Etihadin A380 Heathrow'lla

[Pekka Suuronen 120]

Uutisissa näytettiin Etihadin A380-koneen lasku Britannian talvimyrskyssä Heathrow'lle. Siellä on ollut todella pahat myrskyt. Tuli hiukan kylkimyyryä. Tämä lienee sama video:

https://www.airlineratings.com/news/passenger-news/amazing-video-of-etihad-a380-crosswind-landing-heathrow/

[Jukka Joutsijärvi 11]

Näyttäis kuitenkin taidokkaan crosswindlandingin ja jarrutuksen jälkeen päätyvän nurmikolle kun poistuu taxiwaylle. Tai sit kamera valehtelee silmälle

[Ilkka Mannikainen 776]

Menee ruohikolle siis missä kohtaa?

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Siltä se kovasti vaikuttaa, mutta ehkä kamerakulma valehtelee.

[Jan Augustsson 6]

EIi ole nurtsilla , katsokaa etufillareita esim . puolet näkyvissä, ihan normi käytävää kulkee.

[Sami Siltanen 0]

Eikö tuossa IS:n tekstittämässä videossa kohdassa 0:45 olevaa tietoa pitäisi uskoa ”Ajautui ruohokentälle laskeutumisen jälkeen” tai sitten ei.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006409485.html

[Jorma Kosonen 1 679]

Aika kova nurmikko pitäisi olla jos A380:n painon kestäisi! Ehkä ei vielä tänäänkään oltaisi saatu nurmikolta pois.

Rodney  

[Ilkka Mannikainen 776]

12 minuuttia sitten, Sami Siltanen kirjoitti:

Eikö tuossa IS:n tekstittämässä videossa kohdassa 0:45 olevaa tietoa pitäisi uskoa ”Ajautui ruohokentälle laskeutumisen jälkeen” tai sitten ei.

 

Ei todellakaan. Höpöhöpölehtiin ei kannata koskaan uskoa.

Aika tasaiset nurmikot Briteillä. 388 kulkee kun juna brittinurmikollakin ja ohjastaja vääntää vaan lisää jengaa nurmikolla kulkiessakin. 

 

Jos se olisi mennyt nurmikolle ihan oikeasti, niin koko LHR olisi ollut vielä enemmän sekaisin ja olisimme jo asiasta kuulleet ja nähneet kuvat. Lepo.

Muokattu: Helmikuu 16, 2020, käyttäjä: Ilkka Mannikainen

[Matti Palosuo 380]

https://www.airlive.net/viral-crosswind-landing-of-etihad-airbus-a380-at-heathrow-criticised-by-the-airlines-training-department/ 

Lainaa

Viral crosswind landing of Etihad Airbus A380 at Heathrow criticised by the airline’s training department

A leaked memo from Etihad’s own pilot training department suggest that the airline wasn’t impressed with the pilot’s efforts during Storm Dennis: “You may have seen a video this week of one of our A380s landing in a strong crosswind in London. The official view from the Training Department is a simple one – THIS IS NOT WHAT WE WANT TO SEE. There is a time to give an approach away in the interest of safety. If you see such a thing in the sim (aircraft simulator) that would be a grade 1 for both pilots… Please gentlemen, let’s teach our pilots to operate safely even that means changing the mission.” the memo from Etihad’s manager of flight crew training for its Boeing fleet says.

 

[Jyrki Ikonen 12]

Viisaita sanoja... Kyllä siellä telineet itkee vieläkin kun tuollaisessa "sladissa" ajetaan maahan asti. 

[Mikko Tuomi 445]

12 tuntia sitten, Jyrki Ikonen kirjoitti:

Viisaita sanoja... Kyllä siellä telineet itkee vieläkin kun tuollaisessa "sladissa" ajetaan maahan asti. 

 

Miksi ne mitään itkee? Ne on ihan suunniteltu tuohon.

 

[Seppo Kolehmainen 1 868]

Pari sanaa laskutekniikasta. Ennen lentokoneiden siipien alla olevat moottorit olivat halkaisijaltaan pienempiä ja siivet olivat nykyistä lyhyempiä. Maavarat olivat suurempia. Lisäksi monet, varsinkin pienemmät lentokoneet olivat ylätasoja. Laskussa lentokoneita pystyi sekä kallistamaan että tekemään vedettyjä laskuja. Niillä pärjäsi hyvin sivutuulilaskuissa, kun pystyi istuttamaan koneen nätisti tuulenpuoleiselle tassulle. Nyt tällainen laskutekniikka ei ole enää itsestäänselvyys. Jos isoa, pitkäsiipistä ja halkaisijaltaan suurimoottorista konetta kallistaa laskussa hieman vedettynä entiseen tapaan, moottoripellit tai siiven kärki raapii maata. Lisäksi matalalla olevilla, valtavan pitkillä siivillä on niin paljon nuolimuotoa, että siiven kärki on pyrstön tasalla. Tämänkään takia ei pysty vetämään laskussa hieman kallistettuna eikä kallistamaan hieman vedettynä, jos aikoo pitää kulkupelinsä ehjänä. Sama vaikutus on sillä, että koneiden runkoja on pidennetty metritolkulla, mutta laskutelineitä ei olla tehty korkeammaksi. Perinteisessä vedetyssä laskussa pyrstö raapii helposti maata. Näiden edellä mainittujen syiden yhteisvaikutuksena nykyään koneet tuodaan pintaan jokseenkin sivuttain ja vaaterissa, niin rumalta kun se näyttääkin. Jos vaaterissa olevan koneen polkaiseen suoraan istumista varten, se alkaa välittömästi valumaan tuulen alapuolelle kohti kiitoradan reunaa eikä sekään ole hyvä asia. Pilotilla ei yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja. Kyllä ne laskutelineet on tehty kestämään ja lisäksi kone oikaisee itsensä istumisen jälkeen aika hyvin. On selvää, ettei tällainen manööveri tietenkään ole matkustajamukavuuden kannalta kovinkaan miellyttävä.

Seppo   

[Timo Koski 143]

23 minuuttia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

 Näiden edellä mainittujen syiden yhteisvaikutuksena nykyään koneet tuodaan pintaan jokseenkin sivuttain ja vaaterissa, niin rumalta kun se näyttääkin. Jos vaaterissa olevan koneen polkaiseen suoraan istumista varten, se alkaa välittömästi valumaan tuulen alapuolelle kohti kiitoradan reunaa eikä sekään ole hyvä asia. 

Tyhmänä kysyn, voisiko sitä linjata hiukan ylätuulen puolelle ennen kosketusta ja sitten polkaista suoraan, niin saisi valua hiukan alatuuleen ennen kuin tellingit ottaa maahan?

[Tatu Koiranen 1 876]

1 tunti sitten, Timo Koski kirjoitti:

Tyhmänä kysyn, voisiko sitä linjata hiukan ylätuulen puolelle ennen kosketusta ja sitten polkaista suoraan, niin saisi valua hiukan alatuuleen ennen kuin tellingit ottaa maahan?

Jolloin telineet ottaa kiinni voimakkaassa sivuttaisliikkeessä ja kone osuu keskelle kiitotietä vain tuurilla. Ei hyvä ratkaisu.

 

Tuossa ylempänä kommentoitiin sitä, mihin telineet on tehty kestämään ja mihin ei. Pitää paikkaansa, että on ne tehty kestämään, mutta sen lisäksi pitää paikkaansa se, että ne ovat yksi matkustajakoneen kalleimpia rakenneosia ja niiden kulumiseen ja huolto/korjaus/uusintatarpeeseen vaikuttaa niiden käyttö.

[Seppo Kolehmainen 1 868]

1 tunti sitten, Timo Koski kirjoitti:

Tyhmänä kysyn, voisiko sitä linjata hiukan ylätuulen puolelle ennen kosketusta ja sitten polkaista suoraan, niin saisi valua hiukan alatuuleen ennen kuin tellingit ottaa maahan?

Lisään Tatun vastaukseen vielä vähän. Kysymyksesi voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Vaihtoehto 1: Koneen lentorata on viivasuoraan keskilinjan suuntainen, mutta nokka osoittaa tuuleen päin. Jos tarkoitit tätä, niin juuri tällä tavalla asiat tehdään. Jos taas tarkoitit (vaihtoehto 2) sitä, että koneen lentorata ei ole kiitoradan keskilinjan suuntainen, vaan koneella "koukataan" ennen kynnystä tuulen alapuolelta ja istutetaan keskilinjaan nähden vinosti tuuleen päin siten, niin näin ei isoilla koneilla tehdä.

Seppo   

[Tatu Koiranen 1 876]

Minä käsitin tuon niin, että lennettäisiin siis tuulen yläpuolelle kiitotien reunaan, rwy heading ilman sivuluisua, ja annettaisiin koneen vain siirryä tuulen mukana kiitotietä sivuttain ja tähdättäisiin se niin, että kosketus tapahtuisi juuri kun kone on keskilinjalla edelleen sivuttaisliikkeessä vallitsevan sivutuulikomponentin suuruisella nopeudella.

Oppilassuorituksina näitä kosketuksia välillä on mopocessnalla nähnyt, silläkin toteutettuna alkaa jännittää.

Muokattu: Helmikuu 22, 2020, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tauno Hermola 116]

2 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Minä käsitin tuon niin, että lennettäisiin siis tuulen yläpuolelle kiitotien reunaan, rwy heading ilman sivuluisua, ja annettaisiin koneen vain siirryä tuulen mukana kiitotietä sivuttain ja tähdättäisiin se niin, että kosketus tapahtuisi juuri kun kone on keskilinjalla edelleen sivuttaisliikkeessä vallitsevan sivutuulikomponentin suuruisella nopeudella.

Oppilassuorituksina näitä kosketuksia välillä on mopocessnalla nähnyt, silläkin toteutettuna alkaa jännittää.

Näin minäkin sen ymmärsin, mutta eihän se kone kuitenkaan täyttä sivutuulikomponentin arvoa silmänräpäyksessä saavuta, ei raskas liikennekone ainakaan.

Tavallaanhan tämä on "Vaihtoehto 1" sillä erolla, että koneen kääntäminen kiitotien suuntaiseksi ja loppuveto on erotettu ajallisesti toisistaan.

Muuten asiaan kantaa ottamatta.

Muokattu: Helmikuu 22, 2020, käyttäjä: Tauno Hermola

[Tatu Koiranen 1 876]

27 minuuttia sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

Näin minäkin sen ymmärsin, mutta eihän se kone kuitenkaan täyttä sivutuulikomponentin arvoa silmänräpäyksessä saavuta, ei raskas liikennekone ainakaan.

Muuten asiaan kantaa ottamatta.

No sitten se lentää vielä sivuluisussa ilmamassaan nähden siinä kohdin :-)

Mutta joo, toki jos kone on joitain metrejä keskilinjasta sivussa ja se polkaistaan peräsimellä kiitotien suuntaiseksi, niin se menee sivuluisuun ja lähtee sitten hiljalleen kiihtyvään liikkeeseen sen sivutuulikomponentin mukaisesti, sivuluisun pienentyessä jatkuvasti.

Muokattu: Helmikuu 22, 2020, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Koski 143]

Ai siitä sai erilaisia tulkintoja kysymyksestä aikaan?  Tarkoitin sitä että lasku tehdään oppikirjan mukaisesti kylkimyyryä, jos ei oikein kallistaakaan voi yhtään. Mutta annettaisiin sitä jalkaa muutaman metrin tai jalan korkeudessa  aiemmin nokan suoristamiseksi baanan suuntaan. Kun se näytti tuossa videossa (maallikon silmin), että oikaisu oli hiukan myöhässä ja tultiin aiottua enemmän kylki edellä kosketukseen. Eli siis oltaisiin muutama metri ylätuulen puolella baanan keskilinjaa ja sitten ajoissa vastajalkaa oikaisuun, jolloin se kone ajautuisi keskilinjan kohdille kosketuksessa. Enkä tosiaan tiedä onko tuollainen edes mahdollista, mutta visuaalissa kuvittelisin entä sen koneen voi lentää pienellä sivusiirrolla. Toki siinä niitä sivutuulikomponentteja alkaa kertyä, mutta kuinka äkkiä ja onko ne isompia kuin tuo kylkimyyrykosketus. Tietysti noissa vastapalloon kuvatuissa videoissa kaikki sivuttaisliike korostuu, mutta saadaan iltapuluihin täytettä.

[Tuomas T Kettunen 7]

10 tuntia sitten, Seppo Kolehmainen kirjoitti:

Jos isoa, pitkäsiipistä ja halkaisijaltaan suurimoottorista konetta kallistaa laskussa hieman vedettynä entiseen tapaan, moottoripellit tai siiven kärki raapii maata. 

Pilotilla ei yksinkertaisesti ole muita vaihtoehtoja.

Ehkä hieman kärjistettyä ja koskee enemmän laajarunkoja - kyllä pikkubussissa vielä decrabin aikana kärsii, ja usein pitää laittaa rollia tuulen puolelle (aste kaksi riittää yllättävän hyvin). Tällöin tuulen puoleinen pääteline koskettaa ensin. Tämä on myös FCTM:n suosittelema tekniikka. Onhan siinä bussin siivessä dihedraliakin (mikä lie suomeksi ) . Aika ison bankin+telineen strutin pohjaamisen vaatii ennen kuin moottori/wingletti raapii.

[Mikko Tuomi 445]

4 minuuttia sitten, Tuomas T Kettunen kirjoitti:

Ehkä hieman kärjistettyä ja koskee enemmän laajarunkoja - kyllä pikkubussissa vielä decrabin aikana kärsii, ja usein pitää laittaa rollia tuulen puolelle (aste kaksi riittää yllättävän hyvin). Tällöin tuulen puoleinen pääteline koskettaa ensin. Tämä on myös FCTM:n suosittelema tekniikka. Onhan siinä bussin siivessä dihedraliakin (mikä lie suomeksi ) . Aika ison bankin+telineen strutin pohjaamisen vaatii ennen kuin moottori/wingletti raapii.

Sama Brasilian ihmeessä. Sen voi polkaista suoraksi ja antaa vastakkaista aileronia niin se suoristuu ja pysyy suorassa kun ohjaimet on risteytetty. Isoissa koneissa tuo kallistusraja tulee sitten nopeammin vastaan toki jos haluaa välttää pod strikeä.

Mutta Embraerinkin manuaalit sanoo, että koneen voi tuoda suoraan sivuluisussa ilman oikaisua eikä se siitä mihinkään hajoa.

 

[Sami Tuomisto 530]

1 tunti sitten, Timo Koski kirjoitti:

Ai siitä sai erilaisia tulkintoja kysymyksestä aikaan?  Tarkoitin sitä että lasku tehdään oppikirjan mukaisesti kylkimyyryä, jos ei oikein kallistaakaan voi yhtään. Mutta annettaisiin sitä jalkaa muutaman metrin tai jalan korkeudessa  aiemmin nokan suoristamiseksi baanan suuntaan. Kun se näytti tuossa videossa (maallikon silmin), että oikaisu oli hiukan myöhässä ja tultiin aiottua enemmän kylki edellä kosketukseen. Eli siis oltaisiin muutama metri ylätuulen puolella baanan keskilinjaa ja sitten ajoissa vastajalkaa oikaisuun, jolloin se kone ajautuisi keskilinjan kohdille kosketuksessa. Enkä tosiaan tiedä onko tuollainen edes mahdollista, mutta visuaalissa kuvittelisin entä sen koneen voi lentää pienellä sivusiirrolla. Toki siinä niitä sivutuulikomponentteja alkaa kertyä, mutta kuinka äkkiä ja onko ne isompia kuin tuo kylkimyyrykosketus. Tietysti noissa vastapalloon kuvatuissa videoissa kaikki sivuttaisliike korostuu, mutta saadaan iltapuluihin täytettä.

Se kylkimyyry on sinne sivulle, ei kiitotien suunnassa. Jos tullaan liukkaalle kiitotielle, on nopeusvektorin hyvä olla kiitotien suuntainen. Sama tietysti myös kuivalla. 
 

Eli ei, ei kannata lentää sivuun ja polkaista suoraan. Isolla (erityisesti laajarunko) koneella loppuvetoa ja oikaisua ei kannata kovassa sivutuulessa tehdä samaan aikaan, vaan ensin loppuveto ja hieman ennen kosketusta rungon oikaisu. Jos ne tekee samaan aikaan, on käytettävä siivekettä kallistamiseen ja sen voi kyllä tehdä useimmilla isoillakin koneilla. Laajarungoilla maksimi sallittu kallistus on noin 7 asteen luokkaa laskussa.
 

Uudemmista koneista esimerkiksi A350 pyrkii säilyttämään oikaisussa siivet vaakatasossa, eli kone kompensoi peräsimen aiheuttamaa kallistumista. Jos nokkaa kääntää vasemmalle, aiheuttaa peräsin rungon kiertymisen hieman oikealle, eli teline tulee monella koneella ”luonnostaan” alas ensin tuulen puolelta. Sitä toki voidaan myös ohjata niin siivekkeellä, jotta saadaan kone pidettyä keskilinjalla.