Lentäjävankeja Hämeenlinnan laskuvarjotehtaalle 5. helmikuuta 1940

[Carl-Fredrik Geust 847]

Etsiessäni lentäjävankeja koskevia tietoja tuli oheinen komennustodistus vastaan. Ehkä Pasi pystyy kommentoimaan?

Mainituista lentäjävangeista tiedetään:

Klimtsov, Aleksei Akimovitš

p.o. Klevtsov; kapt, 15 KAO, pakkolasku R-5 koneella 6.1.1940

Pereskok, Prokofi Ivanovitš, v.luutn, 53 DBAP, pakkolasku DB-3 koneella 12.1.1940

Hitsak, Kirill Petrovitš

                          p.o. Gitšak; luutn, 72 SAP, pakkolasku SB-koneella 19.1.1940 

Tarasov, Dmitri Nikititš; luutn 54 SBAP, hyppäsi SB-koneesta 17.1.1940

[Pekka Suuronen 120]

Tuohan on mielenkiintoinen kuvio: Venäläiset lentäjävangit ompelemaan vihollislentäjille laskuvarjoja? Sabotaasin mahdollisuus? Vai katsottiinko, että lentäjät ovat niin veljiä keskenään? Ettei korppi korpin silmää noki?

Tunnettuahan on, että Saksassa venäläisvangit tekivät mm. ammustehtailla kaikenlaista "jekkua". Esimerkiksi nykyisin Nammo-Lapuan omistamalla Schönebeckin tehtaalla.

[Pasi Pirttikoski 267]

Mielenkiintoista!
En pysty äkkiä löytämään mitään muuta syytä, kuin nämä olisivat lupautuneet auttamaan sotasaalisvarjojen käsittelyssä. Joskin siihen ei nuin montaa miestä tarvinnut. Toistaiseksi en ole nähnyt mainintoja sotavangeista PAK-laskuvarjotehtaaseen liittyen. Mistä kansista tuo komennustodistus löytyy?

Ainoa laskuvarjoexpertti, johon olen törmännyt toistaiseksi, on Renkoon pudonneen SB-2 koneen kyytiläinen. Ote kirjasta "Isänmaan asialla - Renko".

[Raimo Heikkinen 2 491]

Pasi, onko Sinulle tuttu kirjanen Neuvostoliiton Ilmamaihinlaskujoukot VDV - Tilanne joulukuussa 1943. Päämajan Tiedusteluosaston julkaisu? Kirjasessa käydään läpi NL:n eri käyttötarpeisiin valmistettuja laskuvarjojen malleja tyyppitunnuksineen, myös valmistusmateriaaleista mainitaan.

Laitan itse laskuvarjoja käsittelevät sivut foorumille jos tämä on uusi asia. Siinä tapauksessa kuitenkin varoituksen sana: Vain virkapalveluksessa käytettäväksi

[Pasi Pirttikoski 267]

16 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Pasi, onko Sinulle tuttu kirjanen Neuvostoliiton Ilmamaihinlaskujoukot VDV - Tilanne joulukuussa 1943. Päämajan Tiedusteluosaston julkaisu? Kirjasessa käydään läpi NL:n eri käyttötarpeisiin valmistettuja laskuvarjojen malleja tyyppitunnuksineen, myös valmistusmateriaaleista mainitaan.

Laitan itse laskuvarjoja käsittelevät sivut foorumille jos tämä on uusi asia. Siinä tapauksessa kuitenkin varoituksen sana: Vain virkapalveluksessa käytettäväksi

Taitaa olla tämä kirjanen. Salaamissyistä laitetaan vain etusivu näkyville. 53 numeroitua sivua + pari liitteaukeamaa.

[Carl-Fredrik Geust 847]

Komennustodistus Hämeenlinnan laskuvarjotehtaalle löytyy mapista P 1556/2, eli Utissa toimineen Sotavankien järjestelyleiri 1:n arkistosta.

Huom: Lars Westerlundin toimittamassa Vankileirien käsikirjassa (https://arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Vankileirien_kasikirja_web.pdf  on tässä paha painovirhe: Sv-järj.leiri 1:n arkisto on siis mappisarjassa P 1556, eikä P 1156 kuten nettikirjassa virheellisesti lukee.

Ja sitten asianharrastajille off-topic infoa:

Kaikki Lars W:n toimittamat, KA:n sotavankiprojektiin liittyvät julkaisut voi vapaasti ladata netistä, ks. https://arkisto.fi/fi/kansallisarkisto/ajankohtaista-valikko/julkaisuluettelo/b-monografiat.

Joukossa on mielenkiintoisia opuksia sotavankiteeman (Leinon vangeista, kenraali-sotavanki Kirpitshnikovista jne) lisäksi myös esim suomensaksalaisten historiasta, ulkomaalaisten sotilaiden ja sotavankien lapsista; jne.

Ilmavoimien historiasta löytyy mm. pari omaa artikkeliani kirjassa "Sotavangit ja internoidut" (https://arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/SOTAVANGIT JA INTERNOIDUT_WEB.pdf):

- Talvi- ja jatkosodan lentäjävangit, ja 

- Sotavangit kertoivat Neuvostoliiton sähköverkosta ja sotapotentiaalista – suunnitteliko Saksa Suomen tukemia hyökkäyksiä Neuvostoliiton vesivoimaloihin ja GULAG:in leireihin?

 Kirjassa "Sotatapahtumia, internointia ja siirto sodanjälkeisiin oloihin" (https://arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Internoidut_Naytto.pdf) on FSB:n arkistojohtaja Vasili Hristoforovin artikkeli Ilmavoimien ensimmäisestä komentajasta, Carl Seberista, joka 1945 joutui Berliinissä Puna-armeijan sotavangiksi, ja sittemmin teloitettiin vakoilijana:

Eversti Carl Seber 1888–1945. Sotilaslentäjä, josta tuli suomensaksalainen pienviljelijä, tiedustelu-upseeri ja Helsingin paikalliskomendantti

 

 

Muokattu: Helmikuu 6, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Pasi Pirttikoski 267]

5.2.2020 at 14.58, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

En pysty äkkiä löytämään mitään muuta syytä, kuin nämä olisivat lupautuneet auttamaan sotasaalisvarjojen käsittelyssä.

Selatessani eilen arkistomappeja Helsingissä löytyi nämä. Loppuvuodesta 1939 kerrottiin, että "Erikoismallisista venäläisvarjoista saatanee myöskin piakkoin tarpeelliset tiedot, jonka jälkeen niiden kunnostaminen voi alkaa." 

Laskuvarjotehdas korjasi neuvostovarjoja aktiivisti kuten maaliskuun 1940 A.Arolan tekemästä ilmoituksesta näkyy.

Toivottavasti tämä vähän selventää sotavankien käyttötarkoitusta laskuvarjotehtaalla Hämeenlinnassa.

[Jukka Nisula 2 265]

”Alasammutun koneen laskuvarjo Munkkiniemessä.
Helsinki 1939.12.01” SA-kuva.

Minulle ei tämä ”varjo aukene”. Pasi varmaan kertoo tarkemmin tyypin ja mallin. Pommikonelentäjän varjo. Näköjään valmistettu 23.10.1936.

Jukka

Muokattu: Maaliskuu 5, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Pasi Pirttikoski 267]

Venäjää en (valitettavasti) osaa, mutta kyseessä on Venäläinen ПН-4 (PN-4) varjo. Varjo oli käytössä tähystäjillä.
Yksi vastaava varjo, joskin vähän ajan saatossa kärsinyt, löytyy Lappeenrannasta Kaakkois-Suomen Ilmailumuseolta.

Muokattu: Maaliskuu 5, 2020, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Raimo Heikkinen 2 491]

Pääseekö laskuvarjokertsiin mukaan omalla varjonäytteellä

Tämä varjon palanen on Hallinportti-näyttelyssä esillä. Tuo Jukan näytehän on siitä SB-pommittajasta joka syöksyi Munkkiniemessä erään talon piha-alueelle ja paloi siinä. Siitä on useita SA-Kuvia. Helsingin palokunta ehti konetta sammuttamaankin, siksi paloletkua näkyy kuvassa.

[Pasi Pirttikoski 267]

19 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Pääseekö laskuvarjokertsiin mukaan omalla varjonäytteellä

Tämä varjon palanen on Hallinportti-näyttelyssä esillä.

Tämä Hallinportin varjo on ПЛ-3 (PL-3). Varjoa käyttivät ennekaikkea lentäjät.

Kolmas malli, PL-1 - Series 3 löytyy Museo Militariasta Hämeenlinnasta jossa se kulkee "desanttivarjo" nimikkeellä.

Muokattu: Maaliskuu 5, 2020, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Armin Zuger 238]

5.3.2020 at 15.37, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Venäjää en (valitettavasti) osaa, mutta kyseessä on Venäläinen ПН-4 (PN-4) varjo. (...)

Tunnistettavat tekstit laskuvarjotehdas (парашютный завод) Nro 1, ja sarja (серия) 3

[Raimo Heikkinen 2 491]

Kirjallisuutta NL:n laskuvarjoista löytyi alas ammutuista lentokoneista (KA: T 19277/3).

Suomalaiset saivat alas ammutuista koneista lentoreittikarttojen lisäksi myös lentäjien henkilökohtaisia ja virkaan kuuluvia papereita, jopa koneen teknisiä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Lentokartat olivat tietenkin oltava mukana, mutta miksi nämä muut tiedot? Kerätyistä tiedonjyväsistä kertyi näin tärkeää tietoa vihollisen toiminnasta kokonaisuudessaan. 

[Pasi Pirttikoski 267]

Kyllä ne varmaankin olivat varjojen ohjekirjoja. Syytä voitaneen aina miettiä. Mutta sama meno jatkui jatkosodan aikana.

Tässä yhden kirjasen käännöstyö.

[Pasi Pirttikoski 267]

Palaampa vielä tähän kun mielestäni varmistui sotavankien siirtosyy Hämeenlinnaan talvisodan aikana. Talvisodan aikana saimme näitä, amerikkalaisvalmisteisia, Hoffman-varjoja sotasaaliina. Pakkausohjetta ei saatu mutta "ammattimiehet" pystyivät auttamaan.

Ote varjojen pakkauserojen tiedotteesta marraskuulta 1942.

Korjattu virheellinen tietoa varjojen alkuperästä jottei se jäisi historiatiedoksi.

Muokattu: Elokuu 25, 2021, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Carl-Fredrik Geust 847]

Hyvä Pasi - löytyi sittenkin syy sotavankien komennukseen laskuvarjotehtaalle!