Sotakoneiden asiakirjat

[Ari Oksanen 322]

4 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tämä luettelo on BL-110:n radiolaitteistosta kun kone korjattuna luovutettiin VL:lta Lentovarikolle 29.7.1939, josta edelleen laivueelle 3.8. Nämä radiovehkeet olivat todennäköisesti koneessa sen tuhoutuessa 1.12.1939.

Noniin, yhteydenpitovälinemysteerikin ratkesi. Kiitos Raimo! Nyt pitää vielä tutkiskella, oliko radiosetti sijoitettuna "ammeen" vai ampumon takapuolelle. Tiettävästi P-12-14 kävi samaan telineeseen kuin Marconi. Pienen vinkin voisi antaa ehkä tuo sähkötysavaimen pidike. Ainakin ainoassa kuvassa keskirungosta oleva sähkötysavain (Marconi) on pienellä pöytätasolla. Olisiko tuohon ajankohtaan jo alettu siirtää radioita ampumon taakse?

Ari

 

[Jussi Harola 90]

2 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Noniin, yhteydenpitovälinemysteerikin ratkesi. Kiitos Raimo! Nyt pitää vielä tutkiskella, oliko radiosetti sijoitettuna "ammeen" vai ampumon takapuolelle. Tiettävästi P-12-14 kävi samaan telineeseen kuin Marconi. Pienen vinkin voisi antaa ehkä tuo sähkötysavaimen pidike. Ainakin ainoassa kuvassa keskirungosta oleva sähkötysavain (Marconi) on pienellä pöytätasolla. Olisiko tuohon ajankohtaan jo alettu siirtää radioita ampumon taakse?

Ari

 

Radio siirrettiin tornin taakse vasta II-sarjan koneissa ja I-sarjassa jatkosodan aikana peruskorjausten yhteydessä. Talvisodassa radio oli tuon "pommisaavin" takana. Telineet olivat Marconille ja P-12-14:sta omansa, mutta sopivat samoihin kiinnityspisteisiin. Marconit tulivat Suomeen elo-syyskuussa 1939 (pl. kaksi Bristolilla asennettua), joten on pieni mahdollisuus, että teline ja radio on vaihdettu BL-110:een.

Jussi

[Ari Oksanen 322]

Selevä. Eli varmaa on, että antennilangan läpivienti on heti maston takana.

Ari

 

Muokattu: Syyskuu 9, 2020, käyttäjä: Ari Oksanen
isompi kuva

[Jorma Laiho 448]

Aiheeseen varmaan sopii tämäkin:

http://www.rautalampilehti.fi/uutiset/rautalampi/rautalammin-lentoturmat-saivat-muistokiven

[Ari Oksanen 322]

Kyllä vaan. Kivisalmen sillan pielessä on tuo muistomerkki. Pienenä kritiikkinä voisi todeta, että muistolaattaan on kaiverrettu VP-14:n runkotunnus väärin. :-(

[Jussi Harola 90]

23 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Selevä. Eli varmaa on, että antennilangan läpivienti on heti maston takana.

Ari

 

Koska Raimon postaamassa luettelossa kiintoantenni mainitaan, se näyttäisi tässä yksilössä vielä olleen ehjä ja läpivienti kuvan mukaisesti heti maston takana. Lisäksi riippuantenni pommikaukaloiden takana rungon vasemmalla sivulla. Taitaa juuri erottua kuvan alareunassa. Radion siirron yhteydessä se vaihtui oikealle puolelle.

Jussi

[Raimo Heikkinen 2 491]

10.9.2020 at 19.25, Jussi Harola kirjoitti:

 Lisäksi riippuantenni pommikaukaloiden takana rungon vasemmalla sivulla. Taitaa juuri erottua kuvan alareunassa. Radion siirron yhteydessä se vaihtui oikealle puolelle.

Tosiaan, riippuantennin siirtoa rungon oikealle puolelle aloiteltiin vasta talvisodan jälkeen eikä siis koskenut enää Blenimiä BL-110. Tässä VL:n piirustukset (ehdotus) toukokuulta 1940. Oikeanpuoleisessa piirustuksessa koneen lentosuunta on oikealle, vasen taas rungon poikittais piirros.

[Raimo Heikkinen 2 491]

7.9.2020 at 21.17, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Raimo,

onko sinulla Ilm.Varikon työtilaus No. 1765 (9.12.1939) - siitä ehkä koneen identiteetti (valmistusnumero) selviäisi?

Calle G.

Eipä ollut työtilauksessa, mutta identiteetin etsintää jatketaan - vielä se löytyy.

[Jorma Kosonen 1 679]

Saattaa olla, että vastaavat työtilaukset ovat nykyään hieman yksityiskohtaisempia.

Rodney 

P.S. Tosin tuolloinhan maamme oli sodassa ja kyse oli sotasaalista.

[Ari Oksanen 322]

Paljon tuntuu löytyvän "lihaa luiden ympärille" näistä tapauksista. Hieno juttu, tosi mielenkiintoista luettavaa. Kohta varmaan saadaan vielä tietoa VP-14:n entisestä elämästä Neuvostotasavaltojen liitossa. Yksi detalji vielä tuli mieleen. VP-14 oli yksi kolmesta koekoneesta kehiteltäessä uudenlaista naamiomaalausta. Korkeusvakaajien johtoreunoissa ja korkeusperäsimien jättöreunoissa alapuolen naamioväri nostettiin laikuiksi yläpinnoille.

https://coloriasto.blogspot.com/2008/07/suojamaalauskokeiluja-suomen.html

Onkohan näistä afääreista jäänyt talteen mustaa valkoisella dokumenttien muodossa?

Ari

[Pasi Pirttikoski 267]

VP-14 koneen tuhoutuessa siitä hyppäsi kaksi miestä. Pelastunut hyppääjä oli luutnantti Poppius. Hän hyppäsi PAK/T varjolla (nro 391).Luutnantti Seger hyppäsi myös mutta hukkui kuitenkin jäätyään kiinni kuulokkeiden johdosta varjoonsa. Koneen poistoehdotuksesta ei näy varjojen numeroita.
Segerin laskuvarjon tyyppi/numero kiinnostaa, sillä niitä en toistaiseksi ole löytänyt.

[Ari Oksanen 322]

Kuuluiko tuo poistettu varjo Pöystille? Otettiinko Poppiuksen ja Segerin varjot uudelleen käyttöön? Nehän eivät kai varsinaisesti tuhoutuneet turmassa.

Ari

[Pasi Pirttikoski 267]

3 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Kuuluiko tuo poistettu varjo Pöystille? Otettiinko Poppiuksen ja Segerin varjot uudelleen käyttöön? Nehän eivät kai varsinaisesti tuhoutuneet turmassa.

Ari

Kyllä. Kyseinen poistettavaksi esitetty varjo lentokonemekaanikko Pöystin käytössä.

Molemmat hypätyt varjot otettiin käyttöön. Tuota Segerin käyttämää varjoa en ole pystynyt yksilöimään. Todennäköisesti kyseessä oli myös PAK-tehtaan valmistama varjo.

[Mika Laakso 718]

Mielenkiintoinen keskusteluketju, paljon nippelitietoa! Mulla on ollut kauan pienoismalli 1/72 Iljushin DB-3 koneesta odottamassa sopivaa tietoa jostain Ilmavoimien yksilöstä. Ja tietoja lentäjistä? Nyt tiedän että koneesta tulee VP-14! tunnuksetkin löytyy! ja tapaus 2.7.1941. Mutta löytyykö koneen lentäjistä mitään muuta tietoa kuin Kohtalokkaat lennot 1939-1944, tapaus 92? Seger, Poppius ja Pöysti?

[Harri Mustonen 152]

Jukka Raunion  Suomen Ilmailuhistorialliseen Lehteen 6/2013 kirjoittamat tiedot Poppiuksesta:

"Lennart Poppius (1909–1972) toimi Ilmapuolustusliiton ja Ilmailuliiton lennokkitoiminnan ohjaajana 1937 – 1947 ja Ilmailuliiton toiminnanjohtajana
1947–1948. Tämän jälkeen hän työskenteli vakuutusalalla. Poppius oli Jämin legendaarisia kantahahmoja ja aloitti purjelentonsa Puolassa jo
30-luvulla. Talvi- ja jatkosodan hän palveli tähystäjänä pommikoneissa. Luutnantti Poppius pelastautui 2.7.1941 nousukokeessa syöksykierteeseen menneestä DB-14:sta laskuvarjolla – ainoana miehistön jäsenistä."

Artikkeli löytyy Hämeenlinnan Ilmasillan sivuilta: http://www.ilmasiltahml.fi/?page_id=32

Mikko Uolan Suomen Ilmailuliiton historiikissa on paljon tietoa Poppiuksesta liiton toiminnassa.

t. Harri

Muokattu: Syyskuu 16, 2020, käyttäjä: Harri Mustonen

[Ari Oksanen 322]

Kuvia lentäjistä löytyy:

Lennart Poppius, SA-kuva 24250, viides henkilö vasemmalta.

Paul Seger, Matti Hämäläisen kirja: Pommituslentolaivue 46, s.63.