Heikki Tynys

767 ongelmissa

27 viestiä aiheessa

Jos rengas siis on räjähtänyt ja dumpannut ilimat pihalle, miten renkaan pintaretaleita voi joutua moottoriin? Telineen pituussuuntainen linja poikkee useamman metrin moottorilinjasta.

Muokattu: , käyttäjä: Jaakko Männistö

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Avheraldissa on kuvia, joiden mukaan yhdestä vasemman päätelineen pyörästä on lähtenyt riekaleita ilmaan. Huonoa tuuria ilmeisesti, että riekaleita on lähtenyt lentoon myös koneen menosuuntaan ja imeytynyt vasempaan moottoriin. Joku hävittäjä kävi vielä tarkistamassa laskutelineiden kunnon visuaalisesti ennen koneen laskeutumista.

http://avherald.com/h?article=4d2d213f&opt=0

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Renkaan räjähtäessä lujassa vauhdissa sen kappaleita sinkoutuu ympäriinsä. Kappaleet sinkoutuvat myös pyörästä eteenpäin. Suhteellinen liike siis oleellinen.  Kappaleillakin  on jo vauhtia koneen nopeus + sätettäisnopeus. Perusfysiikkaa. Tuolla Awheraldissa tätä on myös pohdittu, kuten Ilkka jo ehti viitata.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikenlaista se moottori pystyy syömään: vettä, rakeita, pikkukiviä, lintuja, lepakoita, jääpaloja eli on kokolailla kaikkiruokainen. Mutta nyt taisi sillekin tulla raja vastaan. Renkaankappaleille se näyttää olevan aika ronkeli.:cool:

Seppo

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
55 minuuttia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Kaikenlaista se moottori pystyy syömään: vettä, rakeita, pikkukiviä, lintuja, lepakoita, jääpaloja eli on kokolailla kaikkiruokainen.

Listastasi puutuu ne kiinalaisten heittämät onnenkolikot. Ehkä ne kuitenkin kuuluvat samaan kategoriaan kuin renkaanpalat.

Rodney :cool:

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Listastasi puutuu ne kiinalaisten heittämät onnenkolikot. Ehkä ne kuitenkin kuuluvat samaan kategoriaan kuin renkaanpalat.

Rodney :cool:

Ja dronet. Niitä kai ei hirveästi ole imeytynyt turbiiniin, mutta sen aika tulee, pojat. Sen aika tulee...:-[

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Renkaan räjähtäessä lujassa vauhdissa sen kappaleita sinkoutuu ympäriinsä. Kappaleet sinkoutuvat myös pyörästä eteenpäin. Suhteellinen liike siis oleellinen.  Kappaleillakin  on jo vauhtia koneen nopeus + sätettäisnopeus. Perusfysiikkaa. Tuolla Awheraldissa tätä on myös pohdittu, kuten Ilkka jo ehti viitata.

Eikös yksinkertaisesti ajateltuna suoraan eteenpäin sinkoutuvalla renkaan kappaleella ole vauhtia koneeseen nähden saman verran kuin koneella on maahan nähden 🤔

Eli jos rengas on posahtanut vaikkapa 150kts vauhdissa, on suoraan eteenpäin lähtevä riekale painellut irtoamishetkellä moottoria kohti palttiarallaa sen 150 solmua tunnissa. Toki koosta ja painosta riippuen tuommoinen hidastuu melko nopeasti, mutta kuitenkin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
1 tunti sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Eikös yksinkertaisesti ajateltuna suoraan eteenpäin sinkoutuvalla renkaan kappaleella ole vauhtia koneeseen nähden saman verran kuin koneella on maahan nähden 🤔

Eli jos rengas on posahtanut vaikkapa 150kts vauhdissa, on suoraan eteenpäin lähtevä riekale painellut irtoamishetkellä moottoria kohti palttiarallaa sen 150 solmua tunnissa. Toki koosta ja painosta riippuen tuommoinen hidastuu melko nopeasti, mutta kuitenkin.

Unohtuu, että tuolla eteenpäin lähtevällä palasella on myös se räjähdyksen aiheuttama nopeus. Tuon sinun ajatuksesi mukaan paikallaan oleva rengas räjähtäessään ei sinkoaisi mitään minnekään suuntaan. Ilmanvastus sitä lentävää palaa hidastaa riippuen koneen nopeudesta ja lentokorkeudesta tms. Lentokorkeus taitaa vaikuttaa ilman tiheyden kautta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt räjähtäneen renkaan tapauksessa räjähdyksen mukanaan tuoman (radiaalisen) nopeuden edessä oli toinen, eli päälaskutelineen etummainen rengas. Ja lentokorkeus ei sikäli kai paljoa näissä tapauksissa vaikuta että eroa kentän pinnan ja telineiden sisäänottokorkeuden välillä ole montaa sataa metriä. Toki kenttä voi olla korkealla.

Toki omakin visio on sikäli teoreettinen että riekaleen pitäisi näppärästi irrota juuri sen ollessa renkaan yläkohdassa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikkuisen lisää pohdittavaa fysiikan opiskelijoille. Eli kun kappale irtoaa kehältä, mitä sille tapahtuu ?

Sekoitan ensin vähän ajatuksia. Kun koneen nopeus on vaikkapa 140 kts, pyörä on vielä maakosketuksessa. Pyörän keskiö etenee tietenkin samaa vauhtia kuin kone. Laskutehtävä. Mikä on pyörivän pyörän yläpinnan nopeus koneeseen nähden, kun renkaan kehän kosketuskohta on noussut vastakkaiselle puolelle eli yläpinnalle . No, ihan näin  yksinkertaista tämä ei vielä ole..... Tämän laskutehtävän lopputulos ei vielä selitä renkaan palojen kulkureittiä, mutta auttaa ajatusta voimista ja nopeuksista eri koordinaatistoissa. Siis hienosti sanottuna liikevektorit.

Tätä pyörivän renkaan ilmiötä voi ihmetellä koittamalla ottaa kiinni polkupyörän renkaasta täydessä ajovauhdissa. Siinä hahmottuu myös mikä on tukireaktio, momentti jne.... Kädet palaa kun koittaa jarruttaa kädellä. Tai vaikkapa huristelemalla lasten leluautoilla lattialla. Tuttua on taas näillä etelän keleillä renkaasta sinkoutunut kivi tai nasta tuulilasissa. Lujaa tulee. Minulta se rikkoi viimeksi kympin osumalla keulan kameran. Kolikon kokoinen reikä.... Kallis juttu. Mutta miten se kappale sitten irtoaa ja mitä sille tapahtuu ?

Kun sitten kappale irtoaa, se toki sinkoutuu kehältä kuin moukari pyörähdyksestä. Suuntia voi sitten pähkäillä lukion fysiikan oppikirjasta. Tätä voi ihmetellä lasten kanssa pyörivässä karusellissa. Voi katsella minne ne sinkoutuvat, kun hyppäävät vauhdissa. Tai pyörittämällä narun päässä painoa. Mihin suuntaan kappale lähtee ? Putoaa maahan, säteen suuntaan, tangentin suuntaan vai jonnekin muualle ? Vastaus löytynee lukion fysiikan nykykirjoista ? 

Noiden voimien lisäksi tulee sitten se räjähdysenergia.

Olen kauan sitten nähnyt hassun tapauksen. Erään herran ikivanhasta autosta lähti toinen takapyörä ja se pyöri auton ohi. Toki tässä koko pyörä lähti ja oli maakosketuksessa. Liike jatkui hidastuvan auton ohi.

Palstan piloteilla tai rekkamiehillä voi olla kokemusta irronneista pinnotteista, niiden liikeradoista jne. Awheraldissa joku pilotti kertoi nähneensä renkaan palasia jopa edessään, kun koneensa rengas räjähti. On toki mahdollista että kentällä on ollut myös jotain rojuakin....

Hiukan loppukevennystä ja off topic-asiaa. Olen vierestä seurannut projektia, jossa työnantajan elokuvaan piti saada kohtaus, jossa auton rengas ammutaan. No, eipä yritetty ampua oikeasti, kuten rambot ensin ehdottivat. Rakennettiin eräänlainen puukotussysteemi. Se laukaistiin narulla ja pam..... Kappaleet lenteli. Puukkoa ei näy kuvassa , mutta lyhistyvä rengas ja riekaleet. En tiedä, miten näitä Hollywoodissa tehtiin , mutta tuo riitti Pasilassa.

turvallista lentelyä Jorma

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä hyvä 'demo' kuinka paljon ilmanvastus hidastaa iPhonea. Koneen ja puhelimen nopeus alussa sama.

 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmanvastus on toki oleellinen, kun näitä pohtii. Mutta palatakseni vielä rengasjuttuun, siinä irtoavalla kappaleella on jo lisänopeutta koneeseen nähden melkoisesti pyörän pyörimisliikkeestä johtuen, jos pala irtoaa sopivassa vaiheessa liikettä.

Jos lentokoneesta ampuu pistoolilla eteenpäin, ei kuti mäjähdä heti lasiin. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo rengas ei välttämättä ole räjähtänyt, voipi olla "vain" pinta kuoriutunut. Räjähtäneeksi renkaaksi aika ehjännäköinen tuossa Avheraldiin päätyneessä kuvassa, toki se näkymätön puoli voi olla vaikka kuinka riekaleina mutta räjähtäneet renkaat näyttävät menevän aika tohjoksi jos hetken pyörivät maata vasten.

Tämä näin valistumaton arvailu yhden kuvan perusteella.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
54 minuuttia sitten, Jouni Olavi Rautio kirjoitti:

Tuo rengas ei välttämättä ole räjähtänyt, voipi olla "vain" pinta kuoriutunut. Räjähtäneeksi renkaaksi aika ehjännäköinen tuossa Avheraldiin päätyneessä kuvassa, toki se näkymätön puoli voi olla vaikka kuinka riekaleina mutta räjähtäneet renkaat näyttävät menevän aika tohjoksi jos hetken pyörivät maata vasten.

Tämä näin valistumaton arvailu yhden kuvan perusteella.

Ei mielestäni näytä kovin ehjältä? Ja muissakin kuvissa on rajuja vaurioita missä pintakumi on irronnut renkaan rungosta - näyttää enemmän isltä että koko pintamateriaali on irronnut, ja lisäksi vielä joissain kohdin renkaan runkokin. Osa vaurioista on epäilemättä muodostunut laskeutumisen ja jarrutuksen yhteydessä.

aca_b763_c-ghoz_madrid_200203_5.jpg

 

Pinnoite lähtee jokseenkin tangentin suuntaan irrotessaan, mutta kun rengas räjähtää niin se tuo oman kiihtyvyyselementtinsä joten ei taida olla ihan niin suoraviivaista. Netin syövereistä katsoin että 767:n päätelineen rengas olisi halkaisijaltaan 48" = 1,22m -> renkaan kehä on siis n. 3,83 metriä joten esim. lentokoneen nopeuden ollessa 250km/h = 69,4 metriä sekunnissa rengas pyörii n. 18 kierrosta sekunnissa.

Se mitä töissä olen nähnyt ja kokenut kuorma- auton ja raskaan trukin (omamassa n.60 tonnia) renkaiden räjähdyksiä, niin ne renkaan kappaleet lähtee aivan helvetin kovaa siihen suuntaan mihin ikinä lähtevätkään. Esim. puoliperävaunussa renkaan räjähtessä paineaalto ja renkaan kappaleet hyvin usein rikkoo lokasuojan kaaren, ja monesti myös vääntää renkaiden yläpuolella olevia metallisia lokasuojan tukirakenteita aivan solmuun.
Jos rengas repeää pahasti, isojakin renkaan paloja voi löytyä kymmenien metrien päästä tapahtumapaikasta. Ajonopeus on maksimissaan 30km/h, koska kovempaa koneet ei kulje.
Lentokoneen renkaan räjähtäessä tulos ei varmasti ole kovin paljon kummempi, etenkin kun rengas täytetään käsittääkseni jonnekin 13-14 barin paineeseen (kuorma-autojen ja isojen työkoneiden renkaat tyypillisesti 8-10 bar).

Muokattu: , käyttäjä: Timo Lampi
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Laskelmissa tulee ottaa huomioon renkaan painuma. Rengas pyörii kovempaa kuin nimelliskehämitta antaa olettaa. Pitäisi tietää pyörän navan korkeus kuormitettuna. Se kertaa 2 ja kertaa pii. Saadaan oikea vierintämatka. 

Ps. Suurissa nopeuksissa rengas ei välttämättä ehdi tehdä täydellistä muodonmuutosta. 

Muokattu: , käyttäjä: Jori Lamberg
Arvio

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eli jos moottori ja rengas on alunperin matkalla samaan paikkaan on niiden liikevektorien summa nolla. Sitten lasketaan renkaan pinnan nopeus. Oletetaan irtoamiskohdaksi lakipiste. Määritetään irtoavan kappaleen massa, nopeus, saadaan energia. Määritetään kappaleen ilmanvastuskerroin. Vähennetään kappaleen energiasta ilmanvastuskertoimen ja ilmanopeuden mukainen energiamäärä. Occamin veistä pyöritellessä voisi kuvitella että se on mahdollista että renkaan paloja lentää moottorin etupuolelle jos niitä on moottorista löytynyt. 

Muokattu: , käyttäjä: Jori Lamberg
Virhe
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään