Sodanaikaiset karttaruudut

[Timo Partanen 210]

Olen yrittänyt yhdistää LLv12:n sotapäiväkirjoja AK II:n II toimiston päiväkirjoihin ja tormään odottamattomaan ongelmaan, karttaruudut. Kannas on jaettu ilmailussa kolminumeroisiin  karttaruutuihin, mutta AK II:n tiedustelutoimito käyttää nelinumeroisia  ruutuja, joiden numeroinnilla ei tunnu olevan tekemistä noiden kolminumeroisten kanssa. Voisi kuvitella, että lisäämällä numeroita päästäisiin suurempoaan tarkkuuteen,  mutta tuntuu että näin ei olisi. Suora lainaus kakkostoimiston sotapäiväkirjasta Joulukuun 8 päivältä 1939 on: "Puhelimitse LLv12:lta. 1123 eteläpäässä paljon tulia. 1114:n länsipuolella erittäin paljon . 1127   et kärjen kaakk puolella myös paljon. Yrittivät sammuttaa. 1434:ssa ainakin 15 tulta. Toiminta: 1434:n ”t” pommitettu 1 kpl 50 kg ja 12 kpl 12.5 kg. 1124:n länsipäädyssä samoin. 1123 Panakkapään et puol. n 4 km 3 kpl 12,5 kg" Pääseekö näistä jotenkin noihin kartan ruutuihn joiden numerot Kannaksella ovat 754-794, eli  miten nämä ruudut voisi jotenkin yhdistää todelliseen karttaan ja todellisiin paikannimiin, missä tiedustelua tai pommitusta on tehty?

[Raimo Heikkinen 2 496]

Ehkä ei Kannaksenkaan karttaruudut olleet koko ajan samoja, vaan niitä muutettiin yhteisellä sopimuksella vaikkapa tällä tavoin viikoittain:

Muokattu: Maaliskuu 18, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Juha Lampi 274]

Sama periaate oli ”matolaatikkosalauksessakin”, jatkuva muutos

[Timo Partanen 210]

OK, pitää siis jotenkin yrittää löytää logiikkaa noiden systeemien väliltä.

 

[Martti Kujansuu 180]

II Armeijakuntaan kuuluneen 5. Divisioonan sotapäiväkirjan liitteinä on karttoja, joihin on merkitty joitakin karttaruutuja talvisodan ajalta.

[Kari Lumppio 252]

Ilmavalvontakarttojen isot ruudut olivat aina kolminumeroisia.

Ne oli jaettu neljään yhtäsuureen pikkuruutuun a-d vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.

Pikkuruudut a-d jaettiin 9:n vielä pienempään ruutuun 1-9  vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.

 

En tiedä milloin ensimmäiset ilmavalvontakartat on luotu. Todennäköisesti ennen Talvisotaa. Isojen ilmavalvontaruutujen numerointi muuttui 1942 keväällä vähän sen jälkeen kun saksalaiset ilmestyivät Laatokalle lauttoineen ja koneineen. Laatokan Rannikkoprikaatin papereissa selityksenä oli tietojen joutuminen venäläisten vakoilijoiden käsiin.

Uusi ilmavalvontakarttojen numerointi oli sitten voimassa ainakin vielä 1968! En tiedä mihin asti. Malmi oli ruudussa 139 (uusi numerointi), joten joku ehkä osaa sanoa oliko käytössä vielä 80-luvulla tms. Aikasemman numeroinnin kartat piti hävittää enkä muutenkaan ole niitä etsinyt tai tutkinut. Muutenkin useampi vuosi erossa niistä kuvioista.

Mielenkiintoista ainakin omasta mielestäni noissa ilmavalvontakartoissa on, että eteläisimmät rivit ovat Viron puolella.

 

Ilmavalvontakarttojen numerot eivät muuttuneet mihinkään vuoden -42 vaihdon lisäksi. Salausmenetelmät viestinnässä tietenkin erikseen.

 

Esim. LeLv 6 käytti laivaston karttoja ja numerointeja paikannukseen. Nuo aloitusviestin ruudut voisi olla esim peruskartan lehtiä (viimeiseti neljä numeroa)? Vai onko liian suuri alue? Tai sitten jonkun tykistön maalikartan mukaisia numeroita? Joka tapauksessa ne neljänumeroiset karttakoodit eivät ole ilmavalvontakartan ruutuja.

 

Tämä muistivaraisesti. Varmaan joku korjaa, jos meni pieleen.

 

Terveyttä kaikille,

Kari

Muokattu: Maaliskuu 21, 2020, käyttäjä: Kari Lumppio

[Tapio Heinomaa 360]

Selventävää?

[Timo Partanen 210]

5 tuntia sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

II Armeijakuntaan kuuluneen 5. Divisioonan sotapäiväkirjan liitteinä on karttoja, joihin on merkitty joitakin karttaruutuja talvisodan ajalta.

Noiden karttojen perusteellla sain jonkin verran tarinaa LLv12 :n sotapäiväkirjoista liitettyä AKE II:n sotapäiväkirjoihin. Tällä hetkellä en tiedä mistä numerointi alkaa ja mikä on siinä käytetty systematiikka. Jos systematiikka olisi sellainen, että kaksi viimeistä numeroa olisi järjesteysnumero lännestä itään ja toinen numero osoittaisi ruuturivin, olisi tulkinta helpompaa, mutta nöin  eim tunnu olevan. Vaikuttaa myös siltä, että numerointi ei aina ole systemaattista, vaan esim vierekkäiset järvet saattavat olla numeroitu siten, että esim kartassa 108 Perkjärven eteläpää on 1114, kun noin viiden ruudun pääsä 1114:stä itäkoiliseen olevan Suulajärven pohjoispää on merkitty numerolla 1116. 

[Juha Lampi 274]

Tämä satunnaisuus on tyypillistä salausmetodiikkaa. Kun avain kulkee eri reittiä kuin karttadata, paikkatieto on helpompi pitää jemmassa vihulaisilta.

[Timo Partanen 210]

Salaus on  siis tehokasta, kun se toimii edelleen! Olen elätellyt ajatusta, että AKE II:n II-toimjston sotäpäiväkirjojen  kuvaukset siitä, missä on nähty minkäkinlaisia leiritulia ja mihin on pommitettu minkäkinlaisilla pommeilla voisi yhdistää LLv12:n sotapäiväkirjojen kuvaamiin nimettyjen lentäjien ja koneiden lentoreitteihin, mutta vaikuttaa aika hankalalta, tai mahdottomalta. Osa tästä arvoituksesta on tosin selvinnyt, mutta jos jotain ei voi yhdistää, niin sitten ei voi. Sen saattaa joku muu sitten myöhemmin kyetä tekemään...