9. heinäkuuta 1969 kello 22.34 Helsingin aluelennonjohto ilmoitti lähestymistutkan havainneen neljän kohteen lentävän kohti Helsinkiä noin Convairin lentonopeudella. Maalit lähestyivät kohti Helsinkiä yksitellen jonossa. Kolmannen maalin ollessa Helsingin päällä aluelennonjohto ilmoitti ensimmäisen maalin olevan 3 mailia Espoon eteläpuolella, lentosuunta etelään ja nopeus yli 1000 kilometriä tunnissa. Kuulohavaintoja ei ollut, mutta Helsingin meteon henkilöstö näki jättöjuovat Helsingin päällä. Samalla Helsingin, Hyvinkään, Kuopion sekä Aitovuoren tutkia häirittiin kolmesta suunnasta liikkuvalla häirinnällä. Maalit laskivat lisäksi silppua, jonka pituus oli arviolta 300 - 400 kilometriä sekä leveys noin 50-100 kilometriä. Silpun vuoksi alakatvetutkat eivät enää pystyneet mittaamaan maaleja. Myöhemmin kello 22.54 yksi kohde ylitti aluevesirajan Hangon eteläpuolella noin 10-13 kilometrissä. Lentonopeudeksi mitattiin noin 700 kilometriä tunnissa. Kohde kääntyi itään Kirkkonummen suuntaan, josta se jatkoi Mustion kautta takaisin Hankoon ja aluevesirajan yli etelään. Tutkat seurasivat kohdetta Viron Vormsin saarelle saakka. Rajaloukkauksista ilmoitettiin välittömästi Pääesikunnan päivystävälle esiupseerille, Ilmavoimien esikunnan päivystävälle upseerille sekä Viestikeskus 3:n päällikölle. Pääesikunnan päivystävän upseerin päiväkirja ei ole nähtävästi säästynyt vuodelta 1969. Ilmavoimista 9. heinäkuuta päivystysvuorossa oli Karjalan lennosto, jonka päivystysaika oli tosin päättynyt jo kello 15.30! Gordon & Komissarovin kirjan "Soviet Air Defence Aviation 1945-1991" mukaan Vormsin saaren läheisyydessä olevassa Haapsalun lentotukikohdassa 1.1.1970 oli 425 IAP, jonka kalustona oli MiG-19PM -hävittäjiä. 10.7.1969 laaditussa raportissa Satakunnan lennoston komentaja eversti Vilho Lukkarinen arvioi kyseessä olleen "tyypillinen ilmaoperaation kenraaliharjoitus häirintäpilven laskemisineen ja aktiivisine häirintöineen". Kekkosen päiväkirjojen mukaan hän oli kolme päivää aikaisemmin 6.7.1969 puhunut Stepanoville (Neuvostoliiton lähetystöstä) MiG-hävittäjiä koskevasta muistiosta, joka osoitti, että Neuvostoliiton huolto oli ollut olematonta. Sen mukaan vain 20 % Ilmavoimien MiG-hävittäjistä oli enää lentokelpoisia. Lieneekö tämä keskustellu ollut yhteydessä tapaukseen? Lähteet: Kansalliarkisto. T 23560/F 18. Viestikeskus 3:n johtokeskus. Salainen kirjeenvaihto 1969. Kansallisarkisto. T 23567/Ad 17. Viestikeskus 3. Tasopäällikön kirja ajalta 18.6. - 4.8.1969. Kekkonen, Urho. Urho Kekkosen päiväkirjat. 3. 1969-74. Helsingissä: Otava, 2003.