Kirjoitettu Elokuu 4, 2019 (muokattu) 5 tuntia sitten, Tero Tuominen kirjoitti: Nyt hävisi bittiavaruuteen harvinainen kuvatodiste foorumilaisten kohtaamisesta IRL Aktiiviset näkivät kuvan joten asia kohdillaan. Sami toimii niin kuin pitääkin. Asiaan osallistuneille kuva on tallessa, joten se siitä. Hauskaa on se, että tämänkin foorumin kautta saa uusia tuttavuuksia, ja ihan face-to-face! Muokattu: Elokuu 4, 2019, käyttäjä: Tumi Hämäläinen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2019 29 minuuttia sitten, Tumi Hämäläinen kirjoitti: Hauskaa on se, että tämänkin foorumin kautta saa uusia tuttavuuksia, ja ihan face-to-face! No olisihan siitä voinut tehdä oman senssisäikeen. Rod Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 5, 2019 Ainakin tähän liittyy tämä viime päivinä sosialistisessa mediassa kovalla älämölöllä reagoitu blogikirjoitus HX-kandidaattien elinkaaresta: Lainaa Uusien hävittäjien elinkaarta ei ole määritelty puolustushallinnon HX-asiakirjoissa tarkasti muutoin kuin maininnalla: ”Mikäli Suomi päättää hankkia monitoimihävittäjän Hornet-kaluston seuraajaksi, ovat koneen potentiaali ja joustavuus avaintekijöitä, jotta hankittavalla koneella kyetään operoimaan uskottavasti vähintään 2050-luvulle saakka.”. Suomen uudet hävittäjät tulevat siis olemaan käytössä vuosista 2025-2030 vuosiin 2055-2060 saakka käyttöiän keskivälin ollessa vuosissa 2040-2045. Suomen puolustushallinnon laatimassa Esiselvitys Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta -asiakirjassa on mielenkiintoinen toteamus koskien vuotta 2040: ”Yhtään uutta eurooppalaista hävittäjäohjelmaa ei ole käynnissä, joten eurooppalaista miehitettyä häivehävittäjää ei tämänhetkisten arvioiden mukaan ole odotettavissa ennen 2040-lukua.” Blogissa arvioidaan, että nämä vastikään käynnistyneet uusien järjestelmien kehityshankkeet, Tempest II ja FCAS voisivat tulla käyttöön vuoden 2040 paikkeilla. Rohkenen epäillä. Jätän tämän nyt tähän, mutta väitän että operatiivista valmiutta näillä ei tule olemaan ennen vuotta 2045. Katsotaan kahdenkymmenen viiden vuoden kuluttua... Lainaa Suomen hävittäjähankinta sattuu siis hieman hankalaan aikaan. Suomen uuden hävittäjän elinkaaressa on noin puolet aikaa vuodesta 2040 alkaen. Tässä blogisti on mielestäni vähintään oikeilla jäljillä. http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/279092-ruotsalainen-saab-gripen-ei-voi-enaa-olla-suomen-havittajakandidaatti Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 9, 2019 (muokattu) Yksi mielenkiintoinen seikka valinnassa on sekin, että koneista on mahdollisesti tarjolla hyvin erilaisia versioita. Erityisen kiintoisa on f35. Ajatellen Suomeen tulevia koneita, ilmeisesti ainakin USAFin Turussa esitelty A versio lienee pois laskuista julkisten tietojen perusteella jo Suomen maanteille turhan pitkän (?) minimikiitotievaatimuksen (8000ft) vuoksi. Laivaston versio C suuremmalla siivellä ja tukevilla telineillä voisi toimia paremmin, ja merijalkaväen B -versio VSTOL -ominaisuuksin voisi mahdollistaa aivan uuden toiminnan hajauttamisenkin tason tarvittaessa jokaisen isännän navetankin toimiessa mahdollisesti konesuojana. No, ehkä vähän tavallista siistimmän navetan, mutta periaatteessa..😉 Niin ja voisihan se toimia ambulanssikopterinakin! 😂 No, asiassa on pari muutakin muuttujaa ja monessa suhteessa parempia kilpailijoita, toivottavasti kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu jälkeenpäinkin tarkasteltuna voittaa aikanaan. Tuossa alla muuten mielenkiintoinen vertailu f35 eri versioista. https://www.quora.com/What-are-the-differences-between-the-F-35A-F-35B-and-F-35C Hyvää perjantai-illan jatkoa vaan kaikille! 🙃 Muokattu: Elokuu 9, 2019, käyttäjä: Matti Hyötyniemi 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 9, 2019 B-versiossa on kyllä tehty melkoisia kompromisseja VSTOL -kyvyn saavuttamiseksi, mutta moni palomestari toki tuollaisen haluaisi aseman halliin. Tiedä sitten mikä ja keiden sana valinnassa paljonkin painaa. Oikein hyvää perjantaita minunkin puolestani. 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 10, 2019 19 hours ago, Matti Hyötyniemi said: Yksi mielenkiintoinen seikka valinnassa on sekin, että koneista on mahdollisesti tarjolla hyvin erilaisia versioita. Erityisen kiintoisa on f35. Ajatellen Suomeen tulevia koneita, ilmeisesti ainakin USAFin Turussa esitelty A versio lienee pois laskuista julkisten tietojen perusteella jo Suomen maanteille turhan pitkän (?) minimikiitotievaatimuksen (8000ft) vuoksi. A ei ole poissa laskuista vaan juuri kyseistä versiota Suomelle tarjotaan. Kiitotievaatimuksista ei ole saatavilla vertailukelpoisia lukuja, mutta sen voin luvata, että jos maantielle mahtuvat MiG-21 ja Draken, niin mahtuu sinne myös F-35A. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 10, 2019 Turussakin käyneen F-35 A-version laskutelineet näyttivät aika heppoisilta. Etutelineessä oli vain yksi onneton pyörä! No kai ne muutaman laskun kestävät. C-version telineet näyttävät jo paljon tukevammilta ja isompi siipi on aina parempi : https://www.defensemedianetwork.com/stories/“c”-legs-2/ Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 10, 2019 Joku "hehkutusvideo" aiheesta: Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 3, 2019 Ylen aamutv:n sanomalehtiosiossa luettiin tänään Kauppalehden juttua: jonkin lähteen mukaan nykyhallitus on kallellaan Gripenin suuntaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 13, 2019 Tämä kuului siis tähän ketjuun, joka ei jostain syystä helposti nouse esiiin "HX" -haulla Lainaa Kouvolassa perjantaina käynnistyneessä kansainvälisessä turvallisuuskonferenssissa yksi teemoista on pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventäminen. Tunnelmaa sähköistää tuleva hävittäjähankinta, jossa ruotsalaisen Saabin valmistama Gripen E/F on ehdolla Suomen seuraavaksi monitoimihävittäjäksi. Konferenssissa vierailevan Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin mukaan maa tekee kaikkensa, jotta Gripen näyttäytyisi kisassa hyvänä vaihtoehtona ja vastaisi Suomen tarpeisiin. Hankintojen kulisseista on vuotanut tietoja, joiden mukaan Suomen hallitus olisi kallellaan ruotsalaishävittäjien suuntaan. Puolustusministeri Kaikkonen kiistää väitteet. ”Hallitus ei ole varmasti kallellaan mihinkään suuntaan vielä tässä vaiheessa. Suosittelen kaikille muillekin varsin rauhallisesti suhtautumaan tähän hankkeeseen." Talouselämä 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Syyskuu 25, 2019 (muokattu) Monta hankintaa vaikuttavaa vaihtoehtoa punnittavana: painotetaanko valinnassa teknistä vai poliittista näkökulmaa geopoliittinen painotus NATO vs Pohjoismainen yhteistyö halpaa ja hyvää hävittäjää ei ole elinkaari & saataville tulevat elinkaaripäivitykset käyttökustannukset uudet eurooppalaiset hävittäjäprojektit ja niiden vaikutus olemassa olevien tarjokkaiden elinkaareen https://yle.fi/uutiset/3-10984986 Muokattu: Syyskuu 25, 2019, käyttäjä: Petri Lehtovirta Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 9, 2019 (muokattu) Tämän voi kai tulkita, että 64 ei ole välttämättä maksimi. Tarjouspyynnössä määritellään tarve ilmapuolustukselle. Tarjoajat sitten määrittelevät minkälaiselle kokoonpanolla, ominaisuuksilla ja käytettävyydellä sen pystyvät tarjoamaan asetetuissa taloudellisissa raameissa. https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet/ohjelmajohtajan_blogi/tarkeita_paatoksia.10006.blog Lainaa HX-hankkeen tarkennettu tarjouspyyntö Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli viime viikkoisessa kokouksessaan HX-hanketta. Ministerivaliokunta puolsi tarkennetun tarjouspyynnön lähettämistä Ranskan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallintojen kautta viidelle tarjoajalle. Hankkeen näkökulmasta saimme poliittiselta johdolta selkeän ja oikea-aikaisen ohjauksen, jonka pohjalta voimme jatkaa hanketta suunnitellusti puolustusselonteon linjausten mukaisesti. Loppusyksystä lähetettävän tarkennetun tarjouspyynnön hintakatoksi asetettiin 10 miljardia euroa. Hintakaton puitteissa on rakennettava suorituskyvyn kokonaisuus, joka sisältää paitsi koneet ja niiden asejärjestelmät, myös muut HX-järjestelmän vaatimat osat. Näitä ovat mm. tukeutumis-, koulutus- ja huoltojärjestelmä, puolustusjärjestelmään integroitumisen vaatimat johtamis- ja tietojärjestelmien muutokset sekä turvallisuuskriittisen infran rakentaminen. Tarkennetussa tarjouspyynnössä siirrytään suunnitelman mukaisesti malliin, jossa tarjoajia pyydetään tarjoamaan täysimääräinen suorituskyky asetetun hintakaton rajoissa. Mikäli hintakaton puitteissa pysyminen tai täysimääräisen suorituskyvyn saavuttaminen sitä edellyttää tai jopa mahdollistaa, voi tarjoaja siis tarjota 64 poikkeavaa konemäärää. Suorituskyvyn täysimääräisen korvaamisen perusteet eivät kuitenkaan muutu tarkennetun tarjouspyynnön myötä. Hävittäjien lukumäärällä ja niiden kyvykkyydellä eli selviytymiskyvyllä ja kyvyllä tuottaa tappioita on molemmilla merkittävä vaikutus kriisien ennaltaehkäisykykyyn ja Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuuteen ja suorituskykyyn. Laadulla ei voi korvata määrää eikä määrällä laatua, vaan molempia tarvitaan uskottavuuden saavuttamiseksi. Muokattu: Lokakuu 9, 2019, käyttäjä: Matti Palosuo Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 21, 2019 Aviation Week’ssä oli lähes kolme vikkoa sitten lyhyt artikkeli HX-hankkeesta. Rodney https://aviationweek.com/combat-aircraft/opinion-why-finland-should-pay-close-attention-us-fighter-bids “Opinion: Why Finland Should Pay Close Attention To U.S. Fighter Bids.” “Cost will be one factor; capability will be even more important. Yet the most important consideration will be its overall contribution to Finland’s security. The decision is not just about buying aircraft, it is also about building partnerships.” Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Lokakuu 21, 2019 2 hours ago, Jorma Kosonen said: Aviation Week’ssä oli lähes kolme vikkoa sitten lyhyt artikkeli HX-hankkeesta. Rodney https://aviationweek.com/combat-aircraft/opinion-why-finland-should-pay-close-attention-us-fighter-bids “Opinion: Why Finland Should Pay Close Attention To U.S. Fighter Bids.” “Cost will be one factor; capability will be even more important. Yet the most important consideration will be its overall contribution to Finland’s security. The decision is not just about buying aircraft, it is also about building partnerships.” Juurikin näin. Viime aikojen uutisia lukiessa toki jonkin verran tulee väkisinkin miettineeksi, minkä valtioiden kanssa kannattaisi pidemmälläkin tähtäimellä olla kaveri ja toimiiko kaveruus molempiinkin suuntiin tosipaikassa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2019 Hiljattain esitelty Eurofighter Typhoon ECR, elektronisen sodankäynnin versio, voi olla mukana kehitysoptiona myös Suomelle tarjottavassa HX-hävittäjähankkeen tarjouksessa. Lainaa Saksan tarpeisiin suunnitellut ECR-kyvykkyydet ovat muun teknologiakehityksen tavoin tarvittaessa Suomenkin käytettävissä tulevaisuuden kehitysoptiona. ”Suomelle annetussa tarjouksessa elektronisen sodankäynnin kyvykkyyksiä tarjotaan eri tavalla toteutettuna”, konsortio toteaa lausunnossaan Tekniikka&Taloudelle. Tämä tarkoittaa muun muassa Typhooniin tulevaa uutta Aesa-tutkajärjestelmää sekä MBDA:n ja Leonardon yhdessä kehittämää Spear-EW -ohjusta. Tämä on alkuperäisestä Spear-risteilyohjuksesta kehitetty versio, jonka lastina on häirintälaitteistoa. tekniikkatalous.fi Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2019 1 tunti sitten, Petri Lehtovirta kirjoitti: voi olla mukana kehitysoptiona myös Suomelle tarjottavassa Nämä kehitysoptiot ja vastaavat toivottavasti hylätään kokemuksesta oppineena. Rod Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 18, 2019 15 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti: Nämä kehitysoptiot ja vastaavat toivottavasti hylätään kokemuksesta oppineena. Rod Koneen kehittyminen sen elinkaaren aikana on yksi HX-projektin päätöksentekokriteereistä ja sitä arvioidaan kaikkien ehdokkaiden osalta. Toki katteettomat lupaukset on sitten eri asia. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 17, 2019 Tämän takia Suomen eikä minkään muunkaan EU maan tulisi ostaa jenkeistä yhtään mitään, vaan laittaa vastapalloon näille vi...n maailmanpoliiseille. Se on kuitenkin euroopan maiden oma päätös miten toimivat ja alkaa tuntua, kun näitten vähä-älyisten jenkkien touhua seuraa, että sota (vähintään kauppasota) jenkit vastaan muu maailma on paljon lähempänä kuin minkäänlainen uhka idästä. Ja aika hyvin näitä jenkkiromuja tulee myös tonttiin, vaikka kaksi mottia olisikin. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kauhuskenario-miljardien-kaasuputket-vaarassa-jaada-itameren-syvyyksiin-kayttamattomina-lahes-valmis-urakka-uhkaa-tyssata-usa-n-pakotelakiin/7658822 Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 22, 2019 (muokattu) Toverit Johannes Yrttiaho ja Markus Mustajärvi ovat tehneet kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Antti Kaikkoselle, jossa he ehdottavat että maamme puolustuskyvyn kehittämisen painopiste siirrettäisiin Ilmavoimista muihin aselajeihin. Kansanedustajat kyseenalaistavat erityisesti HX-hankkeen vedoten ilmastosyihin: Lainaa Miten HX-hanke toteuttaa Suomen ilmastotavoitteita, voitaisiinko päästöjä vähentää siirtämällä puolustuskyvyn kehittämisen painopiste muihin aselajeihin ja mitä hallitus aikoo tehdä sotilastoiminnan ilmastovaikutusten vähentämiseksi? https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_418+2019.aspx Muokattu: Joulukuu 22, 2019, käyttäjä: Petri Lehtovirta Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 23, 2019 12 tuntia sitten, Petri Lehtovirta kirjoitti: Toverit Johannes Yrttiaho ja Markus Mustajärvi ovat tehneet kirjallisen kysymyksen puolustusministeri Antti Kaikkoselle, jossa he ehdottavat että maamme puolustuskyvyn kehittämisen painopiste siirrettäisiin Ilmavoimista muihin aselajeihin. Kansanedustajat kyseenalaistavat erityisesti HX-hankkeen vedoten ilmastosyihin: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_418+2019.aspx Vastauksena tovereille, ehdotan luopumaan myös panssariaseesta. Perinteinen miekoin ja peitsin varustettu ratsuväki, tukenaan plutoonan verran hyvin koulutettuja jousimiehiä voisi olla kova vastustaja Venäjän modernille tietokonein aseistautuneelle hyökkäysvoimalle. Ja ehdottomasti myös Merivoimille hankittavat fregatit on takiloitava purjevoiman antaman ilmaisen energian maksimaalisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Vähempi olisi luonnonvarojen vastuutonta tuhlaamista. Hyvää joulua kaikille, myös Eduskuntaan. 7 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 23, 2019 (muokattu) 10 tuntia sitten, Topi Falkenberg kirjoitti: Merivoimille hankittavat fregatit on takiloitava purjevoiman antaman ilmaisen energian maksimaalisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Topi, Minulla ehkä saattaa olla melkein sisäpiiritietoa, että seuraavan kirjallisen kysymyksen tekevät Vihreät, De Gröna. Kysymyksessä he ehdottanevat, että tulevien fregattien voimanlähteenä käytetään mekaanista roottoripurjetta, jota pyörittävä sähkömoottori toimii aurinkopaneelilta saatavalla sähköllä. Yöaikaan tai pilvisellä säällä sähkö tuotetaan roottoripurjeen akselilla olevalla generaattorilla. Rod https://fi.wikipedia.org/wiki/Roottoripurje https://www.talouselama.fi/uutiset/mika-on-totuus-roottoripurjeesta-viking-line-kertoo-kokeilun-jatkosta-purje-toimii-teknisesti-niin-kuin-pitaa-mutta/cc125db8-2ceb-4218-976d-dd8ddf82afa8 Muokattu: Joulukuu 23, 2019, käyttäjä: Jorma Kosonen 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 23, 2019 Päivän Hesarissa, maksumuurin takana, on hyvä juttu vuodenvaihteessa pv:n logistiikkalaitoksen johtajana aloittavasta kenraalimajuri Kari Rengosta. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006352098.html Lainaa Logistiikkalaitos käyttää yli 60 prosenttia puolustusbudjetista. LOGISTIIKKALAITOS on suuren yleisön huonosti tuntema. Harva tietää, että vuodesta 2015 alkaen se on omistanut ja huoltanut Puolustusvoimien materiaalin ja vastannut sen elinkaaren teknisestä hallinnasta. Kun Puolustusvoimat ostaa hävittäjiä, sotalaivoja, ohjuksia tai mitä hyvänsä sotatarviketta, niin Logistiikkalaitos on siinä aivan keskeinen toimija. Se hoitaa käytännön kilpailutukset ja pyörittää valtavaa hankintarulettia – yhteistyössä Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kanssa. --- Renko on taustaltaan Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut lentokoneinsinööri. Hän toimi siellä myös tutkijana ja opettajana ennen Ilmavoimien palvelukseen hakeutumistaan. Renko selittää kiinnostustaan tekniikkaan ja ilmailuun ”sukukirouksella”. ”Isänihän oli insinööri. Hän oli harrasteilmailija, purjelentäjä, jolla oli oikeus lentää tarkastuslentoja tarkastuslentäjille. Minä olen kasvanut lentokenttien laidalla.” Renko kertoo isän vieneen hänet lennolle jo aivan ”tämän korkuisena” pikkupoikana. Renko itse harrasti purjelentoa opiskeluaikoina ja toimi kahteen otteeseen Polyteknikkojen ilmailukerhon puheenjohtajana. --- Viime vuosina julkisuudessa on kriittisesti uutisoitu muun muassa Maavoimien kuljetushelikoptereista, joiden toimitukset myöhästyivät ja joiden käytettävyydessä on ollut ongelmia. Renko puolustaa kopterihankintaa. ”Ne ovat olleet tälle valtakunnalle äärimmäisen edullisia koneita. Se on erittäin hyvä kone.” --- Viimeksi Yle uutisoi siitä, että Ilmavoimille hankittujen käytettyjen Grob-alkeiskoulutuskoneiden hankinta olisi mennyt pieleen, koska koneiden rakenteet paljastuivat odotettua huonokuntoisemmiksi. Koneiden 14,5 miljoonan euron modifikaatio- ja kunnostuskuluihin on tullut kolmen miljoonan euron lisälasku. Renko on tästäkin eri mieltä. ”Se työmäärä, että niistä tehdään priimatavaraa, on suurempi, mitä aluksi odotettiin, mutta siltikin kaiken sen jälkeen ne ovat merkittävän halpoja lentokoneita”, Renko sanoo. ”Jos ostaa 28 lentokonetta 6,6 miljoonalla eurolla, niin oletusarvo on, ettei osteta maailman parasta priimaa.” --- Uuden hävittäjän valinta on mutkikas prosessi, jossa on mukana noin 70 ihmistä. Viideltä hävittäjävalmistajalta pyydetty tietomäärä on valtava. Ongelmana on muun muassa valmistajilta saadun tiedon luotettavuuden arviointi. ”Melkein kaikki menee lego-talon rakentamisanalogiaan. Ei ne palikat sinänsä ole monimutkaisia, mutta palikoita alkaa olla niin valtava määrä, että monimutkaisuuden hallinnasta tulee se, minkä mukana onnistutaan tai epäonnistutaan.” Uuden hävittäjän hankintaprosessissa on käytetty apuna itse kehitettyä porrasmallia, jonka osia voidaan nimittää Rengon itsensä vastustuksesta huolimatta ”Rengon portaiksi”. Siinä liikutaan eräänlaisissa toisiaan seuraavissa luupeissa, jotka valmistajien on läpäistävä päästäkseen jatkoon seuraavalle portaalle. --- Suuret puolustushankinnat ovat aina poliittisia päätöksiä. Poliitikot voivat päätyä eri ratkaisuun kuin sotilaat tai insinöörit. ”Ei tämä ole henkilökohtainen kysymys. Tämä on kuin Kummisetä-elokuvissa, strictly business, teemme niillä ehdoilla kuin sanotaan.” Rengon mukaan Kummisetä-vertaus on kerrottu myös myyjille. ”Tämä on sellainen inhimillisen toiminnan ala, että ollaan halukkaita tai pakotettuja maksamaan hirvittävän suuria summia pienistä suorituskykylisistä”, Renko sanoo. ”Hullu investointi olisi sellainen, että ostetaan järjestelmä, jolla varmaan tullaan kakkoseksi. Pieni Suomi hyvänä kakkosena, vai miten se kirjailija kirjoittikaan?” Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 25, 2019 Lainaa Renko sanoo. ”Hullu investointi olisi sellainen, että ostetaan järjestelmä, jolla varmaan tullaan kakkoseksi. Pieni Suomi hyvänä kakkosena, vai miten se kirjailija kirjoittikaan?” Suomi on jäänyt historiansa aikana ennenkin kakkoseksi, ja säilyttänyt itsenäisyytensä. Vielä hullumpaa olisi ostaa sellainen järjestelmä, jolla olisi ykkönen joka tilanteessa. Se se vasta hullu investointi olisi. Riittää, että puolustuskykymme on ns. vakuuttavalla tasolla. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 26, 2019 Anteeksi tämä terminologiakysymys, mutta eikö VSTOL tarkoita Vertical / Short Take of and Landing kun oikeasti pitäisi puhua terminllä STOVL, eli Short Take Off and Vertical Landing kun kyse on koneesta, jonka työntövoimaa ei kuitenkaan ole suunniteltu riittämään täydessä hyötykuormassa koneen nostamiseen vertikaalisti. Laskeutuminen on sitten toinen juttu, kun hyötykuorma on toimitettu perille ja polttoainettakaan ei ole hirveästi jäljellä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 26, 2019 (muokattu) 1 hour ago, Timo Partanen said: Anteeksi tämä terminologiakysymys, mutta eikö VSTOL tarkoita Vertical / Short Take of and Landing kun oikeasti pitäisi puhua terminllä STOVL, eli Short Take Off and Vertical Landing kun kyse on koneesta, jonka työntövoimaa ei kuitenkaan ole suunniteltu riittämään täydessä hyötykuormassa koneen nostamiseen vertikaalisti. Laskeutuminen on sitten toinen juttu, kun hyötykuorma on toimitettu perille ja polttoainettakaan ei ole hirveästi jäljellä. Ainakin Wikin mukainen VSTOL voi olla kumpi vain, vaikka tarkkaan ottaen pitäisikin ilmeisesti käyttää ilmaisua V/STOL. Määritelmän mukainen lentolaite voi olla sellainenkin joka vaatii myös laskussa kiitotien, joskin lyhyen. Pystysuoraan lentoonlähtevä laite olisi tuon mukaan VTOL. https://en.wikipedia.org/wiki/V/STOL Quote A vertical and/or short take-off and landing (V/STOL) aircraft is an airplane able to take-off or land vertically or on short runways. Vertical takeoff and landing (VTOL) aircraft are a subset of V/STOL craft that do not require runways at all. Tosin, löytyy kieltämättä myös erillinen Wikiartikkeli otsikolla STOVL, joka määrittää tarkemmin konetyypin juuri sellaiseksi, joka vaatii (kuormattuna) jonkinlaisen asfaltoidun peltotienpätkän tms. lentoonlähtöönsä, mutta voi palata keikalta laskeutuen pystysuoraankin ilmaisun V/STOL ollessa laveamman. Muokattu: Joulukuu 26, 2019, käyttäjä: Matti Hyötyniemi Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
