Valvontakomission vierailu Savitaipaleella 1944

[Jukka Nisula 2 236]

Löysin Kansallisarkiston kokoelmista mielenkiintoisen asiapaperin, jossa kerrotaan valvontakomission kaksitasokoneen ja upseerin käyneen tiedustelemassa Niinimäen lentokenttää Savitaipaleella. Paperi on Ilmavoimien Esikunnan sotapäiväkirjasta ja päivätty 14.10.1944.

Vuonna 1940 valmistuneesta Savitaipaleen lentokentästä on jonkin verran historiaa ja karttoja kirjassa "Taipalsaaren lentokenttä - Sodan ja rauhan aikana." Kustantanut Laivue Etelä-Karjala.

Savitaipaleen lentokentän tiedot Ilmavoimien lentokenttäkortista, karttapiirros Kansallisarkisto, päivätty 12.10.1943.

Savitaipale

- sijainti: 61* 06`N ; 27* 23`E, noin 19 km Savitaipaleen kirkonkylältä suuntaan 240*

- korkeus: + 100 m

- laskualue: kiitotiet 4 kpl; pääsuunta E-W 100 x 825 m

- maaperä: hienoa lentohiekkaa

- ympäristö: matalakasvuinen mäntymetsä

- konesuoj.: konekorsuja 13 kpl J=13 m, korjauspaja 6,5 x 8 m

- majoitus: miehistörakennus sekä keittiö ja ruokala

- viestiyhteys: puhelinlinja ½ Savitaipaleelle

- liikenne: maantie Savitaipal.

Jukka

Muokattu: Lokakuu 8, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

Lentorykmentti 2:n alaisuuteen kuulunut Savitaipaleen lentokenttä jäi jatkosodan sytyttyä käytännössä vaille ilmavoimien käyttöä, ja se toimi lähinnä varakenttänä tai varalaskupaikkana. Sitä ei määrätty edes minkään rykmentin tai laivueen työkentäksi. Alla Päämajan Pioneeriosaston sotapäiväkirjan sivut koskien Savitaipaleen kentän rakennustilannetta alkukesällä 1940, kun kaikki Päämajan pioneeriosastojen aloittamat lentokenttätyömaat luovutettiin Tie- ja vesirakennushallitukselle eli TVH:lle. Lähde: Kansallisarkisto.

Jukka

Muokattu: Lokakuu 9, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 236]

Tässä vielä kartta vuodelta 1985. Niinimäen Kupulankankaalla sijainnut ja jo vastaavassa vuoden 1971 kartassa täysin umpeenkasvanut lentokenttä on kartassa merkitty "kenttä"-sanalla. Lappeenrannan IY käytti kenttää sotien jälkeen purjelentoon vielä 1960-luvun alkupuolelle saakka. Nykyään alueella on pv:n varikko. Kartta: MML/Vanhat painetut kartat.

Samainen NL:n valvontakomissio muuten tarkasti Lappeenrannan lentokentän 22.10.1944, eli kymmenen päivää Savitaipaleen vierailun jälkeen.

Viimeiset Ilmavoimien lennot Savitaipaleella lennettiin kenraali Rauno Meriön muistelmien mukaan 2. lokakuuta 1959. Koneina olivat Hävittäjälentolaivue 31:n yhteyskoneet VI-22 ja VI-15, lentueenpäällikkö Meriö VI-22 johtokoneessa. Aluksi piti käydä autolla paikalla katsomassa pystyisikö sinne ollenkaan laskea. Vuosia käyttämättömänä olleen kentän peitti polvenkorkuinen kanervapinta joka piti raivata pois. Näreiden ja kanervan nyhtäminen puukoilla oli niin työlästä ja hidasta, että raivaus tehtiin kulottamalla varusmiesten toimesta. Tällöin saatiin raivattua suurella työllä kapeaa kiitotietä vanhalle itä-länsisuuntaiselle kiitotiepohjalle noin 400 metriä. Se riitti laskuun juuri ja juuri kahdelle Viimalle, joilla Meriö lensi kulotusta seuraavana päivänä kolme tiedustelulentoa kentän pohjoispuolisilla alueilla meneillään olevan maasotaharjoituksen tarkkailijoille eli "erotuomareille". Nousut jouduttiin kuitenkin tekemään kapealta nuorten mäntyjen reunustamalta pohjois-eteläsuuntaisen kiitotien keskellä menneeltä kovapohjaiselta metsäautotieltä. Sotaharjoituksen johto oli pyytänyt Karjalan Lennostolta tiedustelutukea, ja sitähän tuli!

Pertti Halinen lensi kentältä viimeiset kokeiluluontoiset purjelentohinauskeikat toukokuussa 1963, ja kävi kentällä myös samassa kuussa Piper Cruiser OH-CPI:llä. Viimeinen startti kentältä oli 23.5.1963, kun Halinen hinasi Viimalla OH-VIC kaksipaikkaisen Scheibe Bergfalke OH-KBC:n Lappeenrantaan. Vielä 21.5.1970 lennettiin kentältä sen männyntaimia kasvaneelta 200-250 metriä pitkältä kiitotieltä ja metsäautotieltä kolmisenkymmentä pölytyslentoa Let Z-37 Cmelakilla OH-CMB, pilottina Pekka Veikkolainen. Lennot olivat todennäköisesti viimeiset Savitaipaleen historiassa.

Jukka

Muokattu: Lokakuu 9, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
täsmennys

[Esa Muikku 118]

Pikkutäydennys: paikka tunnetaan myös nimellä Heituinlahti.

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

17 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Vielä 21.5.1970 lennettiin kentältä sen männyntaimia kasvaneelta 200-250 metriä pitkältä kiitotieltä ja metsäautotieltä kolmisenkymmentä pölytyslentoa Let Z-37 Cmelakilla OH-CMB, pilottina Pekka Veikkolainen. Lennot olivat todennäköisesti viimeiset Savitaipaleen historiassa.

Jukka

Siivetön OH-CMB kuvattuna Vantaalla Suomen Ilmailumuseon pihalla 7.6.2013.

[Jukka Nisula 2 236]

Palataanpa vielä tuonaikaiseen kentäntekoon, tässä Savitaipaleen työkaluluettelo, lähteenä Päämajan Pioneeriosaston SPK 1940 (KA). Monenlaista ”värkkiä” löytyy.

Jukka

 

[Raimo Heikkinen 2 474]

9.10.2019 at 17.08, Jukka Nisula kirjoitti:

Viimeiset Ilmavoimien lennot Savitaipaleella lennettiin kenraali Rauno Meriön muistelmien mukaan 2. lokakuuta 1959. Koneina olivat Hävittäjälentolaivue 31:n yhteyskoneet VI-22 ja VI-15, lentueenpäällikkö Meriö VI-22 johtokoneessa. Aluksi piti käydä autolla paikalla katsomassa pystyisikö sinne ollenkaan laskea. Vuosia käyttämättömänä olleen kentän peitti polvenkorkuinen kanervapinta joka piti raivata pois. Näreiden ja kanervan nyhtäminen puukoilla oli niin työlästä ja hidasta, että raivaus tehtiin kulottamalla varusmiesten toimesta. Tällöin saatiin raivattua suurella työllä kapeaa kiitotietä vanhalle itä-länsisuuntaiselle kiitotiepohjalle noin 400 metriä. Se riitti laskuun juuri ja juuri kahdelle Viimalle, joilla Meriö lensi kulotusta seuraavana päivänä kolme tiedustelulentoa kentän pohjoispuolisilla alueilla meneillään olevan maasotaharjoituksen tarkkailijoille eli "erotuomareille". Nousut jouduttiin kuitenkin tekemään kapealta nuorten mäntyjen reunustamalta pohjois-eteläsuuntaisen kiitotien keskellä menneeltä kovapohjaiselta metsäautotieltä. Sotaharjoituksen johto oli pyytänyt Karjalan Lennostolta tiedustelutukea, ja sitähän tuli!

Jukka

 

Vänrikki Korhonen toimi VI-15:n ohjaajana.

[Jukka Nisula 2 236]

2 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Vänrikki Korhonen toimi VI-15:n ohjaajana.

Tuota, tämän Meriön muistelman mukaan kuitenkin vänrikki Nieminen...

Linkki (books.google.fi):

https://urly.fi/1kEU

Jukka

Muokattu: Lokakuu 13, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
Linkin lyhennys

[Raimo Heikkinen 2 474]

Tukeudun VI-15:n lentokonepäiväkirjaan

[Jukka Nisula 2 236]

7 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tukeudun VI-15:n lentokonepäiväkirjaan

Aivan. Kyllähän Raimo minä sen tiedän...😉. Olisiko ollut kyseessä sitten joku toinen Viima-yksilö kuin -15. Tai sitten tosiaan toinen vänrikki...jokin vaan ei nyt täsmää.

edit: Molemmat edellä mainitut koneyksilöt olivat kyllä käytössä Karjalan Lennostossa tuolloin, lisäksi VI-23:

VI-15 29.8.1958 - 8.2.1960

VI-22 18.4.1959 - 12.10.1959

VI-23 25.5.1959 - 8.5.1960

Jukka

Muokattu: Lokakuu 13, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 474]

VI-23:n päiväkirja puuttuu, sen sijaan löysin seuraavanlaisen lennon:

YhtLtue/VI-40. 2.10.1959. 11:30-12:30. Suunnistuslento. Kadetti Nieminen.

En väitä että tässä olisi kyse haetusta henkilöstä, koska kuulemma "Niemisiä on enemmän kuin ihmisiä"

[Osmo Jalovaara 188]

Kun kerrankin pääsee osallistumaan näinkin vaativaan ilmailuhistorialliseen keskusteluun, niin täytyy tarttua tilaisuuteen.

Vaikka Niemisiä on enemmän kuin ihmisiä, niin tässä tapauksessa tulee kysymykseen vain kaksi potentiaalista ilmavoimissa palvellutta Niemistä.

Ensimmäinen on lentoruk-kaverini Jaakko Nieminen, joka kuitenkin kysymyksessä olevana ajankohtana oli jo luutnantti ja Hämeen Lennoston komendantti.

Toinen on Veli Raikas Nieminen, joka tosin oli jo reservin vänrikki mutta lokakuussa 1959 päättämässä ensimmäistä vuottaan kadettikurssilla 45 ja siirtymässä

ISK:uun Kauhavalle 30.11.59. Todennäköisesti hän oli yhteyslentueen koneella lentelemässä lisiään. 

Oikea vaihtoehto voisi olla Ilkka Korhonen, joka Le.UK 30:n toukokuussa -59 päättyneen kokelasjakson jälkeen oli kesävänrikkinä Utissa ilmeisestikin odottelemassa KadK 46:n

alkamista Santahaminassa 2.11.59.

OJ