Kysymys kaksoispotkureista

[Guest Henke74]

Mikä vitsi on muutamissa neukkukoneissa nähtävissä kaksoispotkureissa? Siis paripotkurit, jotka esim Tu-114:ssä pyörivät kai vielä vastakkaisiin suuntiin. Muistan nähneeni vastaavan virityksen jossain Venäjän ilmastointivoimien koneessa (plus siinä heinäsirkassa, joka esiintyi airliners.netistä poimittua -ketjussa).

 

Mitä etuja, mitä haittoja?

[Janne Saarijärvi 0]

Mikä vitsi on muutamissa neukkukoneissa nähtävissä kaksoispotkureissa? Siis paripotkurit, jotka esim Tu-114:ssä pyörivät kai vielä vastakkaisiin suuntiin. Muistan nähneeni vastaavan virityksen jossain Venäjän ilmastointivoimien koneessa (plus siinä heinäsirkassa, joka esiintyi airliners.netistä poimittua -ketjussa).

 

Mitä etuja, mitä haittoja?

 

Kumoavat toistensa vääntövoimat. Ajatteleppa millaisen vääntövoiman siipeen kohdistaa 15000 hevosvoiman potkuriturbiini peuhatessaan täysillä.. Haittoja tietysti ainakin mekaanisen rakenteen kompleksisuus verrattuna vain yhteen potkuriin vaihteiston päässä, mutta ennen ei ollut rahasta kiinni kun tuolla militääritekniikkaa rustattiin..

 

 

Janne

[Mikko Maliniemi 5]

mutta ennen ei ollut rahasta kiinni kun tuolla militääritekniikkaa rustattiin..

 

 

Eikä välttämättä nykyaikanakaan

 

http://www.airliners.net/search/photo.search?aircraft_genericsearch=Antonov%20An-70&distinct_entry=true

[Guest Henke74]

Noissa ruusukkeissa on kyllä tyyliä... Siinä suhina käy ja ilma liikkuu.

 

Toistensa tasapainottaminen on tietysti aika ilmiselvä etu, mutta onko/kuinka paljon eroa on esim työntövoimassa? Pyörivätkö potkurit noin samalla nopeudella, kuin vastaavissa 1-potkurisissa motukoissa?

 

Luulis muuten, että jos rakenne tuo oikeasti ylivoimaisia etuja, niin sen asentamiseen mattaharmaisiin koneisiin löytyy/olisi löytynyt rahaa jostain muualtakin kuin tuolta suuresta ja mahtavasta.

[Kimmo Wjuga 1]

Tuo myös suoritusarvopuolelle etuja. Tekniikka vaa vaatii osaamista. Lännessä ei olla saatu luotettavasti toimimaan (ainakaan sen moottori-insinöörin mukaan, joka meille aikoinaan noistakin jutteli...).

[Guest Tape]

Noissa ruusukkeissa on kyllä tyyliä... Siinä suhina käy ja ilma liikkuu.

 

Toistensa tasapainottaminen on tietysti aika ilmiselvä etu, mutta onko/kuinka paljon eroa on esim työntövoimassa? Pyörivätkö potkurit noin samalla nopeudella, kuin vastaavissa 1-potkurisissa motukoissa?

 

 

Eiköhän se ole kuitenkin niin että se maksimi työntö/vetovoima saadaan aikaan lapakulmalla suhteessa ilman kulkuun , jos potkuri pyörii liian lujaa se ei enään vedä....eikä työnnä...

- heh -

[Guest Lappis]

Potkuri on vain iso tuuletin lentokoneen edessä pitämässä lentäjän viileänä. Haluatko todisteen? Pysäytä se ja katso lentäjää, joka on äkkiä hien peitossa

 

Lisää täältä, sorry vanha linkki

[Guest Henke74]

Eiköhän se ole kuitenkin niin että se maksimi työntö/vetovoima saadaan aikaan lapakulmalla suhteessa ilman kulkuun , jos potkuri pyörii liian lujaa se ei enään vedä....eikä työnnä...

- heh -

 

Joo, ei ajatus ollutkaan se, että pyörintänopeus vaikuttaisi suoraan työntövoimaan. Ihmettelin (joutessani pienessä mielessäni) sitä pyörintänopeutta verrattuna vastaavaan 1-potkuriseen. Eli jos n hv koneen nokassa halkaisijaltaan samankokoinen ja yhtä monilapainen potkuri pyörii x k/min, millä kierrosnopeudella välitettäisiin pyörimään vastaavat tuplat?

 

Kaikkea sitä ihminen joutuu pohtimaan.

 

p.s. Tuo Bristol on muuten aika veikeän näköinen laite.

[Janne Saarijärvi 0]

p.s. Tuo Bristol on muuten aika veikeän näköinen laite.

 

Ja helkkarin fiksu monessa asiassa, valitettavasti maailma ei ollut toisaalta niin fiksuille ideoille valmis, ja toisaalta silloin uskottiin että tulevaisuus on vain suihkareiden.. Nythän vasta yleisilmailumaailmakin on rvennut huomaamaan että moottori voi olla muutakin kuin kaasarilla varustettu työntötankobokseri joissa ei periaatteessa mitään uutta ole tapahtunut sitten Aatun kansanauton.

 

 

Janne

[Jari Kaskelin 225]

Tässä yksi jenkki

http://www.fiddlersgreen.net/AC/aircraft/Lockheed-XFV/info/info.htm

[Seppo Sipilä 8]

Historian siipien suhinaa: Ilmailumuseolla opin hiljattain rouva de Bernardin esitelmästä, että Italian huimapäillä on ollut jo 30-luvun alkupuolella Macchi-Castoldi MC.72 - niitä Schneider Cupin perillisiä tulipunaisia vauhtihirmuja. Löytyi linkkikin Vigna di Vallen ilmailumuseoon:

 

http://www.targeta.btinternet.co.uk/vigna_di_valle.htm

 

Kaksi peräkkäin kytkettyä V-12 -moottoria (Fiat AS.5), yhteensä 2850 heppaa. Vuonna 1934 tällaisella lennettiin yhä voimassaoleva mäntämoottoristen kellukekoneiden nopeusennätys 709.202 km/h (383 solmua). Tarinakin löytyy osoitteessa http://www.flyandrive.com/Story3.htm . Aika haipakkaa!

 

Löytyy näemmä vieläkin vanhempia, esim. Breguetilla tyyppi 20 ja 21 ("Leviathan") Bugatti-moottoreilla (1920-1921): http://www.bugattirevue.com/revue3/rev3-4.htm - hieno kuvakin.

 

Siellä mainitaan myös, että germaanilla oli jo Suuressa sodassa pommikone jossa sovellettiin tällaista periaatetta (6 moottoria rungon sisällä, 4 potkuria). Mikähän...

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Siellä mainitaan myös, että germaanilla oli jo Suuressa sodassa pommikone jossa sovellettiin tällaista periaatetta (6 moottoria rungon sisällä, 4 potkuria). Mikähän..

 

Zeppelin Staaken R.XV:ssä oli 5 moottoria, tarkoittaa kai tätä

 

http://www.russian.ee/~star/air/germany/zeppelin_r-15.html

[Markku Kiiski 2]

Tuli mieleen vielä yksi läntinen tuplapotkurityyppi - ja taas englantilainen:

 

Westland Wyvern. Muistaako kukaan muita, esim. amerikkalaisia?

amerikkalaisia: XB-42, XB-35, XP-56, XF8B-1, XF-14C, P-75, eli enempi protoja kaikki.

[Martti Kujansuu 180]

Spitfire sodan jälkeen lisätyllä extra-potkurilla

 

[Markus Laitila 0]

Spitfire sodan jälkeen lisätyllä extra-potkurilla

 

Tarkalleen ottaen tuollaisia tehtiin jo sodan aikana, niitä oli Spitfire 21:ssä ja siitä eteenpäin, sekä Seafire 47:ssä.

http://freespace.virgin.net/john.dell/spits.htm

 

Make

[Guest Hubsu]

Ainoastaan yksi Mk.21 lensi kaksoispotukreilla varustettuna koskaan. Rakenne jäi pois liian painavana ja epäluotettavana. Seafire mk.47 lensi tuplapotkureilla varustettuna vasta vuonna 1947.

 

Joten vaikka teknisesti tuplapotkurispitfire lensi sota-aikana, niin mistään massavalmistetusta yhden koneen "sarjan" käsittäneestä koneesta ei voi puhua