Sotakoneiden asiakirjat

[Ari Oksanen 322]

Juolahti tuossa mieleen BL-116-keskustelua seuratessa, että olisi mukava itsekin penkoa vähän lisätietoja joistakin koneyksilöistä. Mistä ja miten tuo onnistuu? Saako arkistotietoa tilattua sähköisessä muodossa, vai onnistuuko tutkimus vain arkistolaitoksessa henkilökohtaisesti käymällä? Kansallisarkiston digitoidut sotapäiväkirjat ovat toki tuttuja, mutta mistä saada luettavaksi koneyksilökohtaisia huolto- korjaus ym. asiakirjoja ja varusteluetteloita?

Erityisesti minua on kiinnostanut jo vuosikymmenien ajan kaikki yksityiskohtatiedot 1.12. 1939 isovanhempieni talon viereen tuhoutuneesta BL-110:stä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10372273

Isäni oli tuolloin vajaa neljävuotias. Jos turma olisi tapahtunut parisataa metriä etelämpänä, saattaisi olla, että en tätä nyt kirjoittelisi??

Itse tapahtumakulku, tarkka turmapaikka, koneen ulkoasu ja Tsalkin pommituslennolla mukana olleet muut kaksi konetta ovat tiedossa. Nyt siis kiinostaisi BL-110:n varustetaso tapahtumahetkellä. Lähinnä tätänykyä kiinnostaa, mikä kolmesta mahdollisesta radiosetistä koneessa oli: Marconi AD 77/6872, R1082/T1083 vai P-12-14 sekä taka-ampumon ase.

Tuota BL-116:n yhteydessä mainittua kehäantennia siinä ei liene ollut? Liittenä kuva aussien Bristol Beaufortista, jossa ko. hökötys vastaanottoasennossa.

 

 

 

Muokattu: Maaliskuu 21, 2020, käyttäjä: Ari Oksanen
kuvan vaihto

[Martti Kujansuu 180]

4 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Juolahti tuossa mieleen BL-116-keskustelua seuratessa, että olisi mukava itsekin penkoa vähän lisätietoja joistakin koneyksilöistä. Mistä ja miten tuo onnistuu? Saako arkistotietoa tilattua sähköisessä muodossa, vai onnistuuko tutkimus vain arkistolaitoksessa henkilökohtaisesti käymällä?

Lentokoneiden yksilökansiot sekä lentopäiväkirjat 1990-luvulle saakka löytyvät paperiasiakirjoina muun muassa Ilmavoimien Esikunnan Lentokone- ja polttoainetoimiston tai Ilmailuvarikon arkistoista. Asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Helsingin Siltavuoren toimipisteessä, josta ne on tilattava esimerkiksi Helsingin Rauhankadun toimipisteeseen. Kansallisarkistosta voi myös tilata asiakirjakopioita hinnaston mukaisella hinnalla. Ensimmäinen ½ tuntia on maksuton tutkimuksen osalta. Jokaiselta alkavalta ½ tunnilta sen jälkeen 21,00 euroa sekä jäljennemaksut jokaiselta sivulta. Alla on muutama linkki sähköiseen arkistorekisteriin.

- BL-110:n asiakirjat löytyvät kansiosta SArk-1800/2.

- BL-116:n asiakirjat löytyvät kansiosta T-23942/102.

- AARRE-arkistorekisteri - Ilmavoimien esikunta. Lentokone- ja polttoainetoimisto (SVar.5) L (lentokoneasiat).

- AARRE-arkistorekisteri - Ilmailuvarikko.

Muokattu: Maaliskuu 19, 2020, käyttäjä: Martti Kujansuu

[Ari Oksanen 322]

Kiitos Martti.

Onko siis niin, että kopioita asiakirjoista ei saa tänne keskiseen Suomeen? Pääkaupunkiseudulle minulla on hyvin harvoin asiaa.

Ari

[Jorma Laiho 450]

Jos Keskinen Suomi on sama kuin Jyväskylä, niin Kansallisarkistolla on toimipiste Jyväskylässä.

Aineiston voi tilata käsittääkseni myös sinne, mutta nyt toki kaikki pisteet on tämän epidemian takia suljettu.

https://arkisto.fi/fi/info/saapuminen

 

 

Muokattu: Maaliskuu 20, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho

[Martti Kujansuu 180]

6 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Onko siis niin, että kopioita asiakirjoista ei saa tänne keskiseen Suomeen? Pääkaupunkiseudulle minulla on hyvin harvoin asiaa.

Sähköisiä tai paperikopioita voi tilata Kansallisarkiston hinnaston mukaisella hinnalla mihin päin Suomea tahansa. Digitointi tuntityönä maksaa 57,00 euroa tunnilta sekä tämän lisäksi tallennusvälineiden kustannukset. Vastaanottoasiakirjat voivat olla jopa useita kymmeniä sivuja pitkiä, joten näiden kopiointi voi viedä jonkin aikaa.

2 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Jos Keskinen Suomi on sama kuin Jyväskylä, niin Kansallisarkistolla on toimipiste Jyväskylässä. Aineiston voi tilata käsittääkseni myös sinne, mutta nyt toki kaikki pisteet on tämän epidemian takia suljettu.

Alkuperäisiä asiakirjoja voi tilata kaukolainana mihin tahansa Kansallisarkiston toimipisteeseen. Kaukolainoista peritään Kansallisarkiston hinnaston mukainen maksu. Muutaman kansion tilaaminen sekä palauttaminen maksaa hinnaston mukaan 41,50 euroa.

[Ari Oksanen 322]

Kiitos vastauksista ja neuvoista.

Kävin kirjautumassa Astiaan ja sieltä pystyi valitsemaan kotiarkistoksi Jyväskylän. Sinne ei ole matkaa kuin 50 km.

Nyt rupesi Lyydia -täti kirjoittamaan lyijykärkikynällä...joskin aika tyyristä hommaa tuo tuntuu olevan.

Ari

[Ari Oksanen 322]

Nonnii...Alkukesästä postilaatikkoon ilmestyi paperikopiot VP-14:n ja BL-110:n lentokonekirjoista moottorikirjoineen. Hyvin toimitus onnistui tänne maakuntaankin. Nyt olen koko kesän selaillut tuota digiarkistoa, josko näistä kahdesta pommarista löytyisi muutakin aineistoa. Asiakirjojen sisältö on kuitenkin kuvailtu monesti aika ylimalkaisesti. Siksi kysynkin  että tietääkö joku onko yleensäkään olemassa muita dokumentteja em. koneyksilöitä koskien? Erityisesti kiinnostaisi tällä sivustollakin paljon esilläolleet kokoonpano-/  laiteluettelot. 

Ari

[Martti Kujansuu 180]

15 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Siksi kysynkin  että tietääkö joku onko yleensäkään olemassa muita dokumentteja em. koneyksilöitä koskien? Erityisesti kiinnostaisi tällä sivustollakin paljon esilläolleet kokoonpano-/  laiteluettelot.

Kokoonpano-, huolto- ja laiteluettelot sekä tutkinta-asiakirjat löytyvät koneyksilöiden luovutus- ja vastaanottopöytäkirjoista. Nämä taas löytyvät Ilmavoimien esikunnan arkistosta "lentokoneasiat; poistetut lentokoneet" tai "lentokoneiden yksilökansiot" -nimikkeiden alta. VP-14:n asiakirjat ovat SB-14:n asiakirjoissa kansiossa T-19420/5.

[Ari Oksanen 322]

Kiitos Martti!

Hieman tarkentaisin, että tarkoittamani VP-14 kone on siis Iljušin DB-3M , joka syöksyi järveen 2.7.-41 n. 7 km BL-110:n tuhoutumispaikasta pohjoiseen. Tuo kansio näyttäisi sisältävän Tupolev SB-koneiden tietoja?

Ari

[Raimo Heikkinen 2 501]

Iljushin DB-3M, tunnuksella VP-14, löytyy kansiosta T-19417/11. Tosin siihen on merkitty ehkä selvyyden vuoksi VP-14 sijasta tunnukseksi DB-14.

Toisessa VP-14 koskeva kansio; T-19420/4, sisältää ne lentokonepäivä- ja moottorikirjat.

Lisäys. FlightForumin ILMAILUHISTORIA ketjun 30 000. viestin rajapyykin kunniaksi:

Muokattu: Syyskuu 7, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Ari Oksanen 322]

No niinpä tietysti. Ei tullut mieleenkään hakea DB:llä, koska kone ei tuota tunnusta saanut ennen tuhoutumistaan.

Suurkiitokset Raimo! Ja onnittelut rajapyykin sattumisesta kohdallesi!

Ari

[Carl-Fredrik Geust 852]

Raimo,

onko sinulla Ilm.Varikon työtilaus No. 1765 (9.12.1939) - siitä ehkä koneen identiteetti (valmistusnumero) selviäisi?

Calle G.

[Raimo Heikkinen 2 501]

DB-3M, VP-14:n valmistusnumero 391610.

[Jussi Harola 90]

19.3.2020 at 17.37, Ari Oksanen kirjoitti:

Itse tapahtumakulku, tarkka turmapaikka, koneen ulkoasu ja Tsalkin pommituslennolla mukana olleet muut kaksi konetta ovat tiedossa. Nyt siis kiinostaisi BL-110:n varustetaso tapahtumahetkellä. Lähinnä tätänykyä kiinnostaa, mikä kolmesta mahdollisesta radiosetistä koneessa oli: Marconi AD 77/6872, R1082/T1083 vai P-12-14 sekä taka-ampumon ase.

Tuota BL-116:n yhteydessä mainittua kehäantennia siinä ei liene ollut? Liittenä kuva aussien Bristol Beaufortista, jossa ko. hökötys vastaanottoasennossa.

Bongasin nyt vasta tämän kysymyksen. Juuri BL-110 varustuksesta ei ole täsmällistä tietoa, mutta R1082/T1083 oli vain RAF:n entisissä koneissa BL-122...BL-145.

Jussi

[Carl-Fredrik Geust 852]

Raimo,

mikä on "391610" - valmistusnumeron lähde? Venäläisen arkistotiedon mukaan tämä 21 DBAP:n kone teki pakkolaskun Strelnaan paluulennolla Vaasan pommituksista 31.12.1939 koko miehistön haavoittuessa,

Calle

Muokattu: Syyskuu 8, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Ari Oksanen 322]

3 tuntia sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Bongasin nyt vasta tämän kysymyksen. Juuri BL-110 varustuksesta ei ole täsmällistä tietoa, mutta R1082/T1083 oli vain RAF:n entisissä koneissa BL-122...BL-145.

Jussi

Näin minäkin olen asian päätellyt.Tämä radiojuttu vaatii vielä lisää asiakirjojen "löytämistä". Ns. I-sarjan Blenheimeistä kaikenkaikkiaan taitaa olla aika vähän koneyksilökohtaisia arkistoituja asiakirjoja. Ainoat BL-110:n radiolaitteita koskevat maininnat olen toistaiseksi löytänyt lentokonekirjasta: "11.10.38 suoritettu antennin ulostuloputkien muutos" ja "24-25.11. 38 paikattu oikeasta siivestä antennimaston katketessa tekemä reikä." Tuo laiteluettelo olisi enemmän kuin mielenkiintoinen löytö. Todennäköisesti koneessa olisi ollut tuhoutumishetkellä alkuperäinen (Englannissa??) asennettu radio, koska huolto-/ korjaustiedoissa ei ole mainintaa vaihdosta.

Ari

[Pekka Simula 39]

Ohutta kortta keskustelukekoon myös täältä.

Noin 15 vuotta sitten viistokaikuluodattiin ja sukellettiin Suomen Ilmailumuseon vedenalaistoiminnan puitteissa useampaan kertaan Konnevedessä Hämeenniemen edustalla vielä olevia BL-110:n jäännöksiä. Asia liittyi silloin Tikkakoskella entisöintivaiheessa olleeseen BL-200:een ja sen kannalta relevanttiin koneen takarungon kk-torniin - tarkemmin sen liikuttelumekanismiin. Kysymykseksi nousi, mistä kohtaa 110:n takarunko - se joka kerrottiin upotetun sittemmin niemen edustan syvään veteen - oli rantakallioon ajettaessa katkennut ja sinkoutunut kallion laelle, kuten tutkintapöytäkirjassakin mainitaan. Olisiko upotettaessa mennyt ehkä mukana syvänteeseen tuo kaivattu kk-tornin mekanismi ?

Hommaa yritettiin selvittää Hämeenniemen edustalta matalammasta paikannettujen koneen rungonkappaleiksi ounasteltujen osien perusteella; mistä kohtaa (taka-)runkoa ne olivat peräisin ? Kappaleista yhdessä tavattiin omituinen häkkyrä, jonka arveltiin olleen jokin koneen rungossa - sen sisäpuolella - kiinni olleen antennin jäännös. Toisena vaihtoehtona oli mökkirannasta veteen nakatun sateenvarjon jäännökset.

Kun sopivaa antennikandidaattia ei Tikkakoskelta saaduista BL:n järjestelmäkuvista löytynyt, käännyttiin asiassa Duxfordissa Briteissä sijaitsevan IWM:n Restoration Centerin puoleen kysyen, tunnistavatko he vedenalaiskuvissa erottuvan kolmihaaraisen himmelin. Heillä kun taisi niihin aikoihin olla jokin Blenheim juuri työnalla. Vastaus oli negatiivinen, myöskään he eivät ikävä kyllä tunnistaneet antenniamme. Vaihtoehdoksi oli sittenkin jäämässä se sateenvarjo..

Eli, ainakin tuollainen - mahdollisesti johonkin radio- tai suunnistuslaitteen antenniin liittyvä häkkyrä - on BL-110:n varustukseen kuulunut, sikäli kun sillä on merkitystä yllä pohdiskellun radioasian kannalta. Värkki rungonkappaleineen löytyy Markkasten mökkilaiturin edustalta varmaan edelleen. 

 

[Jussi Harola 90]

Tuo Pekan kuvissa esiintyvä häkkyrä ei oikein sovi kehäantenniin, mutta itselle tuli vahva mielikuva laskuvarjon apuvarjon jousesta. Kävin läpi PAK-varjon ohjekirjan. Kuvaa en löytänyt, mutta tekstin mukaan "apuvarjoon kiinniommellut teräsjouset avaavat sen samalla, kun pakkausreppu aukenee."

Jussi

[Raimo Heikkinen 2 501]

18 tuntia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Raimo,

mikä on "391610" - valmistusnumeron lähde? Venäläisen arkistotiedon mukaan tämä 21 DBAP:n kone teki pakkolaskun Strelnaan paluulennolla Vaasan pommituksista 31.12.1939 koko miehistön haavoittuessa,

Calle

Mielenkiintoista! Tämä on selvitettävä, ilmoitan sitten.

[Raimo Heikkinen 2 501]

12 tuntia sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Tuo Pekan kuvissa esiintyvä häkkyrä ei oikein sovi kehäantenniin, mutta itselle tuli vahva mielikuva laskuvarjon apuvarjon jousesta. Kävin läpi PAK-varjon ohjekirjan. Kuvaa en löytänyt, mutta tekstin mukaan "apuvarjoon kiinniommellut teräsjouset avaavat sen samalla, kun pakkausreppu aukenee."

Jussi

Veli venäläisen laskuvarjon apuvarjo. Samoja piirteitä on kyllä. Mutta eihän se mikään "aputatin" metallikehikko voisi olla.

SA-Kuvat. 20.6.1941. Desantti Aron Abrahamin pojka Tauben laskuvarjon yläosa.

Muokattu: Syyskuu 9, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Ari Oksanen 322]

Hei Pekka!

Voiko tuon onnettomuustutkintapöytäkirjan saada jostakin luettavakseen?

Ohessa muutama ottamani kuva joskus 80- 90-luvulla rannalle nostetusta oikean siiven taemmasta siipisalosta. Joitain muitakin pikkuosia oli tuolloin kalliolla.

Ari

[Jorma Laiho 450]

Tuon Blenheimin pikkuosia lienee melko laajalla alueella. Ja monella ”keräilijällä”.

Hankasalmen nuohooja, jonka etäisesti tunsin, veti nuottaa noilla tienoilla ja toi tuliaisina appivanhempieni kotiin muikkujen lisäksi lentokoneen osia. Jossain minulla lienee valokuvia niistä. Koitan etsiä, kun pääsen kotikoneeni ääreen. Tämä siis jo 1970-luvulla.

Osasiin stansatuista numeroista oli helppo päätellä sen olevan juuri Blenheim. Minusta osaset olivat jonkun siivekkeen kappaleita. Pieniä muotokaaria ja joku laakeri.

Nuohooja oli tarinamiehiä ja kertoili ”omasta koneestaan”. No, toki tuo haaveri ja sen paikka jo tuolloin tunnettiin. Osia tuli nuotan tai verkon mukana.

[Raimo Heikkinen 2 501]

14 tuntia sitten, Pekka Simula kirjoitti:

Kappaleista yhdessä tavattiin omituinen häkkyrä, jonka arveltiin olleen jokin koneen rungossa - sen sisäpuolella - kiinni olleen antennin jäännös. Toisena vaihtoehtona oli mökkirannasta veteen nakatun sateenvarjon jäännökset.

Kun sopivaa antennikandidaattia ei Tikkakoskelta saaduista BL:n järjestelmäkuvista löytynyt, käännyttiin asiassa Duxfordissa Briteissä sijaitsevan IWM:n Restoration Centerin puoleen kysyen, tunnistavatko he vedenalaiskuvissa erottuvan kolmihaaraisen himmelin. Heillä kun taisi niihin aikoihin olla jokin Blenheim juuri työnalla. Vastaus oli negatiivinen, myöskään he eivät ikävä kyllä tunnistaneet antenniamme. Vaihtoehdoksi oli sittenkin jäämässä se sateenvarjo..

Eli, ainakin tuollainen - mahdollisesti johonkin radio- tai suunnistuslaitteen antenniin liittyvä häkkyrä - on BL-110:n varustukseen kuulunut, sikäli kun sillä on merkitystä yllä pohdiskellun radioasian kannalta. Värkki rungonkappaleineen löytyy Markkasten mökkilaiturin edustalta varmaan edelleen.

Tämä luettelo on BL-110:n radiolaitteistosta kun kone korjattuna luovutettiin VL:lta Lentovarikolle 29.7.1939, josta edelleen laivueelle 3.8. Nämä radiovehkeet olivat todennäköisesti koneessa sen tuhoutuessa 1.12.1939.

[Ari Oksanen 322]

4 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Hankasalmen nuohooja, jonka etäisesti tunsin, veti nuottaa noilla tienoilla ja toi tuliaisina appivanhempieni kotiin muikkujen lisäksi lentokoneen osia.

Joskus pyydyksiin on tarttunut isompiakin saaliita, kuten tämä VP-14:n rungon kappale. Onneksi se päätyi Peuran museoon Rautalammille, eikä "keräilijälle".

Ari

 

[Jorma Laiho 450]

Kyllä siitä Hankasalmen nuohoojan nuottauksesta ilmoitettiin myös Tikkakosken museolle.

Vastaus oli että hylky on aikaa päiviä paikannettu ja tutkittu......ja niinhän se näkyy olevan.

Peuran museossa on myös komea taidekokoelma. Suosittelen.