Liikennelentäjäkoulutusta Suomessa kiinnostavalla tavalla

[Jaakko Mattila 14]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) ja Lentokoulu Pirkanmaa Oy ovat solmineet asiasta yhteistyösopimuksen.  Mikkelin lentoasema on voimallisesti myötävaikuttamassa uudessa koulutusmahdollisuudessa.

Toimintamalli on uusi Suomessa ja se tarjoaa opiskelijoille lukuisia etuja.  Mikkelin kaupunkilehden uutisointi avaa osin asiaa.

https://en.calameo.com/read/001012258eca4c99b5935?page=1

 

[Jaakko Mattila 14]

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ( XAMK ) sivustolla on asiasta ja hakeutumisesta tietoa.

https://www.xamk.fi/koulutukset/insinoori-amk-sahko-ja-automaatiotekniikka/

https://www.xamk.fi/

[Jaakko Mattila 14]

Lentokoulun:n. WWW sivut ovat juuri päivittymästä.

Sivujen osoite on:   lentokoulu.com.com

[Tumi Hämäläinen 716]

Jos olisin nuorempi, saattaisin harkita ko. koulutukseen hakemista.

Tuli vaan mieleen, että minkälaista taloudellista hyötyä olisi liikennelentäjän ja insinööriopintojen yhdistämisestä? Ainahan se raha kuitenkin kiinnostaa - erityisesti nuorempia mahdollisia hakijoita - oli se sitten menossa tai tulossa.

Vastaavatko nämä insinööri- ja liikennelentäjän tutkinnot niitä tutkintoja, jotka suoritettaisiin erillisinä? Tarkoitan siis esim. pätevyys- ja oikeusseikkoja.

 

[Tatu Koiranen 1 635]

24 minuuttia sitten, Tumi Hämäläinen kirjoitti:

Vastaavatko nämä insinööri- ja liikennelentäjän tutkinnot niitä tutkintoja, jotka suoritettaisiin erillisinä? Tarkoitan siis esim. pätevyys- ja oikeusseikkoja.

Vastaavat, tosin huomautan, että liikennelentämisestä ei ole olemassa tutkintoon johtavaa koulutusta suomessa (ja nykyään ei myöskään lennonjohtokoulutuksesta saa tutkintoa, aiemmin vielä sai).

Olisin kenties itse nähnyt tämän koulutuksen mieluummin esimerkiksi liiketalouden AMK-koulutuksen yhteydessä, jolloin sitä liiketaloutta voisi käsitellä mm. lentoyhtiö- ja lentoasemaliiketoiminnan näkökulmasta. Maailmalla on kuitenkin olemassa ihan erikseen pääaineina tai yliopistotutkintoina mm. aviation management degree / airline management degree, tälläinen tutkinto mahdollistaisi helpon työllistymisen ilmailualalle myös muihin tehtäviin kuin ohjaamomiehistön jäseneksi.

Muokattu: Tammikuu 28, 2020, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Olen nuoruudessani perehtynyt asiaan kohtalaisen paljon. Ammattilaisille tämä sepustukseni on selvää, mutta yritän kertoa periaatteita maallikoille. Mielekästä on määrittää opintotasoksi ammattikorkeakoulutaso. On olemassa neljä selkeästi toisistaan erottuvaa opintojen suuntausvaihtoehtoa. Suoraan lentämiseen liittyvä, matkustamopalveluun liittyvä, lentokonetekniikkaan liittyvä sekä lentokenttäoperointiin, asiakaspalveluun ja taloushallintoon liittyvä. Viides on lennonjohtoon liittyvä, mutta sille sektorille on jo oma koulutuskanava. Jos yksinkertaistan asioita, opinnot jakaantuvat perusopintoihin, ammattiopintoihin ja syventäviin opintoihin. Perusopinnot ovat kaikilla samat, ammattiopinnot ovat sananmukaisesti ammattiopintoja ja syventävät opinnot voivat aivan hyvin olla työn ohessa muutaman vuoden sisällä tapahtuvia opintoja, tutkimuksia ja opinnäytteitä. Näille kaikille on jo luokiteltu opintoviikkojako ja tutkinnon vaatima opintoviikkokokonaisuus. Koulutuksella pyritään esimerkiksi kohottamaan opintostatus toisen asteen tasosta ammattikorkeakoulutasoiseksi. Oleellista on myös se, ettei aseteta jonkin vakanssin vaatimukseksi tiettyä tutkintostatusta, koska monessa kohtaa täytyy pitäytyä viranomaisvaatimuksissa. Tutkinnon tarkoitus on palvella niitä, jotka haluavat edetä urallaan.

Toivotan sydämmestäni onnea hankkeelle. Tämä ei onnistunut neljännesvuosisata sitten, mutta toivottavasti nyt. 

Seppo      

[Tatu Koiranen 1 635]

Uralla etenemisen lisäksi se tutkinto palvelee niitä, jotka toteavatkin jossain vaiheessa lentouraansa, että ehkä sitä voisi tehdä muutakin kuin istua ohjaamossa, ammatin vaihtaminen on huomattavasti helpompaa, kun on joku tutkinto sen lentolupakirjan lisäksi, vaikkei se mikään välttämättömyys monessa hommassa olekaan. Osalle työtehtävien vaihto tulee myös pakon sanelemana, jos lääketieteellinen kelpoisuus heikkenee pysyvästi niin, ettei kelpaa enää kaupalliseen lentotoimintaan tai ylipäätään lentotoimintaan.

Omasta mielestäni ehdottoman kannatettava hanke verrattuna nopeahkoon lupakirjakoulutukseen, jossa koulutuksen lyhyen keston vuoksi tarpeellisten taitojen omaksuminen aiheuttaa omasta mielestäni ainakin osalle kouluttautuvista selkeitä haasteita, toki monen kohdalla kyse on vain priorisoinnista; panostetaanko koulutukseen vai vapaa-aikaan.

Muokattu: Tammikuu 29, 2020, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Jaakko Mattila 14]

Tumin, Tatun ja Sepon viesteihin viitaten.   Yhdistelmäkolutuksessa on runsaasti synergiaetuja opiskelijalle ja tulevalle työnantajalle.  Muualla EU:n alueella on yhdistelmäkoulutusta ollut menestyksekkäästi jo vuosia käytössä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) opiskelijoina liikennelentäjäopiskelijat saavat lukuisia korkeakouluopiskelijoille tarkoitettuja etuja opiskeluaikana.  KELA:n sivustolta saa tarkat tiedot  määristä ja edellytyksistä.  Etuja ovat suuruusluokaltaan opintoajalta esimerkiksi yleinen asumistuki 16000€, opintolainahyvitys 5000€, opintoraha 12000€ ja  ateriatuki 3000€.  Asuminen on MOAS:n edullisissa opiskelija-asunnoissa ( https://www.moas.fi/fi/ ) 3 km:n etäisyydellä lentoasemalta, ja ruokailu on opiskelija ruokaloissa.   Opiskelijakortti antaa edut liikennevälineissä ym.  Opiskelija saa valtion takaaman opintolainan n. 31000€.  Insinöörikoulutus (AMK) on maksuton ja liikennelentäjäkoulutusosuus maksullinen (alle 100.000€).  Lisärahoitustarve jää siten varsin kohtuulliseksi.   

Liikennelentäjäkoulutus itsekseen ei ole tutkintokoulutusta, vaan antaa lupakirjan.   Tässä tapauksessa liikennelentäjäkoulutus on osana insinööri (AMK) koulutusta ja antaa opiskelijalle myös jatko-opintomahdollisuuden ylempään ammattikorkeakouluun (vastaa diplomi-insinööriä) jne.

Liikennelentäjäkoulutus yksinään huolimatta kolutuksen laajuudesta ja vaativuudesta on toisen asteen koulutusta kuten autonasentaja, lentokonemekanikko, kokki jne.  Tässä tapauksessa koulutus on osana korkeakouluopintoa ja tuloksena on insinööri (AMK), jolla on myös liikennelentäjän lupakirja ATPL.  Opinnot on sovitettu yhteen ja kumpikin koulutus saa lisäarvoa toisestaan.  XAMK täydentää lentäjäopintoja seminaareilla tms.

Insinööriopinnot sisältävät kyllä liiketaloudellisia osioita, mutta enemmänkin toki voisi olla, kuten Tatu Koiranen toivoi.   Siinä on jatkokehittämiselle varaa.  Lentokone ja kenttäympäristö on suurelta osin sähkö- ja automaatiotekniikkaa, joten sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritiedot ovat vähintään hyödyksi.   Lisäksi insinööri  (AMK) antaa vaihtoehdon ammatinvalinnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Muokattu: Tammikuu 30, 2020, käyttäjä: Jaakko Mattila
Kirjoitusvirheitä

[Jaakko Mattila 14]

Mikkelin kehitysyhtiö MIKSEI Oy:n selvityksen mukaan lento-oppilaat ovat oikeutettuja MOAS:n edullisiin opiskelija-asuntoloihin riippumatta siitä, ovatko lento-oppilaat kirjoilla XAMK:n opiskelijoina.   Heillä on mahdollisuus saada vielä asumistukea KELA:lta.  Tämä mahdollistaa lentokoulutuksen alkamisen joustavasti jo ennen insinöörikoulutuksen alkamista tms.   Alkeiskoulutus PPL(A) pääsee alkamaan jo nyt alkukesästä.  Asunnot ovat 3 km:n etäisyydellä lentoasemasta. 

 https://www.moas.fi/fi/

 

[Tumi Hämäläinen 716]

Tuli vaan mieleen, että minkä verran Mikkelin kentän hallinnoija Mikkelin kaupunki hyötyisi koulutuslennoista? Laskeutumismaksuja tai muuta? Mikkelin kaupungin talous on kuralla niin kuin aika monen muunkin kaupungin ja kunnan, ja koko ajan on keskusteltu kentän alas ajamisesta. Nyt se on saanut jatkoaikaa. Käsitin, että Mikkeli antaa käyttää vanhaa lentoasemarakennusta opetustoiminnassa. Onkohan siitä luvassa vuokratuloja?

[Jaakko Mattila 14]

Terminaalin käytöstä on sopimus ja vuokratuloja.  Terminaali on edelleen sen varsinaisessa käytössä, eli kysymyksessä on limittäinen käyttö.  Samoin yksityinen lentokonehalli saa vuokratuloja.  Laskeutumismaksut kuuluvat asiaan.  Laskeutumismaksuja peritään kentän ollessa auki.   Nykyään kenttä on auki vain puolustuslaitoksen koneen käydessä keskimäärin kerran viikossa, joten tältä ajalta jäävät laskeutumismaksut vähäisiksi.  Aukiolon kasvaessa myös laskeutumismaksutulot kaikelta liikenteeltä kasvaa. Mikkelin kaupungin omistama kehitysyhtiö Miksei Oy on selvittämässä kentälle muita toimintoja.   Esimerkiksi Mikkelin tunnettu ravirata tuo ravureita ensi kesänä myös ilmateitse mm. USA:sta. Tällöin laskeutumismaksut ovat huomattavat Finnavian hinnaston mukaan.  Mikkelin kentällä näyttää olevan nyt hyvä yleisvire ja se generoi toimintaa ja tulovirtaa.

Valtion avut ovat riippuvaisia kentän käyttöasteesta, joten Mikkelin kaupunki on selvä hyötyjä.

[Juha Ritaranta 930]

Kysyn, kun en tiedä, että minkälaisella lentokalustolla tätä koulutusta on tarkoitus antaa?

[Jaakko Mattila 14]

Suora lainaus yhteiskoulutuksen esitteestä: ”Lentokoulutus toteutetaan pääsääntöisesti Piper ja Cessna-lentokoneilla.  Käytössämme on 2, 4 ja 6 istuinpaikkaiset koneet.   Laivastoomme kuuluu tällä hetkellä 15 lentokonetta ”

Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy: n laatima yhteiskoulutusesite on painettuna ja .pdf tiedostona.   Linkitän sen jotenkin tänne,  koska siinä on mielenkiintoista tietoa.

[Jaakko Mattila 14]

Liitetiedostoina on esite yhteiskoulutuksesta.   Toivottavasti liitteet avautuvat.

[Juha Ritaranta 930]

Kiitos tästä. Lentokoulun laivasto lienee siis ajanmukainen ja nykyaikaiseen liikennelentäjäkoulutukseen soveltuva.

[Tumi Hämäläinen 716]

20 tuntia sitten, Jaakko Mattila kirjoitti:

Esimerkiksi Mikkelin tunnettu ravirata tuo ravureita ensi kesänä myös ilmateitse mm. USA:sta. Tällöin laskeutumismaksut ovat huomattavat Finnavian hinnaston mukaan.

Noudatteleeko laskeutumismaksut suoraan Finavian hinnastoja, vai voiko Mikkeli itsenäisenä kenttänä säädellä itse laskeutumismaksutariffinsa?

[Jaakko Mattila 14]

En ole oikea henkilö vastaamaan laskeutumismaksu kysymyksiin.   Olen harrastelentäjä.  Kenttä on kaupungin omistama ja kaupunki voi hinnoitella ilmeisen vapaasti.   Mikkeli on jo vuosia mainostanut kenttäänsä Low Coast kenttänä ja sitä se onkin.  Kuitenkin mittarilentotoiminnasta, joka on aukioloajan ulkopuolella koituu käyttäjälle kentän avausmaksu, laskeutumismaksu jne.  Nämä maksut ovat olleet Finavian mukaisia.   Kyllä venäläiset charter- koneet maksavat mielellään nämä palvelumaksut.   Valitettavasti venäläiset käyttäjät ovat vähentyneet.   Kaupunki on etsimässä kentälle lisänäyttöjen.

Lähitulevaisuutta ovat esimerkiksi sähkökäyttöiset syöttöliikennekoneet.   Ensimmäisiä on jo esitelty.  Mikkeli on sopivalla etäisyydellä Helsingistä tälle kalustolle.  On hyvä, että Mikkeli ei ole heittänyt kirveitään kaivoon, vaan kenttä on päätetty säilyttää.

[Juha Ritaranta 930]

11 hours ago, Jaakko Mattila said:

 

Lähitulevaisuutta ovat esimerkiksi sähkökäyttöiset syöttöliikennekoneet.   Ensimmäisiä on jo esitelty.  Mikkeli on sopivalla etäisyydellä Helsingistä tälle kalustolle.  On hyvä, että Mikkeli ei ole heittänyt kirveitään kaivoon, vaan kenttä on päätetty säilyttää.

Menee off-topiciksi, mutta ei nuo kyllä lähitulevaisuutta ole. Yksikään kaupalliseen käyttöön soveltuva sähkökäyttöinen lentokone ei ole vielä edes lentänyt. Kaikenmoisia suunnitelmia on esitelty, suurimmassa osassa lienee tarkoitus kerätä rahoitusta ja sitten kun se on kerätty, poistua hiljaa vasemmalle (tai oikealle).

 

[Jaakko Mattila 14]

Niinhän se on.   Ei näiden sähkötoimisten reittikoneiden varaan Mikkelissä kukaan mitään laske. Viesti oli minun omaa ”ääneen ajattelua”.  Tällä vuosikymmenellä tiedämme kuitenkin asiasta paljon enemmän.   Tämä on lyhyt aika sulkea kenttä ja ottaa se mahdollisesti uudelleen käyttöön.  Mikkelin lentokenttä on poliittisella päätöksellä selvin numeroin päätetty säilyttää.  Ei ole kysymys edes ehdollisesta jatkoajasta. Liiketaloudellisesti kannattavaksi sen saaminen lyhyellä ajalla on todella haasteellista.   Uudella lentoaseman päälliköllä on vaativa tehtävä, mutta positiivista pohjalaista virettä häneltä löytyy.  Nyt kunnossapitokin hikoilee työaikana.  Mikkelin lentokentällä tapahtuu!

 

[Jaakko Mattila 14]

Nyt on menossa kevään yhteishaku korkeakouluihin 18.3.-1.4.2020.

Lentokoulu Pirkanmaa on päivittänyt www-sivustonsa: 

http://lentokoulu.com/

Samoin ammattikorkeakoulu XAMK on päivittänyt sivustonsa:

https://www.xamk.fi/

Suora polku kyseiseen insinööri(AMK) opintoon löytyy linkistä:

https://www.xamk.fi/koulutukset/insinoori-amk-sahko-ja-automaatiotekniikka/

Jotta opiskelijalla on mahdollisuus yhteisopintoihin ja saada kaikki edut, tulee hänen hakea nyt XAMK:n Mikkelin kampuksen Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka opintoihin.  XAMK:iin ja lentokouluun haetaan kumpaankin erikseen.  Hänen kannattaa samanaikaisesti hakeutua myös lentäjäopintoihin lentokoulun sivustolta, johon on jatkuva haku.    XAMK:n opiskelijana voi toki myöhemminkin päätyä lentäjäkoulutukseen.

 

 

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Olen jo aiemmin ilmaissut tukeni ja kannustukseni tällä koulutushankkeelle. Neljännesvuosisata sitten, kun olin tiimini kanssa suunnittelemassa vastaavaa koulutusta, pidimme täydennyskoulutusta hyvin tärkeänä. Eli AMK-opintostatukseen johtavia jatko-opintoja sellaisille jonkin osa-alueen koulutuksen jo saaneille, jotka halusivat luoda paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Ja tähän liittyen myös mahdollisuuden jatkaa opintojaan mahdollisuuksien mukaan työn ohessa. Tämä siksi, että monilla oli jo vakiotyöpaikka ja perhe elätettävänä. Tähän liittyy aiempien opintojen hyvitysjärjestelmän luominen ja osittaisen etäopiskelun mahdollistaminen, mikä nykytekniikalla ei liene isokaan haaste. Iso kuva on se, että suuremmalla opiskelijamäärällä pystytään turvaamaan koulutuksen jatkuvuuden ja kehittämisen rahoituspohja ja takaamaan koulutusmyynti opintonsa itse maksaville ulkolaisille opiskelijoille.   

Seppo

[Jaakko Mattila 14]

23.3.2020 at 20.11, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Olen jo aiemmin ilmaissut tukeni ja kannustukseni tällä koulutushankkeelle. Neljännesvuosisata sitten, kun olin tiimini kanssa suunnittelemassa vastaavaa koulutusta, pidimme täydennyskoulutusta hyvin tärkeänä. Eli AMK-opintostatukseen johtavia jatko-opintoja sellaisille jonkin osa-alueen koulutuksen jo saaneille, jotka halusivat luoda paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Ja tähän liittyen myös mahdollisuuden jatkaa opintojaan mahdollisuuksien mukaan työn ohessa. Tämä siksi, että monilla oli jo vakiotyöpaikka ja perhe elätettävänä. Tähän liittyy aiempien opintojen hyvitysjärjestelmän luominen ja osittaisen etäopiskelun mahdollistaminen, mikä nykytekniikalla ei liene isokaan haaste. Iso kuva on se, että suuremmalla opiskelijamäärällä pystytään turvaamaan koulutuksen jatkuvuuden ja kehittämisen rahoituspohja ja takaamaan koulutusmyynti opintonsa itse maksaville ulkolaisille opiskelijoille.   

Seppo

Nyt alkava liikennelentäjäkoulutus Mikkelissä sisältyy AMK-tutkintoon tässä tapauksessa täysmääräisesti.  Valmistuneet lentäjät ovat korkeakoulutasoisia ja sen statuksen omaavia.  Korkeakouluopintojen tunnusmerkkeinähän ovat opinnäytetyö, kieliopinnot (suomenkieli, ruotsinkieli ja vieraskieli), perusopinnot jne.    Suomen lainsäädäntö säätelee ammattikorkeakouluopintoja.   Yksinään lentäjäopinnot olisivat 2-asteen opintoja, vaikka niiden vaativuus ylittää monasti AMK-tason.voimakkaa´´

 

Keski-euroopassa on Dual-Ausbildung eli kaksoiskoulutus yleistynyt  voimakkasti ja tarjoajia on useita.   Operaattorit pitävät tästä ja esimerkiksi Lufthansa sidosryhmänsä kautta tarjoaa tätä.

Jaakko

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Ymmärsin Jaakko täysin mitä vastasit, mutta ehkä asetin omat sanani vähän huonosti. Minulla oli tarkoitus ottaa esille se, että maassamme on suuri kysyntä sellaisille jatko-opinnoille, jonka avulla vähemmän samaa alaa jo opiskelleet saavat jatko-opiskelun avulla nostettua opintostatuksensa AMK-tasoiseksi. Esimerkiksi jos on A2:n omaava teknikko ja haluaa jatkaa opintojaan AMK-insinöörin tasolle. Ainakin neljännesvuosisata sitten halukkuutta jatko-opiskeluun huomattiin olevan yllättävän paljon, itse asiassa enemmän kuin ab initio.koulutukseen. Erityisesti jos suuren osan siitä pystyy tekemään työn ohessa. Teknisessä mielessä se ei todellakaan ole iso ongelma. Heitän ajatuksen pohdittavaksi, millä logiikalla näiden jatko-opiskelijoiden opiskelu saadaan Mikkelissä järjestettyä. Siihen struktuuriin kuuluu olennaisena osana se, kuinka heitä hyvitetään aiemmista opinnoistaan ja kokemuksestaan. Oleellista tässä ajatusmallissa on myös se, että Mikkelissä luodaan mahdolliseksi suorittaa etäopiskeluna joitakin osia opintokokonaisuudesta.     

Seppo

[Jaakko Mattila 14]

Ymmärrän Sepon kysymyksen laajempana koulutuskysyntänä.   Vastaan asiaan Mikkeliläisenä ilmailun harrastajana ja Mikkelin liikennelentäjäkoulutuksen kehitystyössä vahvasti mukana olleena.  Tunnen ammattikorkeakoulumaailmaa entisen työkokemukseni perusteella TAMK:n kone- ja tuotantotekniikan koulutuspäällikkönä sekä lentokonetekniikan suuntautumisen vastaavana, josta jäin eläkkeelle.

XAMK tarjonnassa on päiväopiskelu sekä monimuoto-opiskelu mahdollisuus hakuaikana 18.3.2020 – 1.4.2020.   Päiväopiskelupaikkoja on 40 ja monimuoto-opiskelupaikkoja 20.

Juuri monimuoto-opiskelu vastaa Sepon esittämään tarpeeseen.   Jokaiselle opiskelijalle päivä- ja monimuoto-opiskelussa laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma HOPS, jossa hyväksiluetaan aiempia opintoja suoraan.  Osin opinnot ovat aiemman kokemuksen ja opintojen perusteella muutoin helpommat suorittaa ja opinnoista voi saa myös osittaisia vapautuksia.   Monimuoto-opinnoissa suoritetaan opinnot pääosin etänä, jolloin voi olla työssä samanaikaisesti.   Lähiopintojaksot, joita ei ole paljon, sijoittuvat illoille ja viikonloppuihin.   Lentäjäopinnot ovat teorioiden osalta suurelta osin etäopintoja.   Lentäjäopinnot on nyt suunniteltu lähinnä päiväopiskelijoille, jolloin opinnot aikataulutetaan insinööri- ja lentäjäopintoihin sopiviksi.

Mikkelin mallissa saavat opiskelijat sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritutkinnon (AMK) että liikennelentäjän lupakirjan ATPL samanaikaisesti ja ”samalla hinnalla”.   Molemmat ammatit antavat viralliset pätevyydet toimia ammateissa.  Kokemus sitten kartuttaa taitoja ja lentäjiltä vaaditaan myös tyyppikoulutusta, jonka saa sitten operaattorilta jne.  Kysymyksessä on selvästi kaksoisammatti tai Dual-koulutus Suomessa tällä alalla, jota operaattorit arvostavat.  Lentäjän käyttökelpoisuus on laajempaa.   Operaattorit arvostavat korkeakoulututkinnon suorittaneita.  Toisaalta monissa insinööriammateissa tarvitaan ilmailualan tuntemusta.

Suomessa tietääkseni vain Mikkelissä ja Tampereella voi saada AMK-tasoista ilmailualan perus- tai jatkokoulutusta.   Vain Mikkelissä opiskelija saa kaksoisammatin pätevyyksin samanaikaisesti.  Tampereella opinnot ovat kone- ja tuotantotekniikan suuntautumisena ja tuottavat kone- ja tuotantotekniikan insinöörin (AMK) pätevyyden.  TAMK:n opintojen suuntautumiset sisältyvät liikennelentäjän ATPL-teorioihin hyvinkin kattavasti XAMK:n kautta.  Kannattaa hakea XAMK:iin.

Lisätietoa Sepon esittämistä jatko-opinnoista saa linkistä:

https://www.xamk.fi/koulutukset/insinoori-amk-sahko-ja-automaatiotekniikka/

Halukkaiden on syytä ensisijaisesti hakea nyt XAMK:n em. opintoihin, jos haluaa säilyttää mahdollisuuden vaikka vähän myöhemmin liikennelentäjäksi tätä kautta.

Sainko Seppo selvitettyä asiaa?

Jaakko

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Sait, kiitos paljon. Pieni hienosäätö: Liikennelentäjän lupakirjan (ATPL) saamisedellytyksenä on myös kokemusvaatimus eikä se normaalisti tule tämän koulutuksen myötä. Siksi valmistuneilla on alkuun ansiolentäjän (B1) lupakirja, vaikka heillä onkin ATPL:n mukainen teoriakoulutus. Yleismaailmallisesti saatua koulutusta nimitetään "Frozen ATPL" eli koulutus kyllä on, mutta kokemusta puuttuu. 

Seppo