Laskuvarjoja siviilille (?) talvisodan aikana

[Pasi Pirttikoski 267]

Talvisodan aikana A. Arola (Laskuvarjotehdas/PAK, Hämeenlinna) lähetti herra Semeniukselle neljä käytöstä poistettua laskuvarjoa. Semeniuksen osoite oli Meritullinkatu 11, Helsinki. Mikähän tämä herra oli miehiään? Miksi hänelle lähetettiin armeijan materiaalia, vaikkakin hylättyä?

Nämä neljä varjoa eivät riittäneet sillä helmikuun alussa niitä pyydettiin kuusi lisää.

 

[Martti Kujansuu 180]

Helsingin Sanomien ilmoitusten perusteella Meritullinkatu 11:ssa toimi sota-aikana ainakin Helsingin Nahkapukimo Oy sekä nahkatuotteita valmistava Kaleva Salminen Oy. Mahdollisesti toinen yrityksistä ompeli laskuvarjoista Ilmavoimille suojuksia tai peitteitä. Esimerkiksi sotasaaliiksi saatujen sulkupallojen päällyskankaista tehtiin kannuspyörien pölysuojuksia jatkosodan aikana.  

[Jorma Laiho 449]

Eräs Semenius oli kantavia hahmoja Valtion lentokonetehtaalla. Gunnar Semenius.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valtion_lentokonetehdas

[Jukka Nisula 2 277]

1 tunti sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

Helsingin Sanomien ilmoitusten perusteella Meritullinkatu 11:ssa toimi sota-aikana ainakin Helsingin Nahkapukimo Oy sekä nahkatuotteita valmistava Kaleva Salminen Oy. Mahdollisesti toinen yrityksistä ompeli laskuvarjoista Ilmavoimille suojuksia tai peitteitä. Esimerkiksi sotasaaliiksi saatujen sulkupallojen päällyskankaista tehtiin kannuspyörien pölysuojuksia jatkosodan aikana.  

Ja silkkisistä varjoista sai varmaankin hyviä vuorikankaita esim. juuri nahkatakkeihin.

Jukka

 

[Tapio Heinomaa 360]

Joku muisti että Meritullinkatu 11:ssa olisi ollut korsettitehdas.

[Jorma Kosonen 1 679]

1 tunti sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

korsettitehdas.

Menee taas pahasti OT:ksi, mutta menköön. Ellen väärin muista, niin yhden omistamani vanhan laskuvarjon (varavarjo) valmistaja oli American Lady Corset Company.  En muistaakseni joutunut juuri sitä koskaan käyttämään seitsemällä varavarjokeikallani.

Kuitenkin luottamusta herättävä nimi.

Rodney 

[Pasi Pirttikoski 267]

7 tuntia sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

Helsingin Sanomien ilmoitusten perusteella Meritullinkatu 11:ssa toimi sota-aikana ainakin Helsingin Nahkapukimo Oy sekä nahkatuotteita valmistava Kaleva Salminen Oy. Mahdollisesti toinen yrityksistä ompeli laskuvarjoista Ilmavoimille suojuksia tai peitteitä. Esimerkiksi sotasaaliiksi saatujen sulkupallojen päällyskankaista tehtiin kannuspyörien pölysuojuksia jatkosodan aikana.  

Hyvä tieto Martti, kiitos. Pitää selvittää kumpi firma oli kyseessä.
Samoin Rodneylle kiitokset, löysin pari muutakin "uutta" amerikkalaista laskuvarjon valmistajaa sodan ajalta Lady Corsetin lisäksi. Tuskimpa ilman tätä niitäkään olisi tullut googlattua.

[Raimo Heikkinen 2 496]

Pasin ensimmäisessä liitteessä mainituista Irvin-merkkisistä laskuvarjoista kolme oli ollut Kauhavan Ilmasotakoulun käytössä, jotka lähetettiin PAK:lle korjattavaksi:

Irvin-istuin N:o 2847. Valmistunut 21.02.1929. Lähetetty korjattavaksi 20.04.1939.

Irvin-istuin N:o 4519. Valmistunut 09.02.1931. Lähetetty korjattavaksi 05.09.1939.

Irvin-istuin N:o 6275. Valmistunut 02.08.1932. Saatu ISK:lle 08.10.1932. Lähetetty korjattavaksi 05.09.1939.

Irvin-istuin N:o 6236. Ei ollut ISK:n käytössä. Ei täyttänyt ainevaatimuksia.

Itselleni on toistaiseksi epäselvää, mihin Nymanin Konepaja on pelkkiä kupuja tarvinnut? Näiden liitteiden mukaan firman tuotantoon kuuluivat laskuvarjojen metalliosat:

Lisätty lähdetieto: Kansallisarkisto. Perus-6758/4. Os. 2/Ilm.VE. Laskuvarjot 1934-40.

 

Muokattu: Maaliskuu 25, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Lisätty lähdetieto

[Pasi Pirttikoski 267]

No nythän menee mielenkiintoiseksi. Tuolla Meritullinkatu 11:sta on ollut siis useita firmoja, jotka tekivät materiaalia armeijalle?

Tämä konepaja A. A. Nyman tuskin tarvitsi laskuvarjojen kupuja.

Meritullikadulla olluttu korsettitehdasta muistellaan tällä tavoin.

"Asuin Meritullinkatu 11 B:ssä lapsuuteni, 1940-1961. Ikkunoistamme näkyi korsettitehtaaseen, joka sijaitsi piharakennuksen toisessa kerroksessa."
http://www.kysy.fi/kysymys/onko-totta-etta-osoitteessa-meritullinkatu-11-on-ollut-korsettitehdas-jos-niin-koska-ja

[Raimo Heikkinen 2 496]

Hallinportti-näyttelyssä on esillä PAK -laskuvarjo keskuslukkoineen. Lukon kanteen on stanssattu PAK :in lisäksi myös (valmistajan?) logo (joka näyttäisi kyllä tutulta).

Gunnar Semenius oli monessa mukana, ja vieläpä samoihin aikoihin.

[Pasi Pirttikoski 267]

19 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Hallinportti-näyttelyssä on esillä PAK -laskuvarjo keskuslukkoineen. Lukon kanteen on stanssattu PAK :in lisäksi myös (valmistajan?) logo (joka näyttäisi kyllä tutulta).

Gunnar Semenius oli monessa mukana, ja vieläpä samoihin aikoihin.

 

Tässä osasuurennus PAK varjon keskuslukon logosta.
Tikkakoski, pari-kolme vuotta sitten.

[Jorma Laiho 449]

Nymanin konepaja rakensi tuota ” Nyrkki Sääskeä ”, Meritullinkadulla !

Semenius oli kai Valtion Lentokonetehtaan piirtäjä ja osallistui myös Sääski-projektiin. Nämä tiedot wikipediasta.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Osakeyhtiö_Sääski

Joitain nyrkkipajoja nuo ”tehtaat” olivat. Olen käynyt vielä 1980 luvulla eräässä ”elektroniikkatehtaassa” Kruunuhaassa.

Nyt tarvitaan joku korttelihistorian tuntija apuun !

Semeniuksen pyöriminen Kauhajoella liittynee pääkaupungin tiettyjen toimintojen evakuointiin. Tämähän oli talvisodan aikaa. Eduskuntakin sinne vetäytyi.

Muokattu: Maaliskuu 25, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho

[Raimo Heikkinen 2 496]

 

16 minuuttia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Joitain nyrkkipajoja nuo ”tehtaat” olivat. Olen käynyt vielä 1980 luvulla eräässä ”elektroniikkatehtaassa” Kruunuhaassa.

Nyt tarvitaan joku korttelihistorian tuntija apuun !

Krunikka-lehden toimituksesta voisi löytyä tietoa kortteli-/rakennushistoriasta. Lehdessä käydään läpi korttelien/rakennusten historioita. Viimeksi luin mainitusta julkaisusta kruununhakalaisen Krista Kososen asuintalon historiasta. Näitä julkaisuja ilmestyy nippu jokusen kerran vuodessa Kansallisarkistossa asioivien ulottuville.

[Ari Oksanen 322]

Kansalliskirjaston digitoiduista pienpainatteista löytyy tällainen vihkonen:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/341598?term=PAK&term=LASKUVARJON&page=1

[Pasi Pirttikoski 267]

39 minuuttia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Kansalliskirjaston digitoiduista pienpainatteista löytyy tällainen vihkonen:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/341598?term=PAK&term=LASKUVARJON&page=1

Viisi vuotta vanhempi versio löytyy myös:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/341597?page=1

Samoin vuodelta 1935
https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/341596?page=1

Muokattu: Maaliskuu 25, 2020, käyttäjä: Pasi Pirttikoski

[Raimo Heikkinen 2 496]

7 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Nymanin konepaja rakensi tuota ” Nyrkki Sääskeä ”, Meritullinkadulla !

Semenius oli kai Valtion Lentokonetehtaan piirtäjä ja osallistui myös Sääski-projektiin. Nämä tiedot wikipediasta.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Osakeyhtiö_Sääski

Nymanin konepaja on saattanut sijaita Meritullinkadulla jo silloin kun ensimmäistä Sääskeä rakennettiin, mutta ei tässä samassa Meritullinkatu 11:n rakennuksessa koska se valmistui vasta 1939. Ensimmäinen Sääski, K-SASA, myöhemmin SÄ-95, valmistui jo vuonna 1928. Viimeisetkin SÄ-koneet oli valmistuneet vuoteen 1932 mennessä. K-SASA:n ensilento oli 27.2.1928. Piirustaja Gunnar Semenius pääsi koelentäjän Georg Jäderholmin kyytiin 29.2.28.

[Jorma Laiho 449]

Hesarin Korttelit kertovat-teos voisi auttaa. Joku yhteys Simeniuksella varmaan on sotatarviketeollisuuteen. 

Entä Meritullinkadun sisäpiha ? Oliko siellä jotain.

Muokattu: Maaliskuu 25, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho

[Martti Kujansuu 180]

Helsingin Sanomat 25.08.1948: "50-VUOTIAITA [...] Oy. A. A. Nyman Ab:n teknillinen johtaja, insinööri Gunnar Semenius Helsingissä. Päätettyään kouluopintonsa tuli hän v. 1918 Ab Nya Varfvet'in palvelukseen suunnittelijaksi. V. 1921 perustettaessa Valtion Lentokonetehdasta Suomenlinnaan toimi hän aluksi sielläkin suunnittelijana sekä v. 1934 alkaen piirustuskonttorin päällikkönä aina vuoteen 1939 saakka, jolloin hän siirtyi nykyiseen toimeensa. [...] Päätoimensa ohella on johtaja Semeliuksella ollut useita luottamustoimia eri teollisuusyrityksissä. Hän on Suomen Metalliteollisuusyhdistysten hallituksen jäsen sekä puheenjohtaja metalliteollisuuden lisenssikomiteassa. [...]"

Helsingin Sanomat 03.12.1970: "Toimitusjohtaja insinööri K. Gunnar Semelius kuoli 30.11. Hän oli syntynyt 25.8.1898. [...] Vuodesta 1939 lähtien ins. Semelius työskenteli Oy A. A. Nyman Ab:n teknillisenä johtajana. Päätoimensa ohella hän oli useamman vuoden ajan johtokunnan jäsenenä Suomen metalliteollisuuden työnantajanliitossa."

[Pasi Pirttikoski 267]

16 minuuttia sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

Helsingin Sanomat 25.08.1948: "50-VUOTIAITA [...] Oy. A. A. Nyman Ab:n teknillinen johtaja, insinööri Gunnar Semenius Helsingissä. ..

Yhteinen firma löytyi! Vieläkin jää (ainakin minulle) epäselväksi, mitä konepaja A.A. Nyman teki nuilla laskuvarjoilla.

[Raimo Heikkinen 2 496]

25.3.2020 at 20.10, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Yhteinen firma löytyi! Vieläkin jää (ainakin minulle) epäselväksi, mitä konepaja A.A. Nyman teki nuilla laskuvarjoilla.

Tämä asia ei ole jättänyt rauhaan, eikä tämä selviä ihan varmasti näistäkään papereista mutta antaa kyllä jonkinlaista vinkkiä. Olisiko PAK antanut A.A. Nyman´ille alihankinnan tavaravarjosäiliöiden valmistamiseen ja herra Semeniukselle lähetetyt poistetut laskuvarjokuvut olisivat liittyneet säiliön suunnitteluun?

Nyman´in firman ratas-aiheinen logo ei vastaa Pasin ja minun laittamien kuvien PAK keskuslukossa oleviin stansseihin, siis näillä lukoilla on ollut joku toinen valmistaja.

Herra Semeniuksen ja A.A. Nyman´in tiet taisivat erota kun Semeniukselle aukeni työpaikka Aero Oy:n moottorikorjaamolla Kauhajoella.

A.A. Nyman sai Valtion Lentokonetehtaalta 40 öljyjäähdyttimen tilauksen heti jatkosodan alkaessa, joten "ilmailutöitä" oli jatkossakin.