Pasi Pirttikoski

Laskuvarjojen keskusvarasto

24 viestiä aiheessa

Oheisen Ilmapuolustuksen Esikunnan keväällä 1940 lähettämän käskyn mukaisesti Laskuvarjojen keskusvarasto on välittömästi siirrettävä Hämeenlinnasta Tampereelle. Nyt alkoi kiinnostaa, että milloin ja mihin (paikka Hämeenlinnassa?) tälläinen Laskuvarjojen keskusvarasto perustettiin? Syystä tai toisesta se ei sijainnut ainakaan oheisen käskyn mukaisesti lentokentän lähellä Parolassa. Samoin kiinnostaa minne varasto sijoitettiin Tampereella?

 

msDSCN7198.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi Pasi!

Laskuvarjovarasto muutti Hämeenlinnasta Tampereen Vehmaisiin. Tarkemmat osoitetiedot puuttuvat. A. Laaksosen Neulomokin on mielenkiintoinen lisä.

IMG_0850.JPG

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Lentovarikon historia 1918-2000" kertoo myös Ilmavoimien laskuvarjoihin liittyvästä toiminnasta. Lentovarustevarikon toiminnasta se mm. mainitsee (s. 168) "Varikko toimi Kangasalalla Vatialan kylässä". Eli juuri tuo Ilkko.

Rodney

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Löytyi Hämeenlinnastakin jotain. Sinne oli siirrettynä talvisodan ajaksi PAK:n laskuvarjotehdas Helsingistä.

IMG_5873.JPG

IMG_5874.JPG

IMG_5876.JPG

IMG_5878.JPG

IMG_5879.JPG

IMG_5880.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22 minuuttia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

"Lentovarikon historia 1918-2000" kertoo myös Ilmavoimien laskuvarjoihin liittyvästä toiminnasta. Lentovarustevarikon toiminnasta se mm. mainitsee (s. 168) "Varikko toimi Kangasalalla Vatialan kylässä". Eli juuri tuo Ilkko.

Rodney

Vehmaisilla oli lähin rautatieasema, ehkä siitä syystä se mainitaan osoitteena.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ennen vanhaan posti haettiin usein itse jostain, tähän samaan suuntaan on nyt palattu jo monin paikoin.

Vielä 1960-luvulla osoite saattoi olla vain nimi ja ao. asema, osuuskauppa tms. Kotiinkantoa ei maalla ollut. Varsinkin tavaran osalta lähin asema tms. oli luonnollinen paikka.

Raimolle ja Pasille erityiskiitos myös lentämiseen liittyvien varusteiden ja huollon historiasta !

Tuo erityinen sotatarviketuotannon lomake on myös mielenkiintoinen. Ovatko ne jossain omassa sarjassaan.

Kuuluisa Wetterhofin kotiteollisuuskoulu oli varmaan luonnollinen evakuointipaikka laskuvarjohuollolle.

Muokattu: , käyttäjä: Jorma Laiho
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
21 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Moi Pasi!

Laskuvarjovarasto muutti Hämeenlinnasta Tampereen Vehmaisiin. Tarkemmat osoitetiedot puuttuvat. A. Laaksosen Neulomokin on mielenkiintoinen lisä.

Laaksosen Neulomon kanssa tehtiin sopimus laskuvarjojen korjauksista kesällä 1940 (Perus-6758/4).
Kiitokset PAK-tehtaan siirtotiedoista.
 

msDSCN7182.jpg

msDSCN7183.jpg

msDSCN7184.jpg

msDSCN7185.jpg

msDSCN7186.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Pasi Pirttikoski
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
23.7.2019 at 08.07, Jorma Laiho kirjoitti:

Tuo erityinen sotatarviketuotannon lomake on myös mielenkiintoinen. Ovatko ne jossain omassa sarjassaan.

Ovat kansiossa: Puolustusministeriö. Selvitykset 1942. T19385/2.

PAK:n peitenimi Hämeenlinnassa oli A. Arola!

Tehtaan sijoitus Tampereen Messukylään ei kait toteutunut osittainkaan, koska todistettavasti muutti Vehmaisiin...

Korjaus. Meni puurot ja vellit sekaisin... Lentovarustevarikko siis muutti Vehmaisiin, ei PAK!

kuva1.JPG

kuva2.JPG

kuva3.JPG

kuva4.JPG

kuva5.JPG

kuva6.JPG

kuva7.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Talvisota ja välirauhan aika taitaa olla selvitetty. Jatkosodan alla suunniteltiin tehtaan siirtoa Myllykylään Tampereelle kuten Raimon liitteestäkin voi päätellä. Tässä tehtaan peustamissuunnitelman osa, josta löytyy tarvittaessa lisätietoja (T-19376/9). 
Toteutuikohan se muutto?

msDSCN4737.jpg.eb6e9672f22ffcbfcb28e9c2b530fea3.jpgmsDSCN4738.jpg.6c6015d46527830139d56c60e3fa04a4.jpgmsDSCN4742.jpg.770c6808d94d4d7dc38f849dbb5dadb9.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mahdollinen muutto Messukylään jää PAK:n osalta pimentoon kun seuraava PAK:n sijainnista kertova kirje löytyi vasta vuodelta 1943. On sellainen hytinä, että firma olisi muuttanut Hämeenlinnasta suoraan takaisin Helsinkiin 1941? Laskuvarjoihin liittyvät erilaiset työt jaettiin myöhemmin kolmen toimijan kesken, tässä tilauksia vuoden 1943 alussa:

IMG_1040.JPG

IMG_1047.JPG

IMG_1050.JPG

IMG_1060.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Raimo! Hyviä aikalaistietoja ja kiinnostavia papereita. 

Mistä tämän toimintakertomuksen löytää jos ja kun poikkeaa Kansallisarkistossa?

Alkuperäisaineestoon on se "joku" jättänyt pienen kirjoitusvirheen. Otsikossa vuosiluvut ovat vääriä, mutta sellaista sattuu.

Toimintakertomus 1.JPG

Muokattu: , käyttäjä: Pasi Pirttikoski
Lisätty liitte kun kopiointi ei onnistunut ensimmäisellä kerralla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laskuvarjojen/laskuvarjon korjauksia teki myös Oy. Kaihdin ja Lippu (Oulunkylä) välirauhan aikana. Alkuvuodesta 1941 kyseisellä firmalla oli laatuongelmia. Ehkäpä sen takia heiltä ei tilattu enempää töitä. 

msDSCN9782.jpg.9c72f3a6b95bd1e570ab9931e11b673f.jpgmsDSCN9796.jpg.f4a324155549d45eb899a1daa301ae90.jpg


Lentovarustevarikko valmisti myös selkäpakkausvarjoja. Joskin niiden käyttötarkoitus on vielä epäselvä kun kuvut otettiin henkilökäyttöstä poistetuista Irvin-varjoista.

msDSCN0020.jpg.7e798a9f2857ec5f781b6fffea91545b.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oy Kaihdin ja Lippu Ab oli "uusi tuttavuus", kiitos siitä tiedosta. Pyytämäsi kansion tunnus: IlmavE/Lekotsto (H5L), T-23942/36. Katson löytyykö selitystä moiselle kupujen siirrolle. Sen tiedän että hylätyistä kuvuista valmistettiin tavaranpudotusvarjoja, mutta tässä ei ole siitä kyse. Mitenhän tuo ´varjojen koepudotus´ oli hoidettu?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Äskettäin ilmestyneessä Jari Lehtoväreen sangen kattavassa (1070 sivua!!!) kirjassa "Tampere varuskuntakaupunkina 1914-2014" on myös mainintoja Lentovarustevarikosta ja sen sijainnista Vatialassa. Tällä pienellä kasarmialueella toimi sodan jälkeen it-joukko-osasto eri nimillä vuoteen 1980 asti. Nykyisin alue on siviilikäytössä. Alue näkyy kartassa aidattuna alueena punaisen maantien ja Pitkäjärven pohjoisrannan välissä kohdassa, jonne johtaa punainen pistotie.

Vatiala.JPG

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aihetta sivuten, ilmeisesti myös Kenttälentovarikoiden henkilöstön ja muiden yksikköjen avulla maastosta löytyneet ja evakuoidut venäläiset sotasaalisvarjot lähetettiin korjattaviksi Kenttälentovarikoilta muualle? Tässä ote Kenttälentovarikko 1:n sotapäiväkirjasta heinäkuulta 1941. Kansallisarkiston digiarkisto.

Jukka

7DE810E1-EFE7-449C-916C-F3BAEC46EB8F.jpeg

F9BE7820-F088-410F-8ADB-870FCF47F874.jpeg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
22 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

... Mitenhän tuo ´varjojen koepudotus´ oli hoidettu?

Hanssin Jukasta pudotettiin laskuvarjoja Malmilla aamupäivällä 28.5.1943. Tällöin mukana oli yksi kokeilumallinen selkävarjo. Todennäköisesti Lentovarustevarikon tekemä.

msDSCN0193.jpg.acae5e4103ea7ae0a05c90f1c2d357ce.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Aihetta sivuten, ilmeisesti myös Kenttälentovarikoiden henkilöstön ja muiden yksikköjen avulla maastosta löytyneet ja evakuoidut venäläiset sotasaalisvarjot lähetettiin korjattaviksi Kenttälentovarikoilta muualle? Tässä ote Kenttälentovarikko 1:n sotapäiväkirjasta heinäkuulta 1941. Kansallisarkiston digiarkisto.

Jukka

Sotasaalisvarjot lähetettiin Lentovarustevarikolle. Tässä hyvä esimerkki jossa laskuvarjo voidaan yksilöidä ja jopa lentäjä nimetä.

msDSCN3867.jpg.b33e2af2e92e6c5819545928fc91228f.jpg

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pasi, kertooko Hanssin Jukkaa (DO-1) koskeva lähteesi että Malmilla 28.5.1943 suoritetut laskuvarjojen koepudotukset tehtiin kello 09:20-11:00 välisenä aikana neljällä lennolla (koska oli neljä laskua!) pudotuskorkeuden ollessa 200 metriä? DO-1:n miehistönä oli koneen ohjaajan lentomestari Väänäsen lisäksi luutnantti Lunnella sekä mekaanikko Hakkarainen.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yritin etsiä SA-kuvista Laskuvarjojen keskusvaraston tai Lentovarustevarikon kuvia, mutta eipä tärpännyt. Tällainen kuva sen sijaan Utista tuli vastaan.

Jukka

SA-kuvan teksti: ”Mallikelpoinen laskuvarjokaappi.
Utti 1941.11.15”

CC2136A0-523F-437E-B8B3-07171E9908DE.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lisää Hanssin Jukalla tehtyjä laskuvarjojen kokeilulentoja:

27.03.1942. 12:15-13:05. Ltm Väänänen/Ltn Lunnela/Mek Hakkarainen/?Rekola. Purjehduslento. Helsinki-Tampere. 400 m.

27.03.1942. 14:30-14:55. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

27.03.1942. 15:20-15:40. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

27.03.1942. 16:00-16:20. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

27.03.1942. 16:35-16:55. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

28.03.1942. 10:05-10:25. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

28.03.1942. 10:45-11:05. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

28.03.1942. 11:20-11:40. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

28.03.1942. 12:00-12:15. Väänänen/Hakkarainen. Laskuvarjojen kokeiluja. Tampere. 200 m.

28.03.1942. 13:55-14:40. Väänänen/Lunnela/Hakkarainen/Rekola/Sot.mest Jokinen. Purjehduslento. Tampere-Helsinki. 400 m.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pasin yllämainitsema kapteeni (po. majuri!) M.T. Lenowitsh oli Itämeren laivaston Hankoon sijoitetun 13 IAP:n eskadrillinkomentaja, joka eksyi siirtolennolla Viron Hiiumaalta Hankoon 24.9.1941 ja hyppäsi laskuvarjolla.

Hänet vangittiin 26-27.9.1941 välisenä yönä Vuotinaisissa. Paikalliset suojeluskuntalaiset eivät halunneet uskoa että kyseessä oli hävittäjälentäjä eikä desantti, ja tietorikas eskadrillinkomentaja teloitettiin 20.11.1941 "vakoilijana", ennenkuin Päämajan  teloituksen estänyt käsky oli saapunut perille.

Leonovitshin tiedot Hangon vuokra-alueen tehokkaasta ilmapuolustuksesta olisivat saattaneet estää LeLv 32:n Osasto H:n huomattavat tappiot marraskuun alussa 1941 (kapt Paavo Berg 1.11.1941 ja  vänrikki Alpo Lakio 5.11.1941)...

Ks oheinen kirjoitus kirjasta "Hanko toisessa maailmansodassa" 

Leonovich.jpg

Muokattu: , käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään