Hävittäjäkoneen siirtolento

[Tommi Pettinen 68]

En löytänyt aiheesta keskustelua, joten uusi kysymys! Tämä kysymys tuli mieleeni kun luin Lentopostista että toinen asiakkaalle luovutettava, Saab JAS 39 Gripen E, kone on noussut koelennolleen. Samaan uutiseen sisältyi maininta että ensimmäinen, Brasiliaan menevä kone siirtolennetään sinne vuoden 2020 aikana.

Kysymys on se, että tietääkö kukaan mitä reittejä tällaisiin siirtolentoihin käytetään, ottaen huomioon koneiden toimintasäde? Ovatko kaikki koneet ilmatankattavia, vai missä on turvallista tehdä välilaskuja?

[Juha Ritaranta 947]

En yhtään tiedä mihin päin Brasiliaa nuo menevät, enkä sitäkään minkämoinen toimintamatka Gripenillä on, varmaan lisäpolttoainesäiliöillä aika hyvä. Eli siis täyteen tietämättömyyteen perustuva veikkaus on, että jossakin Espanjassa tai Portugalissa ensimmäinen välilasku, toinen Kanarialla, kolmas Kap Verdellä ja siitä sitten jo Brasilian Atlantin rannikolle, Belemiin tai Fortalezaan. Parempia veikkauksia saa esittää.

 

Edit: tässä isoympyräreitti Linköpingistä Rio de Janeiroon (kun satuin muistamaan jälkimmäisen ICAO-tunnuksen, en tosiaan tiedä minne Brasiliassa nuo menevät). http://www.gcmap.com/mapui?P=ESSL-SBGL

 

Muokattu: Joulukuu 3, 2019, käyttäjä: Juha Ritaranta

[Jorma Kosonen 1 679]

Sattumalta viimeisimmässä The Aviation Historian lehdessä (Issue 29) on artikkeli ”Southern Exposure. To Buenos Aires by De Havilland Mosquito.”

Se kertoo vuonna 1946 tehdystä RAF:n DH Mosquiton lennosta Benson’ista (UK) Buenos Airesiin, Argentiinaan.

Koska kyseessä oli RAF:n kone turvauduttiin alussa RAF:n käyttämiin kenttiin, joten reitti oli Benson - Gibraltar - Yundun (Banjul, Gambia) - Natal (Brasilia) - Rio de Janeiro - Buenos Aires. Reitin valintaan vaikutti varmasti myös halu pysyä kiinteän maan päällä ja minimoida veden päällä lento. Eli eteläinen Atlantti ylitettiin mahdollisimman kapeasta kohdasta. Tietenkin sen aikaiset navigointimenetelmät asettivat omat rajoituksensa reitin valinnalle.

Kuitenkin tuo Mosquiton reitti myötäilee Juhan selostamaa isoympyräreittiä siirrettynä hieman itään pois mereltä.

Rodney

P.S. Kannattaa tutustua The Aviation Historian lehteen. Se on monipuolinen, tosin pääosin brittien ilmailuhistoriaan liittyvä.   http://www.theaviationhistorian.com

[Matti Palosuo 376]

Nykyisin ei ole tarvetta vältellä meren päällä lentämistä. Ennemminkin halutaan välttää Afrikan hieman epävakaiden maiden päällä lentämistä.

Miten muuten sotilaskoneilla lentäminen toisen maan ilmatilassa. Vaatiiko omat byrokratiat vai mennäänkö tavallisilla luvilla ja selvityksillä? 

[Juha Ritari 243]

(Rauhanomaisissa) sotilaslennoissa pääsääntöisesti vieraan valtion sotilasilma-alus ei saa ilman lupaa lentää toisen valtion alueelle eikä olla maassa, ellei jostakin velvoittavasta sopimuksesta muuta johdu. Luvat hoidetaan diplomaattiteitse.

[Sami Tuomisto 530]

6 tuntia sitten, Matti Palosuo kirjoitti:

Nykyisin ei ole tarvetta vältellä meren päällä lentämistä. Ennemminkin halutaan välttää Afrikan hieman epävakaiden maiden päällä lentämistä.

Kyllä yksimoottorisella Gripenillä lennetään mieluummin maan yläpuolella kuin merellä.

[Jorma Kosonen 1 679]

12/4/2019 at 15.43, Matti Palosuo kirjoitti:

Miten muuten sotilaskoneilla lentäminen toisen maan ilmatilassa. Vaatiiko omat byrokratiat vai mennäänkö tavallisilla luvilla ja selvityksillä?

Joo, meinasin laittaa tuosta meren päällä vs. epävakaiden valtioiden päällä lentämisen riskivertailusta, mutta jätin pois.

Työurani alkuvaiheessa, noin 40 vuotta sitten, eräs asiakkaamme Välimeren eteläpuolelta  tuli hakemaan tilaustaan An-12 koneella, Muistaakseni se oli vain sotilasrekisterissä ja ohjattiin Helsinki-Vantaan sijaan Turkuun. Asianmukaisten tarkastusten (SuPo (?), ym) Antsu pääsi jatkamaan Seutulaan ja kamat saatiin kyytiin ja asiakas pidettyä tyytyväisenä.

Ainakin tuohon aikaan moneen Välimeren ei-eurooppalaisen maan ilmavoimien kuljetuskoneissa oli myös maan siviilirekisterin tunnus, millä ilmeisesti vältettiin byrokratiaa.

Rodney

 

 

Muokattu: Joulukuu 5, 2019, käyttäjä: Jorma Kosonen
Typo

[Olli Hänninen 14]

Sotilaslennot tehdään yleensä kansainvälisessä ilmatilassa, jos vaan tämmöinen ilmatila on olemassa sillä reitillä millä lennetään. Yleensähän on sovittu tämmöinen kapea väylä mitä pitkin esim. sotilaslennot tehdään. Tuo kansainvälinen ilmatila perustuu siis valtioiden väliseen sopimukseen. Jos poiketaan sotilaskoneella vieraan valtion alueelle, niin sehän on ilmatilaloukkaus ellei siihen ole olemassa etukäteen pyydettyä lupaa. Nämä lupa-asiat sitten hoidetaan valtioiden kesken.

Gripenin yksimoottorisuus tosiaan asettaa varmaan omat haasteensa meren päällä tehtävään siirtolentämiseen ja etenkin pitkillä meritaipaleilla. Mutta se on kuitenkin sotakone, joten sitä ei ainakaan koske samat määräykset kuin kaupallisia lentoja lennettäessä merialueilla. Onhan Gripenissä kuitenkin heittoistuin ja varusteet meressä selviytymiseen, jos moottori sammuu ja joudutaan jättämään kone merialueen yläpuolella. Mutta miten paljon niistä sitten on iloa kun ollaan keskellä valtamerta odottelemassa pelastusta, niin se on toinen juttu.  

[Ari Wan 51]

11 tuntia sitten, Olli Hänninen kirjoitti:

Sotilaslennot tehdään yleensä kansainvälisessä ilmatilassa, jos vaan tämmöinen ilmatila on olemassa sillä reitillä millä lennetään. Yleensähän on sovittu tämmöinen kapea väylä mitä pitkin esim. sotilaslennot tehdään. Tuo kansainvälinen ilmatila perustuu siis valtioiden väliseen sopimukseen. Jos poiketaan sotilaskoneella vieraan valtion alueelle, niin sehän on ilmatilaloukkaus ellei siihen ole olemassa etukäteen pyydettyä lupaa. Nämä lupa-asiat sitten hoidetaan valtioiden kesken.

Kansainvälinen ilmatila perustuu YK:n merioikeusyleissopimuksen 87. artiklassa määriteltyyn aavan meren vapauteen, sen mukaan on oikeus vapaasti lentää aavan meren yläpuolella. Minulla ei ole tiedossa, että missään olisi kansainvälistä ilmatilaa maa-alueen yläpuolella, mutta voi olla, että esim NATO:n piirissä on sovittu diplomaattitietä keveämpiä toimintamalleja. 

Samassa sopimuksessa on kielto sulkea ns kansainvälisiä salmia. Tästä syystä on Suomenlahden osalta sovittu, että aava meri ulottuu kaikissa kohdissa vähintään kolme meripeninkulmaa keskiviivan molemmille puolille. Jos Suomi ja Viro soveltaisivat täyttä sallittua 12 mpk:n aluevettä olisi lahti tukossa ja venäläiset joutuisivat anomaan luvan jokaiselle Kaliningradin lennolle. Nyt ne lentävät tuota kapeimmillaan kuuden mpk:n käytävää ja kuten tiedetään välillä harhailevat väärälle puolelle.

AW