFAE

2. Siviililentoasemat.

Helsinki (Malmi)OFHF, Hyvinkää OFHV, Ivalo OFIV, Joensuu OFJO, Joroinen OFJR, Kajaani OFKI, Kemi OFKE, Kokkola (Laajalahti) OFKK, Kotka OFKO, Lahti (Hollola) OFLA, Lappeenranta OFLP, Maarianhamina OFMA, Mikkeli OFMI, Oulu OFOU, Rovaniemi OFRO, Sodankylä OFSO, Turku OFTU, Vaasa OFVA

3. Sotilaskentät, joita saa käyttää myös siviililentoliikenteeseen.

Jyväskylä OFJY, Kauhava OFKA, Kuopio (Rissala) OFKU, Kuorevesi OFKV, Parola OFPA, Pori OFPO, Tampere OFTA, Utti OFUT

 

Lähteenä on: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö/ILMAILUTOIMISTO : PERUS-NOTAM N:o 13/50

1.7.1950. (Ohjeita ja määräyksiä lentäjille ja lentokoneenomistajille).

 

ps.sorry, etteivät alleviivaukset näy.

 

Jukka

 

 

 

[Erkki Mikola 1]

Tässä toinen kartta, jonka kääntöpuolella esiintyvää vuosilukua saatte arvata ihan vapaasti

 

 

[ Attachment removed / expired ]

 

Huom. kiitoteiden nimet!

 

[Seppo Sipilä 8]

No veikataan 1942 - kartassa pääkiitotie on jo pidennetty, mutta 09-27:n pidennys on vasta katkoviivalla eli lienee tekeillä tai suunnitteilla. Kiitoteiden numerointi on jo kompassisuunnan mukaan eikä enää järjestysnumerolla (ja eranto tosiaan on eri kuin nykyään - heh, on siinä kentällä jo jonkin verran ikää kun planeetan magneettiset navat ovat ehtineet vaeltaa tuon verran).

 

S.

 

Edit: eikun tietysti 10-28:n pidennys

 

Edit 2: Lisäksi näkyy Lorenz-systeemin päämerkkimajakat ennen 19:n ja 10:n kynnystä, eli 40-luvun alkupuoliskolla oltaneen joka tapauksessa. Lorenzista löytyy enemmän pelastamalmi.orgista, linkki http://www.pelastamalmi.org/fi/luettavaa/telefunken.html .

 

[Marko Einamo 0]

Tietääkö joku, missä vaiheessa niiden päällystyksessä siirryttiin asfalttiin?

 

 

Muistan hämärästi malmilla kerran käynneen sotalentäjän muistelleen betonikiitorataa ja sitä, että saksalaiset mersu lentäjät pelkäsivät betonista kiitorataa kun ruttoa. Onko kukaan muu kuullut moisesta betonikammosta ma mistähän se on mahtanut johtua?

 

 

[Erkki Mikola 1]

No veikataan 1942 - kartassa pääkiitotie on jo pidennetty, mutta 09-27:n pidennys on vasta katkoviivalla eli lienee tekeillä tai suunnitteilla.

 

Hieman meni Sepolla turhankin historialliseksi.

 

Vuosiluku on 1946.

 

Kartta on ollut käytössä enollani, joka opiskeli Malmilla moottorilennon saloja joskus 1949 tienoilla Akateemisen lentokerhon kalustolla, kun PIK:llä ei ollut vielä omaa moottoroitua konetta.

 

Mielenkiintoinen yksityiskohta SIL:in uusimmasta vuosikertomuksesta:

Vuonna 2004 Akateemiselle lentokerholle kertyi tiimaa täsmälleen yksi tunti, mutta PIK:lle 865

 

[ Attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 283]

Jatketaanpa näillä vanhoilla asioilla. Tässä NOTAMissa no:2/49 (vuodelta 1949) puhutaan QBI- , QGO- ja lähtökieltömääräyksistä seuraavasti: (otettu samasta “Lentomääräykset-kirjasesta”, kuin edellisetkin karttani).

 

1. QBI.

QBI saatetaan voimaan liikennelentoasemilla, kun vaakasuora näkyvyys alittaa 5 km tai pilvikorkeus 250 m.

Huom. Radiottomilta koneilta on kaikki lennot kielletty pimeänä vuorokauden aikana ja valoisana vuorokauden aikana silloin, kun pilvikorkeus on alle 150 metrin tai vaakasuora näkyvyys vähemmän kuin 3 km lähtö-tai laskupaikassa tai reitin varrella.

2. Lasku-ja lähtökielto.

Lasku- ja lähtökielto voidaan saattaa voimaan joko lentokentän kunnon takia tai jos näkyvyys tai pilvikorkeus alittavat ilmoitetut vähimmäisarvot.

3.QGO.

QGO saatetaan voimaan sään takia liikennelentoasemilla, kun näkyvyys tai yhtenäisen pilvikerroksen alaraja alittaa allaolevassa taulukossa mainitut arvot.

 

Lentoasema (Airport) Valoisa vuorok.aika (By daylight) Pimeä vuorok.aika (Hours of darkness)

Pilvikorkeus Näkyvyys Pilvikorkeus Näkyvyys

(Ceiling) (Visibility) (Ceiling) (Visibility)

Helsinki (OFHF) 60 m 1 km 100 m 2 km   

Turku (OFTU) 70 m 1 km 100 m 2 km

Maarianhamina (OFMA) 70 m 1 km 100 m 2 km

Pori (OFPO) 50 m 1 km 100 m 2 km

Vaasa (OFVA) 50 m 1 km 100 m 2 km

Kemi (OFKE) 50 m 1 km 100 m 2 km

Tampere (OFTA) 100 m 2 km 150 m 4 km

Huom. Tampereen (OFTA) lentoasemalle määrätyt QGO-arvot koskevat vain siviililentokoneita.

 

4. Lähtökielto. Lähtökielto saatetaan voimaan edellämainituilla lentoasemilla viimeistään silloin, kun näkyvyys alittaa 300 m. Milloin lennonjohtaja harkitsee tilanteen niin vaativan, voi hän saattaa lasku-ja lähtökieltomääräykset voimaan vähimmäisarvoja paremmassakin säätilassa.

5. Laskun suorittaminen pakkotilassa QGO:n alaiselle lentokentälle.

Pakkotilanteessa voi lentokoneen päällikkö, syyn ilmoitettuaan, pyytää lennonjohdolta luvan laskun suorittamiseen QGO:n alaiselle lentokentälle. Lennonjohtajan on tällaisessa tapauksessa annettava lupa laskun suorittamiseen. Laskusta tai laskuyrityksestä QGO:n alaiselle lentokentälle on koneen päällikön tehtävä viipymättä kirjallinen ilmoitus ilmailutoimistolle. Tämä tiedotus kumoaa tiedoituksissa A 7/45, A 8/45 ja A 9/45 annetut QBI-, QGO- ja lähtökieltomääräykset. ALa/IS 20.1.1949.

 

Mielenkiintoinen seikka yllä olevassa NOTAMissa on Tampereen Härmälän kentän määräykset, jotka ovat tiukemmat kuin muilla kentillä. Kenttä sijaitsi “kattilassa” korkeiden reunaesteiden keskellä, joten tämä kait selittää asian. Myös Turun Artukaisissa oli reunaesteitä (mäkiä), samoin Maarianhaminassa.

Vielä kun joku osaisi kertoa, mistä englanninkielisistä sanoista QBI ja QGO tulevat? QGO tarkoittaa varmaan laskeutumiskieltoa, mutta QBI...? Onko se tilanne, jossa vallitsee rajoitetut laskeutumisolosuhteet?

Kertoisiko joku, joka tietää, ja käytetäänkö samoja lyhennyksiä edelleen? Mutta selvää on, että lentokenttien ja lentokoneiden varustus oli tuolloin “hiukan” vaatimattomampi kuin nykyaikana. Mutta lentäjät taisivat olla rautaa...

 

Jukka