Suur-Merijoen kenttä ja LLv12

[Timo Partanen 208]

Olen kirjoittamassa kirjaa Lentolaivue 12:n vaiheista Suur-Merijoen kentällä, eli ennen siirtoa Konnunsuolle 18-20.12.1939. Aiheen valinnalla pystyn yhdistämään kaksi harrastustani, ilmailun ja arkkitehtuuriharrastukseen, kun tuona aikana laivueen upseerikerhona toimi kuuluisan arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelema Suur-Merijoen kartano.

Tietääkö joku, onko laivueitten tai upseeriston sosiaalisesta elämästä, harrastuksista, vapaa-ajan toiminnasta, lomista tms muusta kuin lentämiseen liittyvästä kovasta faktasta olemassa dokumentaarista kirjallisuutta. Haluaisin kuvata kirjassa, jonka tarina on sinänsä fiktiivinen mutta lentotoiminta perustuu sotapäiväkirjoihin ja kartanon kuvauus puolestaan arkkitehtuurikirjallisuuteen, elämää laivueessa mahdollisimman todenmukaisesti. Lentämiseen liittyvät sotakirjat yleisesti käsittääkseni korostavat sankarimyyttiä ja siten  niiden sosiaalinen puoli ei ole eirtyisen tarkkaa tässä mielessä - vai olenko väärässä???

 

Timo 

[Jorma Laiho 448]

Tutki ensin tarkkaan nuo varsinaiset laivuehistoriat jne., jos löytyy vinkkejä.  Hyvä lähde ovat nuo kotiseutuseurat. Tässä myös eräs hyvä vinkki. Eli ota yhteyttä ensin tuonne Vapriikin suuntaan.

https://www.viikkopk.fi/suur-merijoen-kartano-elaa-kuvien-ja-esineiden-kautta/

Löytyy myös 1979 Pori ilmailu-upseerikerhon tuottama historiikki. 

https://www.finna.fi/Record/tutcat.6584

Tutkijalle intoa toivottaen

Jorma

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Jorma Laiho
Korjattu museo

[Jukka Nisula 2 265]

Alla olevassa linkissä on LLv 12:n lentäjien kokoonpano talvisodan sytyttyä. Kari Stenmanin kirja Tiedustelulaivue kyseessä. En nyt muista ulkoa, onko joku heistä kirjoitellut jopa muistelmia. Tuttuja nimiä listassa... Auvo Maunula, Aulis Bremer jne. Ilmavoimissa, kuten muutenkin armeijassa oli tietenkin hierarkista kahtiajakoa, osin voimakastakin, varsinkin vielä -30-luvulla ennen sotia kanta-upseeriston ja muun henkilöstön kanssa. Sota tasoitti kyllä sitä, mutta aina joukkoon mahtui ”äkseerääjiä”. 

http://www.koalakustannus.fi/pdf/Koala_lukunayte_231.pdf

Jukka

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Timo Partanen 208]

Kiitoksia kummallekin! Nuo minulla oiekastaan jo on. Stenmanin kirjan hankkiminen osoittautui hankalaksi, koska sitä ei löytynyt mistään ostettavaksi. Sain sen onneksi lainaan kirjastosta, mutta tekisi mieli hankki ihan omaksi. Keväällä oli arkkitehtuurimuseossa oiva näyttely kartanosta ja sieltä tuli palkjon uutta infoa sitä puolesta. Myös Keskisen ja Stenmanin Lr 1:n kirja on hyvää materiaalia, mutta niiden lähtökohta on kuvata sitä itse itseän - lentotoimintaa. Siten tuo sosiaalinen puioli jää aika vähälle.

 

Koetan löytää noita muistelmia ja katson vielä jos kotiseutuyhdistyksistä löytyisi jotain.

Jatkan vielä tuon sosiaalisen puolen aineiston haalimista, mutta melko helppoja arvauksia on esim pitkittyneen huonon sään manailu ja siitä kummunnut turhautuminen, jonain päivänä kadonneen koneen ja lentälätoverien kohtalon arvuuttelu, tai jonkun uuden käskyn johdosta urputtaminen. Varmaan myös tuo hierarkia ja sen muutokset sodan kuluessa on otettava mukaan. Jos mitään lähteitä ei löydy, niin joudun sitten tuon osalta käyttämään mielikuvitusta. Tosin tämä on aika kiikkerä operaatio, kun siinä joutuu olemaan melko pidä'ttyväinen antaessaan oikeille henkilöille keksityn luonteen.

 

Kaikki vinkit otetaan kiitollisuudella vastaan.

 

Timo   

[Jorma Laiho 448]

No, tuossa sivulla 10 hiukan muistoja, mutta ei kerholta....

https://pamaus.fi/books/www_PAMAUS-Veteraanit muistele_SMALL.pdf

[Harri Mustonen 152]

Kirjassani Harmon-lentäjät kuvailen lyhyesti Suur-Merijoen elämää Pentti Tevän kohdalla (s. 289-290). Lähteenä on ollut Satakunnan lennoston historia 1918-1998 (Pakarinen, Juha & Rajalainen, Jari; 1998). Siitä voisi löytyä enemmänkin aiheesta.

t. Harri

Lisäys: Lähteenä on ollut myös Carl-Erik Bruunin Hävittäjälentolaivue 26 (s. 26-27)

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Harri Mustonen
Lisäys

[Jorma Laiho 448]

Ja Enni Mustonen antaa mielikuvituksen lentää lentäjä-Eskon avulla....

https://kirsinbookclub.com/2019/07/enni-mustonen-sotaleski-syrjastakatsojan-tarinoiden-7-osa/

[Timo Partanen 208]

Kiitokset kaikilkle. Tuo satakunnan lennmoston historiikki mulla on, tuossa tuli se Pamaus kirja ja tuo Enni Mustosen kirja pitänee ensin alkuun lainata, kun en tiedä kuinka paljon siiitä riittää lähteeksi. Jos se on hyvä niin ostan toki.

 

Timo

[Raimo Heikkinen 2 491]

Käynti tai yhteyden otto Karjala-talolle Helsingin Käpylässä saattaisi kartuttaa painettuja muisteloita. On niitä ainakin kirjoiteltu mm. "Tienhaara" -kirja (jota tosin itse en ole nähnyt). Tienhaara oli Viipurin pohjoisin kaupunginosa ja Suur-Merijoen lentokenttä sijaitsi lähellä, sitäpaitsi lentokentän posti kulki Tienhaarassa sijainneen postikonttorin kautta. Muita muisteloita ovat Kauko Kipon Sotavuodet 1939-1945 - Tiedusteluilmakuvausryhmässä (2003). Kaukon päiväkirja jokaiselta päivältä alkaa Suur-Merijoella 6.10.1939. Lentotekniikan Kilta ry:n Tiedotuslehti "Lentoratas" n:ot 2-, 3-1986, 1-, 2-1987(ainakin) julkaisi konetarkastaja Kauko Jauhiaisen muistelmia "Kartano - Linna - Sotilaslentoasema". Hän aloitti S-Mj:lla 1929 toimien siellä 11 vuotta vuoteen 1940 saakka! Lentoratas lehtisarjaa voisi tiedustella Hallinportin ilmailumuseolta Mäntässä.

Kävin Suur-Merijoen entisellä lentokentällä kesinä 2007 ja 08. Näissä vertailukuvissa keskimmäinen alkuperäinen kuva on käsittelemätön. Suur-Merijoella valokuvausteknikkona toiminut Matti Poutanen (myöh. Poutvaara) on ottanut valokuvan 2. lentohallin katolta. Kuvaan on pyritty saamaan mahdutettua lentonäytöksen lentokalusto. Tämä on todennäköisesti tunnetuin Suur-Merijoki-aiheinen sotilaskuva. Matti kertoi muisteluissaan ettei ollut oikein tyytyväinen noihin poutapilviin joita tuolloin oli taivaalla. Hän käsitteli kuvaa muuttaen pilvet niin että siihen saatiin vaikutelma idästä uhkaavasta vaarasta (ylin kuva). Koska 2. hallia ei enää ole mutta sillä paikalla on venäläisten rakentama valkoisista tiilistä tehty varasto, päätin kiivetä katolle ja ottaa vertailua varten kuvan. Kuvassani äärimmäisenä oikealla on entinen Lentorykmentti 1:n esikuntarakennus.Tällainen oli maisema kymmenisen vuotta sitten:

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Timo Partanen 208]

Hienoa, pitänee käväistä Karjala-talolla tässä välipäivinä. Äitini vanhemmat olivat muuten 30 luvulla opettajana Tienhaaran koululla. Siten asialla on jopa lievä henkilökohtainen vire.

[Jukka Nisula 2 265]

Tässä on hieno filmi vuoden 1935 Suur-Merijoen lentonäytöksestä. Ajan henkeä, infrastruktuuria, lentokalustoa...

https://elavamuisti.fi/aikajana/ilmavoimien-lentonaytos-suur-merijoella

Suomen Ilmailumuseon kokoelmista:

https://ilmailumuseo.fi/kokoelmat-kertovat-62016-suur-merijoen-lentonaytoksen-kasiohjelma-ja-radioselostus-vuodelta-1935/

edit: Raimo mainitsee Kauko Jauhiaisen muistelmat Lentoratas-lehdessä. Ilmeisesti samoja muistelmia löytyy myös Mobilistin numerossa 6/1995, sivuilla 41-42. Artikkelin on kirjoittanut Kai L. Bremer otsikolla "Viipurin lentokentän eli Suur-Merijoen legendoja: koneteknikko Kauko Jauhiaisen muistelmia."

Veikko Juurikkaan Lentotekniikan Killan kustannuksella ja avulla isästään tekemä teos "Lentomestari Eino Juurikas - Muistelmia ja muistiinpanoja" sisältää kappaleen Eino Juurikkaan ajasta Suur-Merijoella 1930-39. Siinä on kerrottu muustakin kuin lentämisestä, eli tuo kannattaa ehdottomasti lukea.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Raimo Heikkinen 2 491]

1 tunti sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Raimo mainitsee Kauko Jauhiaisen muistelmat Lentoratas-lehdessä. Ilmeisesti samoja muistelmia löytyy myös Mobilistin numerossa 6/1995, sivuilla 41-42. Artikkelin on kirjoittanut Kai L. Bremer otsikolla "Viipurin lentokentän eli Suur-Merijoen legendoja: koneteknikko Kauko Jauhiaisen muistelmia."

Veikko Juurikkaan Lentotekniikan Killan kustannuksella ja avulla isästään tekemä teos "Lentomestari Eino Juurikas - Muistelmia ja muistiinpanoja" sisältää kappaleen Eino Juurikkaan ajasta Suur-Merijoella 1930-39. Siinä on kerrottu muustakin kuin lentämisestä, eli tuo kannattaa ehdottomasti lukea.

Jukka

Kiitos kun autoit muistamaan Mobilistin. Mutta onko se kokonaisena, vain kahdelle Mobilistin sivulle saatu mahtumaan, vai jatkuuko eri numeroissa? Itse asiassa Lentorattaassa oleva kirjoitus on aika hankalaa lukea johtuen mm. tekstin pienuudesta ja painojäljestä.

Tässä vielä pari liitettä:

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 265]

Mobilisti-lehteä minulla ei valitettavasti ole, löysin netistä tuon lähdeviitteen. Sen sijaan Juurikkaan kirja on ja siinäkin on hyvä ja tarkka Suur-Merijoen kartta rakennuksineen. Olinkin jo Timoon yhteydessä asian tiimoilta.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Jukka Nisula

[Carl-Fredrik Geust 847]

Minulla oli mahdollisuus keskustella sangen syvällisesti Aimo Juholan kanssa 1990-luvulla, kun hän laati tutkimustaan ilmakuvauksen historiasta ilmavoimissa. Aimo (joka itse palveli Suur-Merijoella 1930-luvulla) kertoi mielellään tästä legendaarisesta tukikohdasta ja kerhopalatsista, mihin hän - aliupseerina - oli kuitenkin päässyt käymään vain hyvin harvoin! Vrt Jukan yllä mainitsema "kastijako"!

Aimo oli kuitenkin hyvin ylpeä Suur-Merijoen hengestä, mistä kaikki siellä palvelleet ovatkin kertoneet. Kenraali Lundqvist kutsui mielellään ulkolaiset vieraat Suur-Merojoelle, ja tarjosi heille lounaan tai illallisen upeassa kerhossa, jolloin Lundqvist yritti kehuskella vierailleen  että "tämä on  Suomen ilmavoimien tavanomaisia upseerikerhoja, näkisitte  vain meidän muut (todella komeat) kerhot..."

Viipurin kapungin ja maalaiskunnan välinen raja kulki keskellä kenttää, niin että upseerikerho sijaitsi kaupungin puolella ja au-kerho taas maalaiskunnan puolella (tai sitten päinvastoin...). Tämä tilanne johti taas siihen, että mikäli oli syntynyt tappelu tms mihin oli pakko kutsua virkavalta, niin asia ratkaistiin lopullisesti joko Viipurin kaupungin raastuvassa, tai sitten kihlakunnanoikudessa, jos tapahtumapaikkana oli au-kerho. Tähän jouduttiin tietysti aniharvoin - jos ollenkaan, mutta käräjäpaikan vaihtoehdot olivat ainakin jääneet mieleen, ja synnyttäneet useita kaskuja!

Muokattu: Joulukuu 29, 2019, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Simo Lallukka 204]

Mobilisti Senior lehdessä työskentelee kai edelleen aiemmin mainittu Kai L. Bremer. Hänen isänsä oli kai sotilaslentäjä majuri Lauri Bremer(?), joka palveli jossain Viipurin alueella ensin, siirtyi kai myöhemmin Uttiin. Suur-Merijoen  kenttään liittyy Suur-Merijoen kartano, joka siirtyi valtiolle, kartanorakennus toimi upseerikasinona. 

Suur-Merijoen kartanosta:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Merijoen_kartano

 

 

Muokattu: Joulukuu 30, 2019, käyttäjä: Simo Lallukka

[Topi Falkenberg 412]

Mobilistin kaikki ilmestyneet numerot ovat nykyisin digimuodossa lehden tilaajien luettavissa. Valokopioin aikoinaan Anssi Bremerin sodan aikaiset valokuva-albumit Suomen Ilmailumuseoon. Valokuvadiaarin niitä ei viety, mutta ehkäpä vielä löytyvät henkilöarkistosta? (lasertulosteilla on tapana liimautua yhdeksi paperinipuksi ajan kuluessa) Tässä kysyttiin henkilötarinoita, niitä noista ei löydy, enkä muista enää oliko albumeissa myöskään sen enempää selventäviä kuvatekstejä, vai ei? Ilmavoimamuseossa saattaa olla reprotut kuvat ka. otoksista? siellä oli aikoinaan paremmat resurssit näihin hommiin. Albumit olivat aikoinaan Markku Bremerin hallussa, mutta häneltäkään niitä ei voi enää kysyä.

Muokattu: Joulukuu 30, 2019, käyttäjä: Topi Falkenberg

[Simo Lallukka 204]

Kai L. Bremer työskentelee vielä kai Mobilisti Senior -lehdessä, ehkä hän voi antaa lisätietoa. (Hänen tultuaan eläkeikään hän perusti samaan lehtitaloon pienempilevikkisen  sisarlehden Mobilisti Senior noin 20 vuotta sitten.)   Ikäänkuin Senior-mobilistissa olisi ollut jotain kuvia tästä aiheesta joskus.

Muokattu: Joulukuu 30, 2019, käyttäjä: Simo Lallukka

[Carl-Fredrik Geust 847]

Yllä maintsemallani kuntarajalla (Viipurin kaupunki/maalaiskunta) oli ehkä vakavampi vaikutus varuskunnan toimintaan, kuin kaskuissa kerrotulla käräjöinnillä. Nimittäin rakennusluvat, kunnallistekniikka jne asiat piti hoitaa tapauskohtaisesti joko kaupingin tai maalaiskunnan virastojen (ja virkamiesten) kautta.

[Timo Partanen 208]

11 tuntia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Minulla oli mahdollisuus keskustella sangen syvällisesti Aimo Juholan kanssa 1990-luvulla, kun hän laati tutkimustaan ilmakuvauksen historiasta ilmavoimissa. Aimo (joka itse palveli Suur-Merijoella 1930-luvulla) kertoi mielellään tästä legendaarisesta tukikohdasta ja kerhopalatsista, mihin hän - aliupseerina - oli kuitenkin päässyt käymään vain hyvin harvoin! Vrt Jukan yllä mainitsema "kastijako"!

Aimo oli kuitenkin hyvin ylpeä Suur-Merijoen hengestä, mistä kaikki siellä palvelleet ovatkin kertoneet. Kenraali Lundqvist kutsui mielellään ulkolaiset vieraat Suur-Merojoelle, ja tarjosi heille lounaan tai illallisen upeassa kerhossa, jolloin Lundqvist yritti kehuskella vierailleen  että "tämä on  Suomen ilmavoimien tavanomaisia upseerikerhoja, näkisitte  vain meidän muut (todella komeat) kerhot..."

Viipurin kapungin ja maalaiskunnan välinen raja kulki keskellä kenttää, niin että upseerikerho sijaitsi kaupungin puolella ja au-kerho taas maalaiskunnan puolella (tai sitten päinvastoin...). Tämä tilanne johti taas siihen, että mikäli oli syntynyt tappelu tms mihin oli pakko kutsua virkavalta, niin asia ratkaistiin lopullisesti joko Viipurin kaupungin raastuvassa, tai sitten kihlakunnanoikudessa, jos tapahtumapaikkana oli au-kerho. Tähän jouduttiin tietysti aniharvoin - jos ollenkaan, mutta käräjäpaikan vaihtoehdot olivat ainakin jääneet mieleen, ja synnyttäneet useita kaskuja!

Juuri tällaisia "epävirallisia historiatietoja" kaipailisin lisää. Nistä on kirjoitettu aika vähän ja jos sitten näitä alkaa arvailemaan, voi olla varma, että arvaukset eivät osu maaliin. Kiitokset tästä ja kiitokset kaikille muillekin. Olen aivan häkeltynyt tästä foorumin kautta löytyneestä materiaalin määrästä. Tämä on toedella hieno osoitus sosialisen median voimasta - siinä poisitiivisessa mielessä!

[Jouni Laukkanen 55]

Tiedustelulaivue-kirja myynnissä https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=2321842

 

[Timo Partanen 208]

Juuri nyt, Jouni Laukkanen kirjoitti:

Tiedustelulaivue-kirja myynnissä https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=2321842

 

Kiitos, laitan tilaukseen!

 

Timo