Jaktfalken valokuva

[Mika Laakso 720]

Ruotsi lahjoitti Jaktfalken-koneita, jotka tulivat Suomeen tammikuussa 1940. Valokuvan taustatekstin mukaan kuva otettu maaliskuu -40. Takarungosta heikosti erottuu 228, eli ilmeisesti koneyksilö JF-228. Mutta miksi kone vielä ilman maalattuja tunnuksia kahden kuukauden jälkeen? Ja kukahan lie tuo valokuvan taustateksin kirjoittaja C-E T?

[Topi Falkenberg 413]

Talvisota päättyi 13.3.40, olisiko otettu sen jälkeen?

[Kalle Rantanen 64]

Suomen ilmavoimat 1928-1940 s. 176 on kuva samaisesta yksilöstä samassa kuussa (ilmeisesti myös ainakin likimain samassa paikassa) ja siitä ainakin selviää, että siiven alapinnalla oli hakaristi, ilmeisesti kuitenkin ilman taustaympyrää. Runko jää siiven katveeseen, mutta sen verran siitä näkyy ettei siinä tuossakaan vaiheessa normaaleja tunnuksia ole.

[Raimo Heikkinen 2 501]

Kuvan tulkintaa:

Koneiden lentopäiväkirjojen keskinäisellä vertailulla päädyin (mikäli siis tuo kuvatekstissä mainittu maaliskuu 1940 pitää paikkansa) päivämäärään 29.3.1940. Tuo päivä on ainoa yhteensopiva näille LLv.29/T-LentoR 2:n koneille JF-228 ja KA-148 (kuvassa). Silloin lennettiin seuraavasti:

JF-228. Kello 08:45-14:30 välisenä aikana tekivät kokelaat Jaffe, Lehtonen, Wind, Koskelo ja Karu "hyökkäyksiä maalikonetta vastaan".

KA-148. Kello 08:35-10:40 välisenä aikana lensivät kokelas Wind sekä R.AO oppilaat Mellin, Peltola, Katajainen ja Malin vuorollaan "kaarto- ja laskuharjoituksia".

 

Kuvan ulkopuolelta: KA-145 toimi ainakin kello 09:40-09:55 välisenä aikana "maalikoneena", jota ohjasi res.vänrikki Lipsanen (Dannyn isä).

LLv.29/T-LentoR 2:n Kotkat erottaa siitä kun KA-145 oli tällöin vielä hopeanvärinen mutta KA-148 oli saanut sotakoneen vihreän värin marraskuussa 1939.

Kuvasta vielä, onko Kotka sittenkään vihreä (KA-148), vaiko hopeinen (KA-145)?

Muokattu: Tammikuu 18, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 280]

Kiitos tiedoista Raimo. Pystytkö tarkistamaan vielä, oliko Carl-Erik Bruun tuolloin jatkokoulutuksessa tuossa yksikössä? Hän kävi IlmRUK 9:n, joka alkoi 6.6.1939. Viittaan tällä tuohon kuvan takana olevaan nimmariin C-E ?. Voisiko lyhenne olla mahdollisesti C-E B.  ”Calle” Bruun sai Suomen Lentomerkin nr 615 7.5.-41 ja palveli LLv 26:ssa hävittäjäohjaajana 1941-44.

edit: Reserviupseerikurssimatrikkelin mukaan edellä mainitut kokelaat Jaffe, Koskelo, Lehtonen ja Wind olivat samalla Ilmavoimien reserviupseerikurssi 9:llä kuin Carl-Erik Bruun! Joten uskoakseni myös Bruun oli koulutuksessa Vanajavedellä ja signeerannut kuvan takana olevat kirjoittamansa tiedot omalla allekirjoituksellaan.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Raimo Heikkinen 2 501]

Bruun kyllä löytyy lentokoneiden päiväkirjoista, ja hyvin todennäköisesti hänen kirjainmerkkinsä on kuvan takana selvityksineen.

Liite 1: Täydennyslentorykmentti 2:n lentolaivue 29:n tukikohtana oli Parola. Tässä laivueen koneet ja sen hetkiset lukumäärät 1.3.1940.

Liite 2: Kartta Parolan lentokentän sijainnista sekä valokuvassa mainitusta Vanajavedestä. Myös läheistä Lehijärveä käytettiin lentotoiminnassa.

Liite 3: JF-228:n konekirjan sivu.

Liite 4: KA-148:n konekirjan sivu. Bruunin nimi löytyy kummastakin kirjasta.

[Jukka Nisula 2 280]

Kysyin kuvasta Göran Bruunilta. Göran vahvisti, että on isänsä Carl-Erik Bruunin kirjoitus ja signeeraus. ”Calle” istuu itse kuvassa Jaktfalkenissa. 

Jukka

 

Muokattu: Tammikuu 18, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 501]

2 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kysyin kuvasta Göran Bruunilta. Göran vahvisti, että on isänsä Carl-Erik Bruunin kirjoitus ja signeeraus. ”Calle” istuu itse kuvassa Jaktfalkenissa. 

Jukka

Vaihdetaan sitten toiseen Kotka-koneeseen. Vihreänvärinen KA-148 vaihdetaan hopeanväriseen KA-145:n. Muita lentoja ei Bruunilla ole JF-228:lla kuin vain nämä 30.3. ja 31.3.40 lennot. Tässä koneiden päiväkirjat.

[Mika Laakso 720]

Suuret kiitokset tiedoista! valokuvan arvo (maksoin 4.50e) moninkertaistui omassa mielessäni. Lisäksi löytyi vielä kahdelle koneelle lentäjä, tosin Kotkasta ei ole pienoismallia tehty..

[Mika Laakso 720]

Keskustelussa esiintullutta Kotka tietoutta VL Kotka-mappiin siirtäessäni löysin vielä yhden kuvan. VL Kotka, mutta missä ja koska?

[Raimo Heikkinen 2 501]

Kuva on maalatun runkonauhan perusteella jatkosodan ajalta ja Kotkan lisäksi kuvassa näyttäisi olevan Bulldogin pyrstö.

Suomen Siivet -lehdessä  2-1969 sivulla 2 on samanlainen kuva. Kuvatekstissä tarjotaan koneeksi Kotkaa tunnuksella KA-147. Silloin koneyksilö on sama joka on säilynyt päiviimme asti Vesivehmaalla.

 

Muokattu: Tammikuu 18, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty ehdotus koneyksilöstä

[Jukka Nisula 2 280]

Juuri nyt, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Kuva on maalatun runkonauhan perusteella jatkosodan ajalta ja Kotkan lisäksi kuvassa näyttäisi olevan Bulldogin pyrstö.

Eli Vesivehmaalta todennäköisesti. Joko jatkosodan aikana ja Täydennyslentolaivue 35:n kalustoa. Kotkaahan käytettiin maalinhinaukseen ja Bulldogit olivat harjoituskoneina. Tai sitten sodan jälkeen otettu, kun koneita varastoitiin.

Jukka

[Mika Laakso 720]

KA-147 kuvattuna kesäkuu 2013 Vesivehmaa

[Raimo Heikkinen 2 501]

Kyllä vahvasti näyttää siltä että sama koneyksilö on samassa paikassa Vesivehmaan lentohallissa. Laitoin kuvat päällekkäin jotta voi paremmin vertailla seinän rakennetta.

15 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

 

 

12 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

 

 

[Jukka Nisula 2 280]

Jaktfalkenilla Vanajavedellä keväällä 1940 harjoituslentoja lentänyt kokelas Carl-Erik Bruun joutui tositoimiin heti jatkosodan alussa Joroisissa. Lentolaivue 26:n tukikohtaa pommitettiin ja Bruunkin joutui kentällä väistelemään lentopommeja. Laivue menestyi torjuntalennoilla loistavasti heti sodan ensimmäisinä päivinä. Sen vuoksi paikalle saapui TK-miehiä kuvaamaan. Tässä tunnetussa ”hieman” lavastetussa TK-mies L. Johnsonin ottamassa SA-kuvassa lentäjät poseeraavat kameralle. Kuvateksti kuuluu: ”Lentäjät täysissä varusteissa keskustelevat. Joroinen, lentokenttä 1941.06.29”

Vasemmalta 3.lentueen ohjaajat vänrikki Carl-Erik Bruun, kersantti Ilmari Pöysti, lentueen päällikkö luutnantti Urho Nieminen, ylikersantti Onni Paronen, vänrikki Sakari Kokkonen, luutnantti Olli Puhakka ja vääpeli Valio Porvari. Taustalla Fiat G.50-hävittäjä. 

Lähde: SA-kuva-arkisto.

Jukka

 

Muokattu: Tammikuu 19, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 280]

Raimon laittamissa päiväkirjoissa näkyy nimi kokelas Jaffe. Piti oikein tarkistaa, kun nimi tuntui ensi alkujaan oudolta. Kyseessä on pian tuon jälkeen sukunimensä Jaffesta Jänkäksi muuttanut Veikko Paavali Jänkkä. Lentolaivue 32:ssa palvelleen vänrikki Veikko Jänkän ura jäi valitettavan lyhyeksi. Hän kaatui sotalennolla kun I-153 ampui hänen ohjaamansa Curtiss CU-557:n alas ilmataistelussa Nuijamaan tienoilla 5.8.1941. Jänkkä hyppäsi laskuvarjolla vihollisen puolelle mutta ilmeisesti varjo ei ehtinyt aueta kunnolla. Koneen romut löytyivät kun suomalaiset etenivät paikalle. Jänkän kohtalosta ei ole saatu selvyyttä ja hänet julistettiin kuolleeksi 5.4.1948. Vänrikki Jänkkä oli saanut Suomen Lentomerkin nro 727 ohjaajalle 3.8.1941, traagisesti vain kaksi päivää ennen alasampumista.

Jukka

Muokattu: Tammikuu 19, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula