Rissalan onnettomuus 1978 - mikä oli syy?

[Jorma Silo 0]

En taaskaan saa sattumia FSN:stä ja nettikin on kummallisen tyhjä tästä onnettomuudesta, joka tuli mieleen kun lueskelin tuota toista threadia Ilmavoimien hankinnoista.

 

Ainoa maininta, minkä löysin oli se, että onnettomuus sattui "yöolosuhteissa" ja johtui "moottorihäiriöstä." Mutta mikä sen moottorihäiriön aiheutti, ja miten tapahtumat oikein kulkivat?

 

--- Jorma

[Janne Saarijärvi 0]

En taaskaan saa sattumia FS:stä ja nettikin on kummallisen tyhjä tästä onnettomuudesta, joka tuli mieleen kun lueskelin tuota toista threadia Ilmavoimien hankinnoista.

 

Ainoa maininta, minkä löysin oli se, että onnettomuus sattui "yöolosuhteissa" ja johtui "moottorihäiriöstä." Mutta mikä sen moottorihäiriön aiheutti, ja miten tapahtumat oikein kulkivat?

 

--- Jorma

 

Ulkomuistista karkuun lähtenyt sylinteriputki. En muista oliko tässäkin perinteinen vajaatehoilla yritys kaartaa takaisin kentälle vai ei, joku varmaan tarkentaa. Sinänsä tapukseen liittyy mielenkiintoinen pointti:

Kyseisen maanpuolustuskurssin lopussa ko kurssin piti palata ko koneella. Yksi kurssilaisista oli kuitenkin suhteellisen pitkällä raskaana, ja häneltä oli lääkäri kieltänyt lentämisen. Jos ei olisi niin meillä olisi nyt joku muu presidenttinä...

 

EDIT: Nyt kotona kirjojen äärellä: Oikeanpuoleisessa moottorissa pakoventtiilikoneisto irronnut väsymismurtuman vuoksi. Murtuma oli syntynyt vähitellen kunnes pakoventtiilin ympäriltä irtosi suurehko kappale. Murtuma paikassa jota ei olisi voitu havaita ilman moottorin osittaista purkamista.

Moottorihäiriö yksin ei kuitenkaan aiheuta ko onnettomuutta, nopeuden ja korkeuden menetystä ja sakkaustilaan joutumista, sillä C-47 pystyy vaakalentoon yhdelläkin moottorilla vaikka toinen moottori olisi tyhjäkäynnillä, tai vaikka kokonaan sammutettuna ja potkuri lepuuttamatta, mikäli käyvä moottori olisi suurimmalla teholla. Syitä ei jäljittelylennoista ja perusteellisista tutkimuksista huolimatta pystytty täysin varmasti selvittämään. Onnettomuudessa menehtyi 12 henkeä matkustajina sekä kolmen hengen miehistö.

Lähde: Hyvönen, Jaakko, 1995

 

EDIT2: Tuli näköjään stereona, oltiin samaan aikaan kirjoittamassa. Kone iskeytyi Juurusveteen kentän itäpuolella.

 

Janne

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kyllähän tästä oli kai joskus puhetta.

 

Aviation Safety Network kertoo, että turma tapahtui 3. lokakuuta 1978, 15 kuollutta, DO-10, C-47A-1-DK, valmistunut 1943, c/n 12050, crashed. Ei enempää.

 

Oltiin kaiketi nousussa jonkin järven - ei Kallaveden- yläpuolella, kun toinen mylly simahti. Senaikaiset huhut väittivät, että kone olisi yrittänyt kaartaa takaisin kentälle väärää kautta, ts. sammuneen moottorin puolelle ja sakannut siitä syystä, mutta tämän kumosi joku asiantuntevampi.

 

Joka tapuksessa niin vanha juttu, ettei netistä todellakaan ole paljoa apua. Tutkimusraporttipaperit pitäisi olla käsillä, ennenkuin sanoo asiasta enempää.

[Janne Oikarinen 0]

"Onnettomuuden jälkeen havaittiin, että häiriö oli johtunut pakoventtiilikoneiston irtoamisesta moottorin viidennestä sylinteristä. Irtoamisen oli aiheuttanut väsymismurtuma, joka oli vähitellen laajentunut ja johtanut lopulta suurehkon kappaleen irtirepeytymiseen pakoventtiilin ympäriltä..." (ja kyseessähän oli oikea moottori)

 

Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Jaakko Hyvönen

 

Kirjassa myös todetaan, että kone olisi periaatteessa pitänyt pystyä pakkolaskuun, mutta syytä koneen putoamiselle ei ole kunnolla pystytty selvittämään...

[Guest Juha_M.]

Muistelin silloisessa Ilmailu lehden numerossa olleen juttua potkurin lepuuttamisesta. Oliko lepuutus jäänyt tekemättä tai oliko irronneet osat rikkoneet jotain?

Muistiin jäi kuva ilmavoimien kaverista esittelemässä mistä napista potkuri lepuutettin.

[Janne Oikarinen 0]

"Halmetoja päätti palata laskuun kumpaakin moottoria käyttäen..." eli se moottori kait kuitenkin pyöri vielä jollain tavalla, niin ymmärtäisin ? Ja Koelentueen tutkimusten mukaan koneen olisi pitänyt pystyä lentämään vaikka moottoria ei olisi leputettukkaan... Mutta mene ja tiedä sitten ???

[Klaus Wesa 4]

Muistelin silloisessa Ilmailu lehden numerossa olleen juttua potkurin lepuuttamisesta. Oliko lepuutus jäänyt tekemättä tai oliko irronneet osat rikkoneet jotain?

Muistiin jäi kuva ilmavoimien kaverista esittelemässä mistä napista potkuri lepuutettin.

Ilmailussa nro 4/79 s.5 on todellakin kuva, jossa painetaan lepoutusnappia. Hyvin muistettu.

Näin Ilmailussa 4/79 Jyri Raivio:

Miehistö huomasi moorttorihäiriön luultavasti äänen ja/tai tärinän perusteella. Alkuvaiheessa ei ollut tehonmenetystä. Kaarto vasemmalle kumpaakin moottoria käyttäen n.100 - 300 m ennen radan 15 loppupäätä. Kallistumisnopeus oli melko rauhallinen ja kallistus aluksi 20 - 30 astetta. Ilmanopeus häiriön alkaessa 100 KT, mutta pienentyi nousun ja kaartoon lähdön aikana. Kaarrossa ilmeisesti moottorihäiriö pahentunut ns. palopaineiskun vuoksi. Ilmiö saattanut aiheuttaa myös muiden kuin rikkoutuneen sylinterin tehonmenetyksen. Ohjaaja saattanut kaarrossa lepouttaa rikkoutuneen moottori. Kaarron aikana molemmat ohjaajat ilmeisesti yrittäneet tähystellä tulipaloa oikealla, koska oikea valonheitin sammutettu. Mahdollisesti myös oikeanpuoleisen moottorin palopullo oli laukaistu moottoriin. Toimenpiteet ilmeisesti siirtäneet huomion pois ohjaamisesta seurauksella, että kallistuskulma kasvoi jyrkästi. Ehkäpä jopa 70 astetta. DC-3 menetti korkeutta nopeasti jouduttuaan todennäköisimmin sivuluisuun ja syöksynyt Juurusveteen n.45 asteen syöksykulmassa ja n.30 astetta vasemmalle kallistuneena. Miehistö oli ilmeisesti havainnut tilanteen viime hetkessä ja yrittänyt oikaisua, sillä koneen iskeytyessä veteen sen korkeusperäsin oli vedettynä ja siiveke oikealle kokonaan poikkeutettuna. Kone murskautui veteen tulossa ja tankeista veden pinnalle levinnyt polttoaine syttyi palamaan.

 

Koelennoista onnettomuuden jälkeen:

Yksimoottorikaarrossa 40 asteen kallistuksella kone on suuresta jalkaohjausvoimasta hallittavissa nopeudelle 80 KT ilman sivuperäsintrimmiä. Jos tällaisessa vasemmassa kaarrossa oikea moottori pyörii tyhjäkäynnilä ja vasemmassa tehoa 33 in Hg/2.550 rpm kone kaatuu sakkauksessa rajusti vasemmalle nopeudella 75KT lähes ilman varoitusta. Näin alhaiselle nopeudelle DC-3 ei kuitenkaan ennättänyt. Aikaa kului moottorihäiriön alkamisesta veteen iskeytymiseen vain n.20 sekuntia

 

Tutkijalautakunnan mukaaan perussyy oli moottorihäiriö. Myötävaikuttaviksi syiksi nimetään ilmanopeudenja aleneminen alkunousun ja kaarron aikana moottorihäiriön seurauksena ja ohjaajan huomion siirtyminen ohjaamisesta moottorihäiriön aiheuttamiin toimenpiteisiin. Nämä tekijät johtivat ohjattavuuden menettämiseen. Lisäksi mainitaan vaikeat olosuhteet. Pimeys ja alhainen lentokorkeus olisivat edellyttäneet keskittynyttä mittarilentoa, jota puuskaisuus vaikeutti.

 

Huomio ! Sanaa lepouttaa käytetty alkuperäisessä artikkelissa. Tulee ilmeisesti sanasta LEPO.

EDIT: typoja