Miksi Finnairilla on monopoli HEL-BRU lennoissa?

[Jorma Isola 15]

Uutisten mukaan EU:n virkailijoitakin kehotettiin käyttämään välilaskullisia lentoja, kun suorat HEL-BRU ovat niin kalliita/ylihinnoiteltuja. Näinhän Finnairin hinnoittelu tuolla reitillä on ollut jo vuosia. Uutisissa Finnair kertoi hinnoittelevansa "markkinaehtoisesti", mutta eikös sillä ole monopoli tällä reitillä? Miksei muut yhtiöt operoi tuota reittiä? Kuka tai mikä taho säätelee ? Tuskin kysyntää puuttuisi?

t.jorma

[Ilkka Mannikainen 776]

Ketään ei kiinnosta ko. reitti. Siihenhän voisi tulla EU alueelta mikä firma vaan.

Jos ja kun yhteiskunnan varoin lentävät lentävät sen Hanselin ehdoilla ja Bryssel ei mikään turistirysä ole, niin ei siinä mitään ihmeellistä jaettavaa jää. Muualla saa paremmat virrat ja tuotot.

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Eikä kyse missään nimessä ole monopolista. Helsingistä Brysseliin pääsee usealla lentoyhtiöllä.

Nopein vaihtoehto on kallein ja sehän kuulostaa ihan järkevältä.

[Jorma Isola 15]

Toki Helsingistä pääsee Brysseliin välilaskujen avulla monilla eri yhtiöillä, mutta onko suoria HEL-BRU lentoja todellakin muilla kuin F:lla? Ei näytä ainakaan SAS:lla, Norwegianilla tai Lufthansalla olevan. Ehkä on muita, vaikkei hakukone Momondokaan löytänyt. 

Sen sijaan moneen muuhun Keski-Euroopan kaupunkiin lennetään Helsingistä suoria lentoja monen eri yhtiön toimesta, ja ilmeinen kilpailu pitää hinnat paljon alempana. Tuskinpa niilläkään hinnoilla lennetään tappiollisesti. Ja kyseessä suunnilleen samanpituiset 2-3.5 tunnin lennot.

Kyllä työnantajan laskuun lentävät (myös valtion ja kuntien) etsisivät varsin tarkkaan edullisimmat suorat lennot jos vaihtoehtoja olisi. Eikä Brysseli ihan tyhjä turisteistakaan ole. Jotenkin asiaa jää ihmetyttämään.

t. jorma

 

[Teijo Niemelä 21]

2 tuntia sitten, Ilkka Sydänmetsä kirjoitti:

Eikä kyse missään nimessä ole monopolista. Helsingistä Brysseliin pääsee usealla lentoyhtiöllä.

Nopein vaihtoehto on kallein ja sehän kuulostaa ihan järkevältä.

Muistan runsas parikymmenta vuotta sitten, kun haastattelin SAS:n markkinointijohtajaa, han totesi, etta "tottakai Finnairin tulee olla kalliimpi, kun silla on parempi tuote." Talla han viittasi Finnairin nonstop-yhteyksiin verrattuna SAS:n one-stop-yhteyksiin.

[Jorma Isola 15]

Kysymykseni kärki onkin se, että miksi suorat lennot Helsingistä muihin Keski-Euroopan kaupunkeihin ovat jopa yli puolet halvempia kuin F:n suorat lennot Brysseliiin. Voisiko johtua kilpailusta? Kartellista? Vai mistä? Selvää on, että välilaskulliset one-stop HEL-BRU lennot hinnoitellaan suoria (parempia tuotteita) halvemmiksi. 

Jorma

 

[Ilkka Mannikainen 776]

No eihän se mistään muusta johdu kuin siitä että ohjelmiston analysoimalla hintaoptimoinnilla menee tarpeeksi hyvin kaupaksi, niin se riittää. Maksimihintaa luonnollisesti tavoitellaan joka reitillä.

[Pentti Köylijärvi 42]

Kyllä kai kyse on vain kilpailun puute. Kuten jo aikasemmin todettu, kuka tahanssa EU yhtiö voi aloittaa ao reitillä, mitään monopolioikeutta Finnairilla ei ole. Syitä voi vain arvata.

• Belgiassa ei ole pitkään ollut isoa vahvaa omaa "kansallista" lentoyhtiötä. Lufthansan kontrollissa oleva Brussels Airlines ei jostain syystä ole halunnut tai saanut avata suoraa Helsinkiin, ehkä LH haluaa ohjata kaiken Helsingin liikenteen Saksan hubiensa kautta (eihän LH:n muutkaan Keski-Euroopan yhtiöt lennä suoraan Hesaan; Austrian Wienistä tai Swiss Zürichistä)
• Bryssel ja Belgia ei ole erityisen suuri matkailukohde muutamaan muuhun kuten Lontoo, Pariisi tai Amsterdam verrattuna. Jolloinka matkan maksaja on matkustajan työnantaja ja hintajousto näinollen huomattavasti pienempi kuin jos maksaja on (vapaa-ajan) matkustaja itse.
• Ja varsinkaan Bryssel ei ole transit kenttä muualle Eurooppaan ja maailmaan kuten vaikka Amsterdam, München, Pariisi tai Lontoo. Tämä ehkä on yksi suurimmista syistä.

Miksi Norwegian ei ole tätä kohdetta ottanut ohjelmaansa? Bryssel olisi varmaan hyvin verrattavissa kotimaan Ouluun, jonne Norwegian lentää useasti päivittäin. Liian vähän omalla rahalla matkustajia?

Appropos Oulu, hyvä esimerkki kilpailun vaikutuksesta hintaan. Jos tänään ostaisi Finnairin lennot Hesasta Ouluun huomiseksi (ap) ja paluun ylihuomiseksi ammuksi, niin hinta (just nyt ostettuna) on 199 € halvimmillaan. Mutta vastaavat lähempänä olevaan Kuopioon maksaisivat halvimmillaan 369 €, jonne siis ei ole (lento)kilpailua. Tästä kai vain Brysselin hinnoissa on kyse.   

Muokattu: Elokuu 28, 2019, käyttäjä: Pentti Köylijärvi

[Olavi Uotila 184]

Raha revitään sieltä, mistä se irtoaa. 

[Ilkka Mannikainen 776]

Ja se vielä todettakoon että Finnairilla ei ole millekään kentälle monopolia.

[Juhani Sarell 114]

Sabenahan tuota väliä taisi myös aiemmin lentää, sen kaaduttua SN Bryssels tms. mutta vapaa reitti tuo on. Siitä vaan firma pystyyn ja tahkoamaan rahaa.

[Eero Aitamaa 0]

Finnairin pitää rahastaa, kun sillä on ylimitoitettu määrä johtajia eli ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole lentäjiä tai insinöörejä. Muutama vuosi sitten luin jostain, että Finnairilla on yli 400 ylempää toimihenkilöä. Kiinnostaisi tietää, minkälainen määrä ylempiä toimihenkilöitä on muilla yhtiöillä verrattuna lentäjien määrään? Finnairilla on siis "lentämättömiä" ylempiä toimihenkilöitä suunnilleen yhtä paljon kuin lentäjiäkin.

Muokattu: Elokuu 28, 2019, käyttäjä: Eero Aitamaa
kirjoitusvirhe

[Juhani Sarell 114]

9 minuuttia sitten, Eero Aitamaa kirjoitti:

Finnairin pitää rahastaa, kun sillä on ylimitoitettu määrä johtajia eli ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole lentäjiä tai insinöörejä. Muutama vuosi sitten luin jostain, että Finnairilla on yli 400 ylempää toimihenkilöä. Kiinnostaisi tietää, minkälainen määrä ylempiä toimihenkilöitä on muilla yhtiöillä verrattuna lentäjien määrään? Finnairilla on siis "lentämättömiä" ylempiä toimihenkilöitä suunnilleen yhtä paljon kuin lentäjiäkin.

Finnairilla taitaa olla nykyisellään yli 1000 pilottia. Melkoinen kasvu viime vuosina, kun Emput ja Atr:ät ovat kuitenkin Norran operoimia. Sielläkin ainakin yli 100 pilottia.

[Jorma Isola 15]

Finnairin niinkuin kaikkien muidenkin osakeyhtiöiden pitää rahastaa niin paljon kuin mahdollista, käytetään tienatut rahat sitten miten tahansa. Yleensä hinnoittelun rajat luo markkinaehtoinen kilpailu, sekä laadullinen että hinnallinen. Ja juuri sen perään kyselin, että miksi kilpailua ei suorien lentojen HEL-BRU tuotteissa ole, vaikka sitä on ja se toimii useiden muiden Keski-Euroopan kaupunkien lentoreiteillä. Jos voittoa tehdään 200-300€ lipuilla Helsingistä Berliiniin, Amsterdamiin, Pariisiin, Wieniin ym., niin HEL-BRU 900€ tuntuu oudolta. Transit-kenttä argumentti on uskottava ehkä Frankfurtin ja Amsterdamin osalta, mutta ei ehkä monen muun.

Jollei ole monopolia, niin olisiko kartellia tai jotain muuta toimijoiden välistä epätervettä ja epävirallista sopimusta? Kenttämaksuja, lentojen ajankohta-slotteja tms.? Vai ollaanko kilpailevissa lentoyhtiöissä vaan niin tyhmiä, että ei älytä aloittaa reittiä ja myydä 900€ lippuja kulujen ollessa murto-osa tästä.

Pentille totean, että nuo kotimaan lennot ovat myös hyvä esimerkki. Eikä pelkästään Oulu, vaan myös Kittilä ja Ivalo halpenivat ihmeen paljon kun tuli kilpailua. Kuopion lisäksi myös Kuusamo on taas hyvä esimerkki kilpailun puutteesta ja korkeista hinnoista. Mutta näissä kohteissa uusien toimijoiden kiinnostusta saattaa rajoittaa aidon kysynnän puute, oli hintataso mikä tahansa. Mutta Brysseliin on sentään useita lentoja päivässä läpi vuoden ja välilaskureittejä käyttävät matkustajat lisäksi.

t. jorma

ps. Sabenalla lentelin itsekin joskus kauan sitten Brysseliin. Tuskin HEL-BRU reitti oli ko. firman tuhon syy...

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Finnairin lennot Brysseliin eivät ole erityisen kalliita

Pitää muistaa vertailla samankaltaisia tuotteita. Esim ensi viikolla tiistaina päivän reissu Brysseliin 998 ja Pariisiin 845, Lontooseenkin 691. Mielestäni ei oleellinen ero. 

Ja vastaavasti tammikuussa viikon reissu Brysseliin 243, Pariisiin 150 ja Lontooseen 116. Prosenteissa tuossa on toki iso ero, mutta euroissa ero ei kovin suuri ole.

[Olavi Uotila 184]

3 tuntia sitten, Eero Aitamaa kirjoitti:

Finnairin pitää rahastaa, kun sillä on ylimitoitettu määrä johtajia eli ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole lentäjiä tai insinöörejä. Muutama vuosi sitten luin jostain, että Finnairilla on yli 400 ylempää toimihenkilöä. Kiinnostaisi tietää, minkälainen määrä ylempiä toimihenkilöitä on muilla yhtiöillä verrattuna lentäjien määrään? Finnairilla on siis "lentämättömiä" ylempiä toimihenkilöitä suunnilleen yhtä paljon kuin lentäjiäkin.

Onko siis noin 400 yhtäpaljon kuin noin 1000 ? Lisäksi, eri yhtiöillä on eroja organisaation rakenteissa ja työntekijöiden luokitteluissa. Ei pitäisi tehdä liian "yksinkertaisia" johtopäätöksiä ja/tai väittämiä.

[Jorma Isola 15]

Ilkalle:  Suora lento Helsingistä Pariisiin ensi viikolla 268€ (tietoläde: Momondo), tuote on suht. samanlainen minusta. Suora Lontooseen (Gatwick 233€). Itselläni ensi viikolla extra-legroom paikka Pariisiin (Orly) muutama viikko sitten ostettuna suora menopaluu 234€. Joten se tuosta käyvästä hintatasosta ja Finnairin halpuudesta.

Olet kuitenkin täysin oikeassa tuosta ainoan palvelun tarjoajan mielivallan mukanaan tuomasta aivan kummallisesta hinnoittelumallista. Jos tiedät matkustavasi ensi vuonna, lippu voi olla paljon halvempi. Tästä olen kärsinyt matkustellessani Kuusamoon. Jos haluaisin lähteä ensi viikolla "hyvän ulkoilusään aikana", niin lento on tosi kallis, vaikkei kone kuitenkaan ole täyteen myyty. Tätä logiikkaa en ole täysin ymmärtänyt. 

t. jorma

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Aiemman viestini pointti oli osoittaa, että Finnair on Brysselin reitillä muihin reitteihinsä verrattuna samalla tavalla johdonmukaisesti kallis tai halpa riippuen enimmäkseen muista seikoista kuin määränpäästä. Se viestin aiheena oleva Brysselin lisä on siis Finnairilla aika pieni. 

[Eero Aitamaa 0]

1 tunti sitten, Olavi Uotila kirjoitti:

Onko siis noin 400 yhtäpaljon kuin noin 1000 ? Lisäksi, eri yhtiöillä on eroja organisaation rakenteissa ja työntekijöiden luokitteluissa. Ei pitäisi tehdä liian "yksinkertaisia" johtopäätöksiä ja/tai väittämiä.

Ei. Mää luin sitä juttua joskus vuosia sitten ja silloin Finnairilla oli lentäjiä n. 400. Mää ihmettelen sitä kauheaa johtajien määrää ja kiinnostaisi tietää, onko muilla yhtiöillä samanlainen käytäntö? Ehkä niitä johtajia sitten tarvitaan noin huikea määrä?

[Olavi Uotila 184]

Sitä kannattaa kysyä niiltä muilta yhtiöiltä.

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Pörssiyhtiöillä on paha tapa julkistaa tuollaiset tiedot. Tässä Finnairin henkilöstöjakauma vuodenvaihteessa:

Henkilöstöä 6462. Tuota voi sitten verrata muiden yhtiöiden lukuihin. Toki itse kukin ryhmittelee väkensä haluamallaan tavalla.

Muokattu: Elokuu 28, 2019, käyttäjä: Ilkka Sydänmetsä
Kuva korjattu

[Eero Aitamaa 0]

7 minuuttia sitten, Ilkka Sydänmetsä kirjoitti:

Pörssiyhtiöillä on paha tapa julkistaa tuollaiset tiedot. Tässä Finnairin henkilöstöjakauma vuodenvaihteessa:

Henkilöstöä 6462. Tuota voi sitten verrata muiden yhtiöiden lukuihin. Toki itse kukin ryhmittelee väkensä haluamallaan tavalla.

Joo tuosta näkee, että lentäjiä ja ylempiä toimihenkilöitä on yhtä paljon.

[Olavi Uotila 184]

17 tuntia sitten, Eero Aitamaa kirjoitti:

Finnairin pitää rahastaa, kun sillä on ylimitoitettu määrä johtajia eli ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät ole lentäjiä tai insinöörejä. Muutama vuosi sitten luin jostain, että Finnairilla on yli 400 ylempää toimihenkilöä. Kiinnostaisi tietää, minkälainen määrä ylempiä toimihenkilöitä on muilla yhtiöillä verrattuna lentäjien määrään? Finnairilla on siis "lentämättömiä" ylempiä toimihenkilöitä suunnilleen yhtä paljon kuin lentäjiäkin.

Vielä sen verran aiheesta, että:

Yleensä johtajat ovat ylempien toimihenkilöiden pomoja. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluu insinöörejä, ekonomeja/merkonomeja, lakimiehiä ym ym. Johtajia ja ylempiä ei pidä sekoittaa keskenään.

Mitä taas tulee henkilöstömäärään, niin aikoja sitten, porukkaa oli yli 10.000. Tekniikassakin noin 2.000. Sitten alkoi tekniikan alasajo, joka edusti melkoista henkilöstövähennystä (mm. raskashuollot ja avioniikka).

Muokattu: Elokuu 29, 2019, käyttäjä: Olavi Uotila
Typo

[Jorma Isola 15]

Lainaus: "Sitä kannattaa kysyä niiltä muilta yhtiöiltä."

No minä kysyin tätä teiltä palstalaisilta, mutta vähän epäselväksi näyttää jäävän.

Henkilöstö on tähän kysymykseen mielestäni ontuva vastaus. Jos henkilöstö on runsas ja tehoton, rahaa kuluu heihin. Jos firma olisi huipputehokas, yhtiö tuottaisi korkeiden lippuhintojen ansiosta satumaisia voittoja ja jakaisi varmaankin runsaat osingot omistajilleen. 

Lipunmyynnin ohjelmiston hintaoptimointi ei myöskään selitä tätä, sillä se toimisi ihan eri tavalla jos reitillä olisi kilpaileva toimija.

On ihan ok jos F. hinnoittelee lentojaan muihin Euroopan kohteisiin suunnilleen yhtä korkealle kuin Brysseliin --- kun kerran kauppa käy. Mutta muihin kohteisiin kuluttajilla on yleensä vaihtoehtoja, Brysseliin ei.  

t. Jorma

PS. Ehkä selitys korkeille hinnoille onkin se F:n tarjoilema ällöttävän makea mustikkamehu, joka tekee lentotuotteesta täysin ylivertaisen muihin verrattuna. Muut yhtiöt eivät ole tätäkään vielä hoksanneet.

 

[Eero Aitamaa 0]

11 tuntia sitten, Olavi Uotila kirjoitti:

Vielä sen verran aiheesta, että:

Yleensä johtajat ovat ylempien toimihenkilöiden pomoja. Ylempiin toimihenkilöihin kuuluu insinöörejä, ekonomeja/merkonomeja, lakimiehiä ym ym. Johtajia ja ylempiä ei pidä sekoittaa keskenään.

Mitä taas tulee henkilöstömäärään, niin aikoja sitten, porukkaa oli yli 10.000. Tekniikassakin noin 2.000. Sitten alkoi tekniikan alasajo, joka edusti melkoista henkilöstövähennystä (mm. raskashuollot ja avioniikka).

Mää tuolla aikaisemmin kirjoitin, että mitä ovat sellaiset ylemmät toimihenkilöt, jotka eivät ole lentäjiä tai insinöörejä? Joskus vuosituhannen alussa lentäjät "ylennettiin" ylemmiksi toimihenkilöiksi, koska he eivät lakkoile. Muilla yhtiöillä on ollut lentäjälakkoja, mutta Finnairilla niitä ei tule, koska ylemmät toimihenkilöt ei lakkoile.