Viima potkurin historia

[Sami Metsänranta 3]

Morjes. Minulle päätyi tällainen hieno ehjä Viiman potkuri. Toisesta ketjusta täältä löysinkin jo selityksiä lyhenteille. Olisi hienoa tietää tämän potkurin historiasta ja mahdollisesti löytää kuvamateriaalia kaveriksi, joten kysynkin täältä löytyisikö apua? Tarkoitus ripustella tämä seinälle näytille.

LVI II / MSS, N=o 8., VL E16181.
D 2100., GN. 1495., 23.5.41

Muokattu: Heinäkuu 9, 2019, käyttäjä: Sami Metsänranta

[Raimo Heikkinen 2 474]

Onneksi olkoon vaan. Onko hieno potkurisi aivan ehyt eikä siinä ole esim. halkeamia?

Löysin kyllä Viima-merkkisen lentokoneen, jossa on ollut kiinnitettynä potkuri N:o 8. Kuitenkin tässä on joitakin outouksia jotka eivät asetu oikein kohdalleen, siksi tuumailen vielä huomenissa tätä aihetta laajemmin.

 

[Sami Metsänranta 3]

Kiitos Raimo kovasti! Tää on harvinaisen jännää, kun vanhan tavaran tarina voi selvitä.

Ei tässä kyllä omaan silmään ole mitää halkeamia tai paikkailun jälkiä yms. missään, kun käsissä tätä pyörittelen. Toivottavasti homma selkeytyy.

[Seppo Koivisto 200]

Potkuri on ilmeisesti tehty vanerista, koska koostuu noin ohuista viiluista ja siinä näyttäisi olevan paksummat liimasaumat 11 viilun välein. Kolupuuta se ei ilmeisesti ole, koska viilut ovat noin paksuja.

Muokattu: Heinäkuu 10, 2019, käyttäjä: Seppo Koivisto

[Antti Lappalainen 160]

Kyllä tuo kolupuuta on, joka kymmenes viilu on poikittain.

[Risto Sollo 22]

Utelias maallikko pohtii mistä tulee kolu-nimitys?

 

[Markku Kiiski 2]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolupuu

[Risto Sollo 22]

No jo!Laskutikkuja ja lätkämailoja...Kai kolupuut oli loppuneet jo 70-luvulla kun lyötiin muovinen laskutikku käpälään...Ei ole ikävä tullut sitäkään.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Sami, vielä menee pari päivää Viima-potkurien parissa (toki mahtuu tähän muutakin elämää), laitan sitten dokumentteja. Kysyn tähän väliin, näkyykö lavoissa mitään jäämiä valmistajan tarralogoista ja, onko lavat kääntöpuolelta mattamustia?

[Sami Metsänranta 3]

Voi vitsi, jännityksellä odotan. Arvostan. Hyvä että muutakin eloa on . Liiteenä kuvat molemmilta puolilta. Ei näy mitään logoja ja tosiaan toiselta puolelta lavat mustat. 

Kolupuuta (en ollut kuullut aiemmin) näyttää olevan. Lavoista näkee paremmin, notta joka kymmenes poikittain.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Samin Viima-potkurin kyljessä oleva merkintä "VL. E16181" tarkoittaa Valtion Lentokonetehtaan (VL) piirustuksen numeroa, joka oli käyttökelpoinen vv. 1941-1950. Tuo toinen kone "SZ" on saksalaisvalmisteinen Focke Wulf Fw 44J "Stieglitz" -alkeiskoulukone.

 

Muokattu: Heinäkuu 12, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Reijo Liljedahl 21]

Sorry, pikkuisen asian sivusta. Miten puupotkurit aikoinaan tehtiin perusaihiosta? Varmaan sarjatuotanto jollain kopiojyrsimellä, mutta entä mallikappale? Oliko se vain taitavien mallipuuseppien aikaansaannos, joka tehtiin hyviksi todetuilla menetelmillä?

[Jukka Nisula 2 235]

Vastaan vain jälkimmäiseen eli sarjatuotantoon, kun sattuu olemaan pari kuvaa sopivasti vuodelta 1938. Ne ovat Valtion Lentokonetehtaan mainosesitteestä (Kansallisarkiston pienpainatteet).

Tuossa jyrsitään sorvilla kolupuusta säätöpotkurin lapaa. Toisessa kuvassa tehtaan potkurimalleja.

edit: kolmas ja neljäs kuva löytyivät SA-kuva-arkistosta teksteillä ”Puoleksi valmiita potkureita.
Tampere, Valtion lentokonetehdas 1941.12.09”

”Potkuria valmistetaan.
Tampere, Valtion lentokonetehdas 1941.12.09”

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 12, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Reijo Liljedahl 21]

Hienoja kuvia. Huomio kiinnittyy telineessä pystyssä oleviin aihioihin, varsinkin tyvet näyttävät kovasti poikkeavan toisistaan.

Moderaattorin kannattaisi erottaa tämä keskustelu omaksi säikeekseen, eroaa niin kovasti alkuperäisestä otsikosta, syyllinen nostaa tässä kättään.

[Arne Wallen 72]

Raunion kirjassa VL historia II löytyy kuva ropellinteosta sivulta 51, kirveellä veistellään.

[Raimo Heikkinen 2 474]

Samin potkuri on kyllä harvinainen tapaus, pienestä valmistusnumerosta (8/1941) huolimatta se on säilynyt päiviimme aivan ehjänä ja kun se vielä on ollut alkeiskoulukoneessa joka lisää huomattavasti vaurioalttiutta, täytyy vaan ihmetellä. Ei sitä kuitenkaan ole "lasikaapissa" säilytetty kyllä käytön jäljet näkyvät siinä.

Nyt olen selannut Viimojen (ja Stieglitzienkin) asiakirjoja/lentopäiväkirjoja pääsemättä - varmasti - tämän potkurin jäljille. Tässä alla on kolme Viiman potkuria numerolla 8. Järjestyksessä ensimmäinen VI-16:ssa ollut potkuri oli tuhoutunut jo vuonna 1940, kolmas vuodelta 1952 on taas myöhäisempää tuotantoa, jäljelle jäänyt keskimmäinen on ainoa mahdollinen mutta sekin näyttäisi olleen Veljekset Karhumäki Oy:n valmistama (V.K.) ja siksi ei ehkä sopisi...? Laitan myöhemmin vielä lisää aineistoa.

[Seppo Koivisto 200]

Raunion kirjassa sanotaan (s. 149): "Keväällä 1940 Ilmavoimien kanssa sovittiin, että kalliimpia kolupuupotkureita ryhdytään käyttämään myös vanhemmissa konetyypeissä, sillä saarnipuun saanti oli vaikeutunut".

VL2-kirjan s. 132 mukaan kolupuussa viilujen paksuus oli 0,15-0,3 mm ja tuon potkurin jokainen paksumpi "viilu" näyttää koostuvan, jos laskin oikein, yhdeksästä ohuemmasta viilusta.

Muokattu: Heinäkuu 13, 2019, käyttäjä: Seppo Koivisto
typo

[Sami Metsänranta 3]

Menipäs mystiseksi. Kiitos taas mielenkiintoisista aineistoista. Tuo 1942-lomake varmasti istuisi kuvaan hyvin, mutta ei varmaan hirveän yleistä ole näppäilyvirheet (valmistaja). Tuo pieni numero (8) oli mielenkiintoinen, kun tämän sain käsiin. Ajattelinkin että näitä ei varmaan ihan pieniä määriä ole tehty. 

Saa mun puolesta olla valmistuspostaukset tässä. Siistejä juttua, kun aika vähän olen "ummikkona" löytänyt puupotkureista tietoa googlailemalla, kun vieraaseen aiheeseen tämän myötä yrittänyt perehtyä.

 

[Seppo Koivisto 200]

Jostain varmaan löytyy VL:n piirustus tai standardi, jolla Schauman teki kolupuuta, mutta itse ainakin laittaisin ensin tuollaiseen 9-viiluiseen keskimmäisen viilun poikittain. Kun 9-viiluisia vanereita pinotaan päällekkäin, olisi joka yhdeksäs viilu siis poikittain. Jos Schaumanin valmistamaan 20 mm paksuun kolupuuhun tarvittaisiin 11 kpl noita 9-viiluisia, niin se koostuisi 99 viilusta, joista jokaisen paksuus liimoineen olisi 0,2 mm.