Pelastuspakkaukset

[Jorma Laiho 450]

Tällä palstalla on ansiokkaasti käyty läpi potkurit, mittarit, renkaat ja toki laskuvarjot ! Erityinen kiitos tuosta laskuvarjotouhusta Pasille. Odotamme aiheesta julkaisua, esitelmää, tms....

Eräs tärkeä komponentti on pelastuspakkaus. Erilaisia lääkelaukkuja on tälläkin palstalla vilahtanut, mutta sellainen oikea pelastuspakkaus. Ei vain irtonaisia työkaluja ja puukko vyöllä. Näitä on toki näytteillä museoissa. Mieleen on jäänyt partiosaha, aluumiiniset minisukset, pilleripurkit jne...

Saammeko tästä ketjun pystyyn.

-milloin otettiin käyttöön varsinainen pelastuspakkaus,

-onko pakkauksia joskus käytetty (on varmaan,,,), mikä oli pisin selviytymisreissu pudonneesta koneesta kotiin ?

-millaisia olivat suihkukonekauden ao. pakkaukset

-millainen pakkaus on nykykoneissa ?

Myös hätäradiot kiinnostavat.

suunnistusterveisin Jorma

[Raimo Heikkinen 2 504]

Jormalta mielenkiintoinen aihekokonaisuus. Mielestäni tämä sopii aloittaa viestikyyhkysillä. Ilmailuvoimiemme alkuaikoina oli kyyhkysiä varalta mukana jos merilentokone joutui tekemään pakkolaskun aavalla ulapalla. Radiolähettimiä ei koneissa vielä ollut ja tämä oli ainoa tapa viestin lähettämiselle.

[Martti Kujansuu 180]

5 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

-milloin otettiin käyttöön varsinainen pelastuspakkaus,

Bristol Blenheimeissa ja monissa muissa pommikoneissa oli sota-aikana ainakin seuraavat varusteet:

• Billnäs tai Kellokoski 12 -kenttäkirves sekä miehistön puukot
• Suomi m/31 konepistooli sekä miehistön pistoolit
• Rautaisannospussi tai muonavyö, kenttäpakki, käsi- tai putkilamppu sekä miehistön marssikompassi.
• Miehistösukset

Tiedustelulentolaivueiden toimintakertomuksista on lisäksi viittauksia erinäisiin saksalaisiin varusteisiin, muun muassa kumiveneisiin ja retkikeittimiin. Pisin kävelymatka jatkosodan aikana pakkolaskun tehneestä koneesta lienee PE-216:n miehistön matka Aunuksesta Laatokan Karjalaan 28.7.1944 - 10.8.44. Kokonaismatka on noin 200 km. Ohjaaja kapteeni Jaakko Ranta, tähystäjä vänrikki Erkki Volanen sekä lentosähköttäjä alikersantti Jouko Hatakka tekivät pakkolaskun vasemman moottorin pysähtymisen jälkeen 6 km Haapanan majakan pohjoispuolelle. Kuittisten kylässä Ranta ja Volanen eksyivät takaa-ajon yhteydessä Hatakasta.

5 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

-millaisia olivat suihkukonekauden ao. pakkaukset

Ilmavoimat alkoi kehittämään suihkukonekalustoon sopivia pelaustautumisvälineitä alkuvuodesta 1957. Suomen Ilmailumuseossa on esillä heittoistuimeen mahtuva pakkaus, jota käytettiin 1950- sekä 1960-luvuilla (kuva alla). Valmet OY:n lentokonetehdas kehitti alumiiniset koottavat sukset loppuvuodesta 1957.

5 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

-millainen pakkaus on nykykoneissa ?

Reimanin kandityössä Selviytymistaitojen kouluttaminen ilmavoimien hävittäjälentäjille talvipelastautumisharjoituksessa metsälapissa (https://www.finna.fi/Record/taisto.115246, 2010) on liitteenä 2000-luvun alun varusteluettelo hävittäjälentokoneeseen. Vaatteiden lisäksi hävittäjälentäjällä on päällään seuraavat varusteet:

• Pelastusvälinepussi
• Hätälähetin
• Ensiapusarja
• Monitoimityökalu
• Punospuukko
• 4 kpl hätäraketteja
• Kynälamppu

Loput varusteet ovat heittoistuimessa. Näitä varusteita ovat muun muassa pelastuslautta, retkisaha, puukko, lisävaatteet sekä keittorasia.

[Jorma Laiho 450]

Reimanin kandityö lienee luettavissa vain kirjastossa. Martille kiitos tiedoista ! Noita museon hätäpakkauksia olen kyllä nähnyt. Selvisivätkö kaikki kotiin tuosta PE-216 tapauksesta ?

Raimolle kysymys. Kerro lisää kuvasta, milloin ja missä sekä keitä he ovat. Kavereilla on siis laatikoissa hätälähetit, ei vielä lähetintä.

Mutta kertokaa hätälähettimistä, mikä oli ensimmäinen? 

Viestiterveisin Jorma

 

[Teppo Sarpila 53]

Hyppään Fouga Magisteriin. Muistelen,että siinä oli edellä kuvattu pakkaus alumiinisuksineen. Oliko niitä paketteja kaksi ja missä ne olivat? Muistelen, että jossain takarungossa. Otin Jyrki Laukkasen kirjan FM:stä avukseni. Ei ole tekstiä (tai en ainakaan löytänyt) pelastuspakkauksista. Sivulla 103 kuvatekstissä mainitaan, että rungon päällä on kolme avattavaa luukkua. Kyllä niitä on neljä. Radioantennin takaa löytyy vielä yksi. Pelastuspakkaus oli mielestäni siellä? Niin, ja lentävällä porukalla oli haalareiden jalkataskussa pieni P-pakkaus, jossa mm se surullisen kuuluisa hätäraketti.

Muokattu: Huhtikuu 17, 2020, käyttäjä: Teppo Sarpila

[Martti Kujansuu 180]

33 minuuttia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Selvisivätkö kaikki kotiin tuosta PE-216 tapauksesta ?

Kapteeni Rannan ja vänrikki Volasen 14.8.44 päivätystä kertomuksesta: "Yöllä jatkoimme matkaa joen vartta kulkevaa tietä pitkin pohjoiseen suuntaan Kuittisten kylää kohden. Oli neljäs yö, kun vahingossa törmäsimme venäläisten autokomppaniaan ja varastoalueeseen kylän reunassa. Huomasimme tulleemme väärään paikkaan vasta sitten, kun olimme bensiinitynnyreitten ja naamioitujen autojen keskellä. Vartiomies huomasikin meidät ja hälyytti koko varuskunnan. Lähdimme kiireesti juoksemaan takaisin päin ja tällöin alikersantti Hatakka poikkesi metsään ennen meitä ja eksyi siinä".

Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannan mukaan Hatakka katosi ja on julistettu virallisesti kuolleeksi.

[Jussi Harola 90]

1 tunti sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Reimanin kandityö lienee luettavissa vain kirjastossa. Martille kiitos tiedoista ! Noita museon hätäpakkauksia olen kyllä nähnyt. Selvisivätkö kaikki kotiin tuosta PE-216 tapauksesta ?

Raimolle kysymys. Kerro lisää kuvasta, milloin ja missä sekä keitä he ovat. Kavereilla on siis laatikoissa hätälähetit, ei vielä lähetintä.

Mutta kertokaa hätälähettimistä, mikä oli ensimmäinen? 

Viestiterveisin Jorma

 

Lentokoneradioihin kehitettiin jo ennen sotia tilapäisantenneja ym. joiden avulla radiota pystyisi käyttämään pakkolaskun jälkeen.

Puolivakavissaan voisi heittää, että ensimmäinen hätälähettimen omainen käyttötarkoitus oli Lysanderin radiolla. Lentolaivue 16 yritti järjestää lennon aikaisen yhteyden Äänisen Rannikkoprikaatin asemiin Blenheimissäkin käytetyllä T1083/R1082:lla. Mutta sen hankalasti viritettävällä vastaanottimella ei juuri saatu kaksisuuntaista yhteyttä. Suhteellisen tehokas lähetin nähtiin kuitenkin hyödyllisenä pakkolaskun varalta.

Ensimmäinen varsinainen hätälähetin taisi olla Junkers 88:n varustukseen kuulunut notsender NS2. Polvien väliin tuettava veivattava lähetin, jonka antennin sai ylös tuulesta riippuen vetypallolla tai leijalla. En tosin tiedä, oliko lähettimiä koskaan asennettuna suomalaisiin koneisiin. Ne tulivat jälkitoimituksena ja lähetettiin saman tien Viestivarikolle.

Jussi

[Jussi Harola 90]

3 tuntia sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

Bristol Blenheimeissa ja monissa muissa pommikoneissa oli sota-aikana ainakin seuraavat varusteet:

• Billnäs tai Kellokoski 12 -kenttäkirves sekä miehistön puukot
• Suomi m/31 konepistooli sekä miehistön pistoolit
• Rautaisannospussi tai muonavyö, kenttäpakki, käsi- tai putkilamppu sekä miehistön marssikompassi.
• Miehistösukset

Oliko tuon muonavyön tarkoituksena olla mieheen kiinnitettynä lennon aikana ja lähteä mukaan esim. laskuvarjohypyn yhteydessä?

Jussi

[Raimo Heikkinen 2 504]

15 tuntia sitten, Jorma Laiho kirjoitti:

Raimolle kysymys. Kerro lisää kuvasta, milloin ja missä sekä keitä he ovat. Kavereilla on siis laatikoissa hätälähetit, ei vielä lähetintä.

Minulla ei ole tarkempia tietoja kuvasta jonka olen kuvannut Suomen Ilmavoimamuseossa viestinäyttelyhuoneen seinältä. Paikka on kuitenkin tunnistettavissa Santahaminaksi 1920-luvun alussa. Olen varma, että keskellä seisova joukon pisin mies on vänrikki/luutnantti Kuno Waldemar Chanson (myöhemmin Janarmo).

[Vesa-Petri Jussila 74]

Ei historiaa, mutta kysyttiin myös nykyisten pakkausten sisältöä. Silmiini sattui aiemmin tänä vuonna että USAF uusii aseita pelastuspakkauksissa.

Linkissä näkyy kuinka ase on purettu ja pakattu. 

https://www.thedrive.com/the-war-zone/32222/this-is-how-the-air-force-gets-its-new-survival-rifle-to-fit-under-an-ejection-seat

[Ari Oksanen 323]

16 tuntia sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Ensimmäinen varsinainen hätälähetin taisi olla Junkers 88:n varustukseen kuulunut notsender NS2. Polvien väliin tuettava veivattava lähetin, jonka antennin sai ylös tuulesta riippuen vetypallolla tai leijalla.

 

https://www.cdvandt.org/D-Luft-T-4006-NSG-2 .pdf

[Veli-Martti Koivunen 82]

Anteeksi että menee hiukan off topic mutta toivon, että kuvat liippaavat aihealuetta riittävän läheltä.

Eli kyseessä on Lentokonehallin ensiapulaatikko, jollaista ei ainakaan minun silmiini ole tullut. Pakkaus on ymmärtääkseni kokolailla täydellinen, paitsi lääkkeet ym. nesteet on poistettu.

Muokattu: Huhtikuu 19, 2020, käyttäjä: Veli-Martti Koivunen

[Raimo Heikkinen 2 504]

Tämä lääkelaatikko sopii kyllä täydellisesti aiheeseen. Myös hallilla voi tapahtua ja on tapahtunutkin kaikenlaisia vahinkoja. Hyvä arsenaali varsinkin saksia; neljät pean-pihdit suonenpään tukkimiseen, vaatesaksia kaksia kokoja uhrin vaatteiden poisleikkaamiseen, tavalliset sakset esim. sideharson leikkaamista varten sekä atullat.

[Seppo Kohonen 315]

4/17/2020 at 18.07, Teppo Sarpila kirjoitti:

Hyppään Fouga Magisteriin.... lentävällä porukalla oli haalareiden jalkataskussa pieni P-pakkaus, jossa mm se surullisen kuuluisa hätäraketti.

Mikä siitä raketista teki niin kuuluisan? Syttyikö jollakulla lennon aikana?

[Teppo Sarpila 53]

FM-65 tuhoutui Pylkönmäellä 02.11.1977. Takatoosassa istuneen matkustajan hätäraketti, siellä jalassa, laukesi aiheuttaen ohjaajan, matkustajan ja koneen menetyksen.

[Martti Kujansuu 180]

17.4.2020 at 19.51, Jussi Harola kirjoitti:

Oliko tuon muonavyön tarkoituksena olla mieheen kiinnitettynä lennon aikana ja lähteä mukaan esim. laskuvarjohypyn yhteydessä?

Ilmavoimien Esikunnan Sotavarustusosasto antoi Lentovarikko 1:lle seuraavan käskyn 21.11.1944: "Le.V 1:n tiedusteluun ja sen johdosta hankittujen lausuntojen perusteella määrätään, että leko-korjauksien yhteydessä ei tästä lähtien asenneta rautaisannosrepun kiinnikkeitä ja entisetkin kiinnikkeet saadaan poistaa, koska nyttemmin on siirrytty yksinomaan muonavöiden käyttöön."

[Raimo Heikkinen 2 504]

Lentäjän "rautaisannos" vuonna 1937. Mutta mitä ovat nuo tapletit (+Meta), liittyisivätkö hereillä pysymiseen? Ei tainnut tuohon aikaan olla vielä mitään lihaliemitiivisteitä tai vastaavia ravintoon liittyviä pillereitä.

Muokattu: Heinäkuu 8, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 283]

Todennäköisesti tuolloin -30-luvulla vielä lääkeaineeksi luokiteltua piristettä metamfetamiiniä. Tunnetuin tuotenimi oli Pervitin, ”pervitiini”.

”jaettiin myös suomalaisille - muun muassa kaukopartiomiehille ja lentäjille.” (wikipedia)

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 8, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Laiho 450]

Tässä tapauksessa META on kuitenkin eräänlainen retkikeitin. Käyttää polttotabletteja. On tuon otsikon ”keittiö” alla.

Ei savuta. meta taisi olla sveitsiläinen tuote?

Ei siis sisäiseen käyttöön !

[Jussi Harola 90]

1 tunti sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Lentäjän "rautaisannos" vuonna 1937. Mutta mitä ovat nuo tapletit (+Meta), liittyisivätkö hereillä pysymiseen? Ei tainnut tuohon aikaan olla vielä mitään lihaliemitiivisteitä tai vastaavia ravintoon liittyviä pillereitä.

Kun ne mainitaan "keittiön" yhteydessä, kyseessä voisivat olla polttoainetabletit siihen keittimeen.

Jussi

[Jukka Nisula 2 283]

Ilmeisesti META tässä tapauksessa siis tarkoittaa kuitenkin keitintä polttotabletteineen. Joka tapauksessa pervitiiniä käytettiin Suomessa myös lentojoukoissa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Metamfetamiini

Sivulta 54 eteenpäin suomalaisten sotalentäjien kokemuksia: (tutkielma):

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55936/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201711204309.pdf

Jukka

Muokattu: Heinäkuu 8, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Laiho 450]

Tuo piriste on toki tunnettu kaukopartioiden tarinoista, mutta keittimissä pysyäkseni. Tuossahan oli mainittu myös keittimen tilavuus eli litra.

META on sveitsiläinen tuote jota ainakin oli Sveitsin armeijan käytössä. Ilmavoimien mallista en tiedä. Polttotableteista olen juttua kuullut. Tähän hätään löysin tämän. Jotain käyttövideoitakin löytyy.

https://classiccampstoves.com/threads/switzerland-meta-50.10287/

 

 

 

Muokattu: Heinäkuu 8, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho

[Jorma Laiho 450]

Näin koronan aikaan voisikin hankkia  nykyaikaisen version tuosta keittimestä. Tabletit löytyy ainakin tähän.

https://varuste.net/p31246/esbit-keitinsetti-cs985ha-polttoaineena-sprii-ja-polttoainetabletit-985-ml

Muut Raimon tekstissä olevat eväät löytyvät mistä tahansa ruokakaupasta. Valitettavasti kunnon Ylhäisten näkkileipää ei enää alkuperäisenä valmisteta. Kompassi täytyy tietenkin lainata historiapalstan keräilijöiltä. Joku aikakauteen sopiva murikka. Muut varusteet isoisän varusvarastosta, eli pussihousut, nahkasaappaat ja pusero. Sitten vaan retrovaeltamaan. Raporttia saa antaa tänne foorumille kännykällä. Noin 100 km vaellus tavoitteena. Mielellään pari kunnon vesistöylitystä. 

[Jorma Kosonen 1 679]

Jorma,

Jotta tuosta vaelluksesta tulisi todellinen pelastautumisretki omalle puolelle, olisi hyvä saada myös vastapuoli mukaan jäljityskoirineen ja muine rekvisiittoineen. Paluumaalina olevan oman "kenttävartion" ympärille vielä lisäksi simuloitu miinakenttä. Juuri kun luulet selvinneesi takaisin niin laukaiset omien asettaman miinan. "Life is hard, and then you die."

Kyllä tuollainen paintball pelit voittaisi!

Rodney 

P.S. Tämänhän voisi joku kaupallistaakin ja alkaa markkinoimaan sotalentäjien pelastautumisretkiä.

P.P.S. Mukavuudenhaluisille retki tietenkin nykyaikaistettuna, jossa vaelluksen sijaan paluu olisi CSAR helikopterilla, kunhan ensin olisi selvinnyt tandemhypyn laskeutumispaikalta sopivalle noutopaikalle.

P.P.P.S. Pervitin (metamfetamiini) kannataisi varmaan jättää pois, vaikkakin sillä retkien markkinoiminen saattaisi kasvattaa ja nuorentaa potentiaalista asiakaskuntaa.

Muokattu: Heinäkuu 8, 2020, käyttäjä: Jorma Kosonen
P.P.P.S.

[Jorma Isola 17]

Suomen sotien lääkintähistoriaan jnkv perehtyneenä luulen, että vuoden 1936 asiakirjan "META" ei voinut tuolloin tarkoittaa metamfetamiinia/Pervitiiniä. Kyseistä tavaraa saatiin saksalaisilta armeijallemme vasta jatkosodan alkupuolella. 

jorma i.