Porin naisten ilmailukerho

[Seppo Koivisto 204]

Ylen Danny-dokumentissa mainittiin Dannyn isän Pentti Lipsasen olleen hävittäjälentäjä. Dannyn kotisivun mukaan myös hänen äitinsä Magda Niska oli harrastanut purjelentoa vuonna 1938 Porin naisten ilmailukerhossa. Porin VPK:n historiassa naisten ilmailukerho mainitaan. Oliko naisten ilmailukerhoja muualla? Kuuluivatko ne Lotta Svärd -järjestöön?

http://www.danny.fi/dannystory.phtml

https://www.utupub.fi/handle/10024/90515

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Seppo Koivisto kirjoitti:

Ylen Danny-dokumentissa mainittiin Dannyn isän Pentti Lipsasen olleen hävittäjälentäjä.

Vänrikki Pentti Johannes Lipsanen (s. 27.05.1914) sai Suomen Lentomerkin No. 759 6. syyskuuta 1941 (Lähde: Virtanen/Temmes, Luettelo sotilaslentäjistä, joille on vuosina 1918-1944 annettu Suomen Lentomerkki).

Rodney

P.S. Sepon kysymykseen en osaa vastata.

Muokattu: Tammikuu 6, 2020, käyttäjä: Jorma Kosonen
:

[Jukka Nisula 2 280]

29 minuuttia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Vänrikki Pentti Johannes Lipsanen (s. 27.05.1914) sai Suomen Lentomerkin No. 759 6. syyskuuta 1941 (Lähde Virtanen/Temmes, Luettelo sotilaslentäjistä, joille on vuosina 1918-1944 annettu Suomen Lentomerkki).

Rodney

P.S. Sepon kysymykseen en osaa vastata.

Sepon kysymys naisten ilmailukerhoista vaatii kyllä tarkempaa perehtymistä ajan kanssa.

Pentti Lipsanen harrasti purjelentoa Porissa ja oli yksi vuoden 1940 olympialaisten purjelennon olympiavalmennettavista. Kisat piti pitää Jämijärvellä. Valmennusleiri kisoja varten pidettiin Jämijärvellä kesällä 1939 ja Lipsanen osallistui siihen yhtenä valittuna. 

Vänrikki Pentti Lipsanen palveli mm. Fiat-hävittäjäpilottina Lentolaivue 26:ssa. Kovasti on Dannyn näköä!

SA-kuvien kuvatekstit: ”Vasemmalla vääpeli Aaltonen, ylikersantti Suikkanen, luutnantti Linnamaa, vänrikki Lipsanen. Lunkula 1941.08.10.”

”Klo 12.20. Vänrikki Lipsanen lennolta palattuaan, reikä kupeessa. Lunkula 1941.08.10.”

Kuvat on ottanut Lauri ”Lassi” Hämäläinen, joka palveli hävittäjäohjaajana samassa laivueessa.

Jukka

 

Muokattu: Tammikuu 6, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 501]

Jukka Uharin kirjoittama Porin lentokentän historia - Varhaisilmailusta Porin pamaukseen (Apali Oy 2009) sivuilla 45-48 on kirjoituksia otsikoin "Naisten Ilmailuharrastus", "Porin Ilmapuolustusyhdistys ja Porin Naisten Ilmailukerho" sekä "Porin Ilmailunaiset ry". Tässä lyhyt lainaus kirjoituksen alusta:

Joulukuussa 1932 heräsi Suomen Ilmapuolustusliiton piirissä ajatus, että naisetkin pitäisi saada mukaan ilmailuun. Helsingin Ilmapuolustusyhdistykseen perustettiin 18. marraskuuta 1934 naiskerho ja samoihin aikoihin keskusjärjestön johtokuntaan naiskerhojen keskusosasto. Suositeltiin, että paikalliset ilmapuolustusyhdistykset perustaisivat naiskerhoja. Niissä ei kuitenkaan ollut montakaan aktiiviseen lentämiseen osallistuvaa jäsentä, vaan enimmäkseen ilmailua harrastavien miesten vaimoja. Niinpä ne saivat yleensä "rouva- tai ompelukerhon" luonteen. Kerhojen toiminta keskittyi ilmailuharrastuksen tukemiseen, varojen hankintaan ja hyväntekeväisyyteen. Tällaiset kerhot eivät yleensä päätyneet yhdistysrekisteriin.

Kirjassa keskitytään ainoastaan Poriin, eikä kerrota muista mahdollisista naisten ilmailukerhoista. Lottajärjestöt eivät tässä toiminnassa olleet mukana.

Lisää aiheeseen kuuluvaa löytyy Mikko Uolan kirjasta Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta - 1919-1994 sivut 100-105. Otsikkona "Naiset järjestäytyvät".

Ensimmäiset naispurjelentäjät olivat vaasalaiset Aili Hedström (Heikinaro) ja Ulla Metsola, jotka talvella 1935 lensivät vaasalaisten rakentamilla purjekoneilla...

Myös PIK:n Annikki Karhu oli osallistunut purjekoneen rakennustöihin ja oli oikeutettu lentokoulutukseen. Hän lensi Helsingissä 1935-36 Taivallahden jäällä...

Ensimmäisille Jämin kursseille kesällä 1935 osallistui naisia...

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Raimo Heikkinen 2 501]

10 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

SA-kuvien kuvatekstit: ”Vasemmalla vääpeli Aaltonen, ylikersantti Suikkanen, luutnantti Linnamaa, vänrikki Lipsanen. Lunkula 1941.08.10.”

Huom! Virhe kuvatekstissä. Vasemmalta lukien ylik Suikkanen, vääp Aaltonen, luutn Linnamaa ja vänr Lipsanen.

[Jukka Nisula 2 280]

Kiitokset Raimo, siinä on alkuperäisessä kuvan kuvatekstissä menneet miehet väärään järjestykseen. Jukka Uharin tutkimukset ja toteamukset pitävät varmastikin paikkaansa. Esimerkiksi mainitsemasi vaasalaiset "lentäjäneitoset", kuten heitä tuolloin kutsuttiin, olivat Vaasan Lentoharrastajain kerhon jäseniä, eikä ainakaan Vaasassa ollut omaa naiskerhoa.

En malta olla laittamatta vielä yhtä kuvaa Pentti Lipsasesta, kun minulla sellainen sattuu olemaan. Olympialaisten valmennuskurssille osallistunut
porilainen Pentti Lipsanen lähdössä lennolle kuopiolaisten OH-KUOPIO 2 tunnuksen ja lempinimen ”Puijon Nuoli” saaneella Grünau Baby IIb ‑koneella Jämillä kesällä 1939, koneen valmistusvuosi 1936. Lipsanen lensi Babyllä myös valmennusleirin loppunäytöksessä. Kuva: Urho Kiviojan albumi via J. Nisula.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Topi Falkenberg 413]

Naislentäjien sivuilla mainitaan 30-luvulta vain Vuokko Knuuttila ja Helvi Karhumäki.

https://finnish99s.wixsite.com/finnish99s/ensimmisi-suomalaisia-naislentji

Lainaa

Ennen sotaa:

Vuokko Knuuttila, myöhemmin Svanström, ensimmäinen suomalainen naislentäjä, joka sai 24-vuotiaana ensimmäisen naisten lentolupakirjan v. 1931, lupakirjan no 13, Knuuttilan lento-opettajana toimi myös Hanna Reitsch.

Helvi Karhumäki (o.s. Marttila), Niilo Karhumäen vaimo, sai naisten lentolupakirjan nro 2.

 

Sodan jälkeen:

Kirsti Granlund -46

Anneli Linkola -48

Eva Ekholm -50

Anneli Linna -52, kutsuttiin Luumuksi, esiintyi kävelemällä koneen siivillä ilmassa

Pirjo Heinonen -55

 

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Topi Falkenberg
Lainaus

[Raimo Heikkinen 2 501]

45 minuuttia sitten, Topi Falkenberg kirjoitti:

Naislentäjien sivuilla mainitaan 30-luvulta vain Vuokko Knuuttila ja Helvi Karhumäki.

https://finnish99s.wixsite.com/finnish99s/ensimmisi-suomalaisia-naislentji

 

Lupakirja-taso taitaa olla se kynnys eikä purjelennon C-tutkinto ollut vielä riittävä saavutus. Naispurjelentäjät eivät tainneet yltää purjelennossa lupakirjaan saakka 1930-luvulla, muutenhan nimi löytyisi Topin linkki-listalta.

Mikko Uola: Ensimmäisenä naisena purjelennon C-tutkinnon suoritti numerolla 20 Vuokko Knuutila-Arni 12. heinäkuuta 1937 ja toisena Aili Heikinaro 29. heinäkuuta 1937. Knuutila-Arnille haluttiin varata C-tutkinnon suorittaminen ensimmäisenä naisena, koska hän oli jo saavuttanut kuuluisuutta ensimmäisenä naislentäjänä. Aili Heikinarosta tuli kuitenkin 1930-luvun Suomen tunnetuin naispuolinen purjelentäjä, jota "Suomen Die Hannaksikin" kutsuttiin.

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Matti Palosuo 374]

5 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Olympialaisten valmennuskurssille osallistunut porilainen Pentti Lipsanen lähdössä lennolle kuopiolaisten OH-KUOPIO 2 tunnuksen ja lempinimen ”Puijon Nuoli” saaneella Grünau Baby IIb ‑koneella Jämillä kesällä 1939, koneen valmistusvuosi 1936.

Onko koneessa jokin maastokuviointi? 

 

[Raimo Heikkinen 2 501]

Suoralta kädeltä uskallan sanoa, että kiiltävä lakka vain heijastelee vaneripinnalla.

[Jukka Nisula 2 280]

Naispurjelentäjä Lahja Saari Turun Lentokerhosta sai Ilmailuviranomaisen myöntämän kuvallisen Purjekoneen ohjaajan todistuksen no:52 14.2.1945. Alkuperäisen kopio löytyy Ismo Nurmen tekemästä Turun Lentokerhon historiikistä. Turussakaan ei mainita olleen erillistä kerhoa naisille.

Edit: Ilmailussa nr 1/1938 on mielenkiintoinen maininta koskien Pentti Lipsasta:

”Kerholaisista (huom. Polyteknikkojen Purjelentokerho) oli kesän kuluessa tekniikan ylioppilas Paavo Järvenpää Puolassa saamassa jatkokoulutusta ja onnistuikin hän siellä loistavasti suorittaen kuntoisuusmerkin vaatimukset korkein saavutusarvoin, vieläpä matkalennossa ennätystuloksin. Moottorittomanlennon Komissioni on myöntänyt Järvenpäälle vastaavan merkin (N:o 597), joka on siis kolmas laatuaan Suomessa. Aikaisemmin ovat k.o. tutkinnon suorittaneet purjelennon ohjaaja Nissinen ja purjelentäjä Lipsanen.”

Samassa lehdessä on katkelmia ”Purjelentokoulun kronikasta”. Sen motto on: ”Humorin taju on henkevyyden puntari.” Joissain säkeistössä mainitaan myös naispurjelentäjät. Tässä otteita:

”Naisist’ näistä ensimmäisnä onpi Margit Bergi, Työteliäs, pieni, tyyni, joll’ ei kuohu veri. Mutta häntä pienokaisempi onpi paljon Mikki, joka kyllä hyvin tietää, mikä onpi tikki.

Nyt jo täytyy mainita tuo Heikinaron Aili, Suorittanut A:t ja B:t sekä vielä C:nkin. Lentää niin kuin enkeli, kaikk’ laskut kauniist’ laittaa, ja ihme, että aina vain nuo imutikut maittaa.

Järjestyksess’ aakkosten on seuraavassa Jalas, Matti, meidän äitimme, mi tyhjin toimin palas’. Sääli hänest sanoa, ettei saanut A:ta, vaan täytyi ottaa kamferttia, sekä panna maata.

Jaaha, Seuraavana ompi Ulla Metsola, Toiset sanoo Mailaksi, mutt toisist’ on hän Ieva, Lentää, pelaa korttia - imulapioista, ikävä vain sanoa, ei vintturissa loista.

Vielä kaksi naista, joista toinen Ilta Niemi, taiteilijatar, mi tietää, miten tehdään ”liemi”. Lentotaidostaan en vielä voine sanoa mä mitään, huhu kertoo: ”Lensi länteen, vaikka piti itään.”

Ja viimeiseksi naisista jää Kyllikki Sinervä, hänelle aerobatiakaan ei näytä hämärält’ kun nimeänsä kysyttiin, hän sanoi että ”Jukka”, tää puhdas helsingitär, viaton kuin kedon kukka.”

Sen jälkeen on vuorossa miesten esittelyä ja sieltä löytyy Pentti Lipsasestakin. Kronikan viimeinen säkeistö on seuraava: ”Lopuksi myös joku sana Porin Lipsasesta, tuost’ toisen kurssin ensiluokan pinnarista. Startissakin pinnaa aina paljon korkeutta, ja maanantaisin valittelee elämän surkeutta.”

Edit: Ilmailussa 5-6/1938 on Suomen Ilmapuolustusliiton organisaatio. Siinä on mukana myös Naiskerhojen Keskustoimikunta. Sen jäsenet ovat seuraavat:

Valtioneuvoksetar Alli Paasikivi, puheenjohtajana

Rouva Lempi Arvelo

Rouva Vuokko Knuuttila-Arni

Rouva Sanni Sohlberg

Rouva Ulla Ahonius

Toimittaja Emil J. Helle

 

Jukka. 

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula
Täsmennys

[Seppo Koivisto 204]

Kuva Magda Niskasta vuodelta 1938 Dannyn kotisivulta. Kone on ilmeisesti Porin ilmailukerhon Grunau 9 "Leo".

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Seppo Koivisto

[Carl-Fredrik Geust 852]

Outi Ruokolaisen 44-sivuinen kirjanen "Ilmattaria 1931-1991" on ilmeisesti jäänyt sangen tuntemattomaksi. Kyseessä on kohtalaisen tietorikas opus - takakannessa lukee Nro 1/1991, mutta en tiedä ilmestyikö muita numeroita. Alla etu- ja takakansi (ml.s sisällysluettelo), sekä naislentäjien kerhotoiminnasta kertovat sivut 26-29. 

[Simo Lallukka 204]

Dannyn sivujen mukaan Dannyn isä Pentti Lipsanen oli seurustelu-upseerina Hitlerin adjutantille Hitlerin Suomen vierailulla 4.6.1942.  Lahjaksi Pentti Lipsanen sai pistoolin. (Danny on syntynyt syyskuussa 1942). 

Muokattu: Tammikuu 7, 2020, käyttäjä: Simo Lallukka

[Raimo Heikkinen 2 501]

11 tuntia sitten, Simo Lallukka kirjoitti:

Dannyn sivujen mukaan Dannyn isä Pentti Lipsanen oli seurustelu-upseerina Hitlerin adjutantille Hitlerin Suomen vierailulla 4.6.1942.  Lahjaksi Pentti Lipsanen sai pistoolin. (Danny on syntynyt syyskuussa 1942). 

Muuta luutn (res.) Pentti Johannes Lipsasen sotilasurasta löytynyttä hajatietoa. Hänet siirrettiin Lentolaivue 26:sta Lentorykmentti 3:n esikuntaan 25.2.1943 ja lokakuussa 1943 oli tehtävänä toimia hintatarkkailijana Lentovarikko 1:ssä.

Muokattu: Tammikuu 8, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 280]

Suomen "Die Hanna" Aili Hedström (Heikinaro) Vaasassa talvella 1935. Hedströmit muuttivat sukunimensä Heikinaroksi -30-luvun loppupuoliskolla.

Kuvan liitokone on Vaasan Lentoharrastajain kerhon jäsenen Eero Metsolan suunnittelema ja piirtämä sekä Ailin veljien Lassen ja Kallen sekä Kustaa ja Lauri Aulinin kerhotyönä rakentama oma konstruktio nimeltä Vaapsahainen. Niitä rakennettiin kaksi kappaletta ja Vaapsahainen oli tiettävästi ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja kerhotyönä rakennettu liitokone. Kuva: Urho Kiviojan albumi via  Jukka Nisula.

Jukka

[Seppo Koivisto 204]

Kuva ja kuvateksti Dannyn kotisivulta.

Lainaa

Dannyn Isä Pentti Lipsanen oli Parolassa 1940 hävittäjäkurssilla Lentorykmentti 2:n huoltopäällikkönä silloin. Kuvassa vasemmalta oikealle: Vuorimaa, Lipsanen ja Visapää. Tiedot sekä kuvan käyttöömme antoi Majuri Pekka Korhonen Suomen Ilmavoimista.

http://www.danny.fi/kuvapankki/8652106728.jpg

Parempilaatuiset kuvat löytyvät täältä.

http://www.danny.fi/pressi_kuvat3.phtml

Muokattu: Tammikuu 9, 2020, käyttäjä: Seppo Koivisto