Timo Koski

Noloimmat tilanteesi ilmailussa?

20 viestiä aiheessa

Itselle tulee mieleen tilanne noin 16 vuoden takaa kun kiertelin Suomea Finnairin nuorisolipulla pari viikkoa ja Ivalossa jäin juttelemaan jotain check-in:iin ja yhtäkkiä tuli mieleeni että onpas täältä väki vähentynyt, on tainnut jo päästä koneeseen. Minä sitten mitään kysymättä painun ovista pihalle ja koneeseen, jossa ei ole muuta kuin emännät puhumassa potaskaa ja kysyvät sitten Hoo Moilasena että joko koneeseen pääsi vai unohdinko jotain sinne. Kerroin sitten kuinka kävi ja ei siinä mitään, istuin siellä jotain 5-10 minuuttia ennen kuin muut tuli sisään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vuonna 2000 kun olin menossa Nykkiin AY005:lla niin en ottanut kuin boarding passin esille check-inissä. Sitten piti alkaa siinä jonossa kaivamaan sitä matkalipputositetta :-[ se oli aika noloa. Kuitenkin on tullut matkustettua aika paljon. Tosin tuolla lennolla matkustin yksin enkä tietenkään muistanut kaikkea mitä piti check-inissä olla mukana :P

 

Nyt ollaan sitten viisaampia.

 

Jani

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olin joskus aikoinaan menossa Düsseldorfista Helsingin kautta Turkuun. Düsseldorfin ja Helsingin välillä vieressä istui pari Barcelonasta tullutta rakennusmiestä ja innostuin siinä sitten ottamaan kuppia heidän kanssaan. Hesassa sitten piti päästä tupakkikoppiin ja siellä sitten vielä jatkettiin ko henkilöiden kanssa juttua. Kohta tulikin sitten mieleeni, että koskas se Turun kone oikein lähtikään. Sitten ei muuta kuin hirveätä kyytiä portille ja sain todeta jo kaikkien ihmisten siirtyneen koneeseen bussilla. No minulle sitten piti järjestää oma henkilökohtainen kuljetus koneelle :-[

 

Koneessa sitten vielä kehtasin kysyä (kohtalaisessa tuiskeessa), että pääsiskös ohjaamoon seuraamaan lentäjien työskentelyä. No emo hoiti homman hienosti sillä, että selitti ko lennon olevan perämiehen koulutuslento tjms eikä suoraan tyrmännyt huomauttamalla minun olevan liian humalassa ohjaamoon. No matkalla pää selvisi jonkinverran ja tajusin pyytää emolta anteeksi törttöilyäni. Harmittaa kuitenkin näin jälkikäteen :-\

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itsellä tapahtui Kyproksella Larnakan kentällä pari vuotta sitten siten, että portilla katselin että kone lähtee aikaan se ja se, lähdin sitten käymään kaupassa ja baarissa kun aika kerran mielestäni riittämiin. Askareet hoidettuani tulin portille takaisin ja siellä ei ollut ketään muuta kuin muutama virkailija. He kysyivät että kuka olen ja sitten tuli kiire. Bussi odotteli meitä alhaalla ja sitten mentiin koneen luo pikavauhtia...ne oli aika kiukkuisia jostain kumman syystä, koneen lähtö myöhästyi tämän takia...

No, hauska tunnelma oli mennä koneeseen kun kaikki muut istuivat jo täydessä kuumassa koneessa odottaen kotimatkaa :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei tämä paha ole, mutta kuitenkin vähän korvia punotti.

 

Vuonna 1991 olin kaverini ja hänen vanhempien kanssa lomalla Teneriffalla. Heillä oli sellainen lomaosake, joten kenttäkuljetukset, ym piti hoitaa itsenäisesti.

Paluupäivänä siis luonnollisesti raijasimme itse itsemme Reina Sofian kentälle ja hoidimme lähtöselvitykset.

Jossain vaiheessa aloimme ihmetellä, että minnekäs ne kaikki Suomalaiset katosivat ja niinhän siinä oli käynyt että olimme missanneet kutsut portille, vaikka olimme olleet olevinamme tarkkoja ja lähtöporttimme oli aivan autio sinne kiirehdittyämme.

Sitten juoksujalkaa lähimmän yhtiön (Iberia) tiskille selittämään, että voisiko saada apua kun ketään ei ole enään missään.

Tiskiltä soittelivat jonnekkin ja käskivät jollekkin toiselle portille ja siellä oli meitä varten pari kaveria vastaanottamassa.

Sitten tuli uusi ongelma. Kaverillani ei ollut mukana omaa matkalaukkua, vaan ainoastaan käsimatkatavarat.

Sitä alettiin sitten ihmetellä siinä kun kaverin lipusta puuttui jokin lätkä sen takia ja häntä ei päästetty portista.

Silloin alkoi olo jo kuumentua ja kerrottiiin kaikilla mahdollisilla kielillä että mitään matkatavaraa ruumaan ei kaverilla ollut. Ja lopulta tämäkin este oli ohitettu.

Sitten isolla privaattibussilla kiireen vilkkaa koneelle ja sisään.

Ei taidettu lopulta edes viivästyttää lentoa, mutta oli se jännä olo kun koko kone istuu jo vyötettynä penkeissään, kun me vielä putkahdetaan sisälle....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vuonna 98 olimme kaverini kanssa matkalla Rhodokseen. Edellinen ilta oli jo ollut melko railakas, joten aamuvarhain lähtöpäivänä oli promilleja vielä veressä. Koneessa otimme tietysti lisää neuvoa-antavaa sillä tuloksella että Rhodoksen tullissa pari tummaa miestä (tullivirkailijaa) pyysi meitä hakemaan laukkumme ja tulemaan sivuhuoneeseen! Saavuttuamme tiukassa valvonnassa kyseiseen huoneeseen alkoivat miehet (3 henk.) vetää käsiinsä lateksihanskoja jolloin pelästyin pahemman kerran koskemattomuuteni puolesta! Avattuamme matkalaukkumme virkailijat tyytyivätkin vain katsomaan sisältöä, ja ihmettelemään kyypakkauksia laukussani. Selitin peloissani sitten että edellisellä vierailullani kyseiselle saarelle törmäsin värikkääseen käärmeeseen jonka puraisu ei ollut kovinkaan kaukana (kerran puskapilotti => aina puskapilotti). Tilanne siitä sitten selvisi (kuten mekin) ja saimme aloittaa lomamme koskemattomina.

 

T: Mika

 

PS: Kyllä meni pupu pöksyyn, kun eivät edes Englantia tajunneet!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No eipä nämä kummoisia tapauksia ole, mutta harjoitellaan nyt kirjoittamista.

 

Joskus 10 vuotta sitten harjoiteltiin englannin kielen kuullun ymmärtämistä lennolla Heathrow-O'Hare. 747 oli tupaten täynnä porukkaa ja matkustamoporukalla tietysti tarjoilukärrien kanssa kädet täynnä töitä. Stuertti siinä sitten utelemaan kohdalle päästyään, jotta

 

- "Would you like to have some tea or coffee?"

- Oh... yes please.

- ...

- ...

- Tea or coffee?

 

Juu, kannatti opiskella 10 vuotta kieliä. Taidankin lähteä tästä oikein jenkkeihin lentokouluun, siellä kun on se ICEA vai mikä se halpa lentokoulu nyt oli.

 

Toisella kerralla sitten olin itse tarjoilijana, eli Räyskälän raitilla eräänä hellepäivänä laittamassa purtsikoihin hinausköyttä kiinni ja pitämässä siipeä etäämmällä kiitotiestä. No siinä konerivistön vieressä tuli sitten juteltua jonkun kanssa yhtä sun toista, ja kävin laittamassa siinä välissä jälleen köyttä kiinni koulukoneeseen ja palasin jatkamaan kesken jäänyttä juttua. Jonkun ajan kuluttua siinä hokasin, että toi hinauskoneen tyhjäkäyntipörinä on kuulunut selän takaa jo jonkin aikaa. Niin, se siipi... Kyllä sieltä koneesta hieman katseltiin molemmista kapuuseista, jotta huomenta vaan sullekin...

 

Nykyään olenkin maisteri.

 

Edit: typo

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hmm... noloin tilanne tuli muutama vuosi sitten silloisessa työpaikassa, kun olen nimeltä mainitsemattoman yhtiön koneessa työn puolesta käymässä. Siellä oli yksi aika kivannäköinen emo kivassa asennossa ja jäin sitä katselemaan samalla kun kävelin eteenpäin. Siinä kävi niin että löin pääni johonkin ja kaiken lisäksi vielä sattuivat huomaamaan sen. Nolotti....

 

Onhan noita kuullut muiltakin aika noloja juttuja mutta eipä niistä tässä sen enempää ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No ei tää ole ehkä nolouden huippu, mutta noloa kuitenkin. Kun olin tulossa Pariisita suomeen niin lennolla minulle tuli vessahätä. Menin tietysti jonottamaan vessaan. En huomannut, että kummallakin puolella oli vessa joten katseli ja odotin vain vasemmanpuoleisen vessan vapautumista. Sen vapautuisessa tuntuikin menevän ikuisuus. Kun olin jo kerännyt pienen jonon taaakseni tuli takaatani vanha mies naureskellen ohi oikean puoleiseen vessaan joka oli ollut koko ajan vapaana. Että silleen mulla. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman yli vuosi sitten olin äitini kanssa matkalla Afrikassa. Niinkuin tiedätte, afrikkalaiset lapset eivät ole kovinkaan suurikokoisia, tästä tuli minulle ongelma Keniassa. Ennen lentoa Seychelleille virkailijat tarkistivat, että kaikki matkustajat ovat koneessa. Virkailijat huomasivat, että koneesta oli "puuttui" yksi lapsi, joka olin siis minä. Nimeni oli nimi listassa (josta emot tarkistivat matkustajat) 2 kertaa, äitini seurassa matkustava lapsi ja muutenvaan Kalle Kaemaeraenen. Istuin äitini vieressä, mutta ehän ne virkailijat tajunneet, että 12 vuotias voi olla 18 vuotiaan kokoinen

 

No, perillä Seychelleillä pyydimme matkaopasta poistamaan nimeni listasta. Kun lähdimme paluumatkalle suomeen Nairobissa yksi Suomalainen lentoemo tuli kysymään: "Oletko sinä Kalle?" Joo. "Sinut on merkitty yksinmatkustavaksilapseksi" ;D ;D ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

2004 olin tulossa lomalta takaisin Suomeen Egyptistä ja lentokentällä en ensin päässyt koneeseen kun tarkastuksessa mies kysyi huonolla Englannilla (minulla yhtä huono ::) ) missä minun vanhemmat on? En pääse koneeseen kuin vanhempien seurassa. Yritin kertoa ja näyttää passia, että olen täysi-ikäinen ja yksin. Mies ei halunnut katsoa passia ja alkoi huutaa kovaan ääneen: Missä tämän lapsen vanhemmat on. :-[

 

Onneksi siihen tuli poliisi tai sotilas joka katsoi passin ja antoi luvan mennä.

 

Lentokoneessa viereisellä rivillä oli 2 humalaista miestä, jotka naureskeli lentoemännille, ettei lapselle saa antaa viiniä. :-[

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

2004 olin tulossa lomalta takaisin Suomeen Egyptistä ja lentokentällä en ensin päässyt koneeseen kun tarkastuksessa mies kysyi huonolla Englannilla (minulla yhtä huono ::) ) missä minun vanhemmat on? En pääse koneeseen kuin vanhempien seurassa. Yritin kertoa ja näyttää passia, että olen täysi-ikäinen ja yksin. Mies ei halunnut katsoa passia ja alkoi huutaa kovaan ääneen: Missä tämän lapsen vanhemmat on. :-[

 

Onneksi siihen tuli poliisi tai sotilas joka katsoi passin ja antoi luvan mennä.

 

Lentokoneessa viereisellä rivillä oli 2 humalaista miestä, jotka naureskeli lentoemännille, ettei lapselle saa antaa viiniä. :-[

 

Et sitten näyttänyt siinä vaiheessa pippuruisuuttasi? ;)

 

Pieni mutta pippurinen......

 

;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi,

 

Jollain tapaa koin noloksi pursilentokurssilla tekemäni kämmäyksen. Harjoittelimme sakkauksia, ja juuri kun koneen nokka oli sakkaamisen takia putoamassa ja pelkkä ohjaussauvan löysääminen olisi riittänyt, tietysti työnsin sitä hullun lailla. Sen jälkeen oli seurauksena pystysuora syöksy alaspäin, lattialla ollutta soraa niskaan ja opettajan vertahyytävä rääkäisy.

 

Virheitä sattuu, mutta noloksi asian teki se, että tein heti perään saman virheen - samoine seurauksineen... ;D

 

Toisaalta jäipä asia mieleen eikä tule taatusti mieleen millään korkeuksilla poistua sakkaustilasta em. omaperäisellä menetelmällä. :)

 

T: Vesa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Njaa, en tiedä oliko tämä niin hirveän nolo tilanne mutta...Viime kesänä olin Oulun lentokentällä, lähtöselvityksen jälkeen sitten marssin jonoon, josta pääsisin odotustilaan. Hetken jonotettuani pääsin sisään ja menin turvatarkastukseen. Sen jälkeen huomasin, että eihän sinne odotustilaan pääsekkään, koska virkailija ei ollut vielä tullut. Turvamiehet tokaisivat minulle, että tässä ei saa odottaa menkää ulos. No mie sitten menin. Onneksi samassa syssyssä oli pari muutakin matkustajaa, jotka ihmettelivät sitä touhua.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vanha ketju, mutta kerrotaan nyt muutama matkustamiseen liittyvä juttu.

 

V. -80 olin lähdössä kympillä Nykkiin bisnespuku päällä ja Samsonite-salkku kädessä. Jostain syystä tuvatarkastuksen jälkeen transit-puolella ilmestyi tullivirkailija eteeni, joka pakotti avaamaan salkun ja näyttämään lompakon. Miksi, en todellakaan tiedä.

 

No, sattui olemaan lompakossa 500 mk seteli, joiden maastavienti oli jostain syystä silloin kielletty. Transit-puolella ei ollut minkäänlaista pankkia tai rahanvaihtopistettä, olisi pitänyt mennä takaisin eteisaulaan = mahdotonta. Kysyin tullin mieheltä, että odottaako tuo kymppi nyt minua vai lähteekö ilman? Mies huuteli radiopuhelimeensa ja sanoi, että kyllä se odottaa. No, lopulta oli pakko ostaa "tuliaisiksi" puinen leikkuulauta, jotta kauppias suostui antamaan vaihtorahat. DC-10 odotti meikäläistä noin 30 min. Ihme hässäkkä.

 

70-luvulla jouduin usein tukalahkoihin tilanteisiin. Nykissä oli niin paljon ostettavaa elektroniikkaa yms, että aina rahat loppuivat. Piti siis viedä kello kaniin, jotta sain 4 dollaria bussimatkaan Port Authorityn bussiterminaalista JFK:lle. No, seuraavalla matkalla lunastin aina kellon takaisin.

 

Kerran v. -80 tein niin tyhmästi, että vuokrasin auton Manhattanilta, jossa tunnetusti on varsin vähän parkkitilaa. Tuli jätettyä huomioimatta "Tow-Away Zone"-kyltti ja totta vie, seuraavana aamuna ei vuokraamon autoa löytynyt mistään. Se paikka, mihin poishinatut autot varastoitiin, oli jossain lähellä Newarkia. No, etsiydyin sinne ja maksoin kiltisti 25 $ ja sain auton pois. Takanani rivissä oli parikymppinen hyvännäköinen lyyli, joka yritti lunastaa omaa autoaan katteettomalla sekillä, joka ei tietenkään kelvannut. Lainasin lyylille 25 $, ja hän antoi osoitteensa, josta saisin hakea rahat takaisin. No, tietysti lyyli yritti huijata. Nimikin muistuu vielä mieleen, Barbara Christensen. Antoi osoitteen länsi-Manhattanilla, about midtown, ei avenue eikä FDR, mutta samansuuntainen. Menin sinne, ja annetussa katunumerossa oli pelkkää puistoa, osoitteessa 101 jotakin drive. Nokkelana miehenä ajattelin, että jospa vastakkaisella puolella oleva iso kerrostalo 110 jotakin olisikin oikea, ja kappas vaan, ala-aulan osoiteluettelosta löytyi sukunimi Christensen. Soitin ovikelloa ja sain rahani takaisin 8) Tyhmä lyyli, olisi antanut ihan väärän osoitteen...

 

Vielä v. -80 olin yötä kanadalaisen ystävättäreni asunnossa Nykin Pikku-Italiassa Elizabeth Streetillä. Olin sovitusti jättänyt avaimet sinne sisään ja kadulla etsimässä taksia Newarkin kentälle, josta oli jatkolento Kaliforniaan, muistaakseni Easternillä. Kadulla iski turistiripuli.

 

Turistiripulissa on joskus se paha puoli, että se iskee äkkiä ja korkealta ja kovaa. 10 sekunnissa oli löysät housuissa...ja asunnon avain jo oven sisäpuolella. Siis kovaa kyytiä lähimpään Little Italyn kahvilaan ja siellä sulkeuduin pieneen vessaan, jossa businesshousut pois jalasta, ennenkuin löysät ehtivät imeytyä kalsareiden lävitse. Että oli hankala operaatio. Joku mummo hakkasi vessan oveen ja huusi mamma miaa, mutta pyyhkimisessä meni väkisin oma aikansa, kun ripuli jatkui.

 

No, lopulta sain homman hoidettua ja businesshousut ilman kalsareita takaisin jalkaan ja kadulle vinkkaamaan taksia. Joku musta mies poimi yellow cabin kyytiin. Sanoin että äkkiä Newarkin kentälle, step on it, olen jo puoli tuntia myöhässä. No, ukko painoi kaasua, mutta kun tultiin Newarkin puolelle, ukko sanoi että hän ei tiedä, miten lentokentälle pääsee. Onneksi sattui juuri taksin ikkunasta näkymään laskuasussa menevä kymppi ja huusin taksiukolle legendaarisesti: "Follow That DC-10!"

 

Ja löytyihän se kenttä lopulta. Terminaalin tiskillä ilmoittauduin 1 tunti myöhässä. Virkailija hymyili ja sanoi, että ei se mitään, lento on tänään 2 tuntia delayssä.

Että Kaliforniaankin päästiin. Siellä sitten Visa vinkumaan ja uudet kalsarit haltuun ja jalkaan...

 

Kun palasin takaisin Nykkiin, oli joulukuun 8. tai 9. 1980. John Lennon oli ammuttu edellisenä päivänä ja koko kaupunki sekaisin.

 

Mutta se ei sentään ollut minun vikani, vaan Mark David Chapmanin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No enhän minä mutta kaveri....

 

Tuossa muutama vuosi sitten lähdössä Vantaalta Finskillä Lappiin kalastamaan, perillä välitön vesitasokuljetus erämaahan, joten kaikilla oli jo erämaakamppeet päällä. Jo taksissa Hesan keskustasta kentälle apaut litra salmiakkikossua....No kaveri esittteli ylpeänä ns."selviämisvyötään".

 

Vyössä oli hirrrrrrrmuinen leuku, tavallinen puukko, Leatherman, taskulamppu ja kahta eri kokoa kuksa! Ja pisteenä I:in päälle Fiskarsin Mini-kirves.

 

Ja jotenkin siinä onnistuttiin seilaamaan turvatarkastukseen saakka, kunnes siellä pari satakiloista Securitate-henkilöä saattoivat äskeisen vyönsä päälle unohtaneen herrasmiehen ns. "sivummalle".

 

No Lappiin kuitenkin lopulta "selvittiin" ja kalaakin saatiin, palatessa kaverin vyö oli tukevasti matkalaukussa!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä ehkä kuuluisi enemmänkin siihen virtuaali-ilmailupuolen threadiin missä mietittiin mistä tietää kun on simuillut liikaa, mutta menkööt.

Yhdellä ensimmäisistä koululennoistani tulin vahingossa sanoneeksi: "DEGER out OIM", kun tunnus oikeasti olikin OWM. Tajusin virheeni onneksi heti, ja samalla tangentin painalluksella tuli sitten korjattua virhe :)

 

Jaa miksikö muistin koneen olevan OIM?

 

Tästä kaikesta saamme syyttää VATSIMiä, ja Malmin Ilmailukerhon loistavaa simulaattoria (http://www.mik.fi/lentaminen/simulaattori/), jonka kutsutunnuksena VATSIMissa on tullut käytettyä OH-SIM:iä ihan riittämiin ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oltiin työkaverin kanssa menossa työreissulle Göteborgiin ja luonnollisesti matka alkoi lentokentän pubissa. Noh, ajateltiin, että kyllä tässä vielä toiset ehtii ottamaan ja puolessa välissä kaljaa meitä jo kuuluteltiinkin!

 

Eihän tämä nyt mitenkään ihmeellistä ole, mutta kun oltiin tulossa takaisin, niin meillä oli 5 tuntia aikaa koneen lähtöön Göteborgin kentällä. Kenttä oli nopeasti nähty, joten eikun baariin tappamaan aikaa. Siinä vitsailtiinkin, että ei meidä tartte kattoa miltä portilta kone lähtee, kyllä ne sitten meitä kuuluttaessaan sen kertovat. Ja niinhän siinä kävikin! Oikeita unelmamatkustajia... ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään