Cessna Neuvostoliittoon

[Juha Karhu 38]

Koetin haulla hakea tätä eksymis juttua, varmaan täällä käsitelty. Kiinnostaisi tuon ajan lentäminen..

[Juha Juurikas 152]

Tätäkö tarkoitit?

http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/kesä04/2661497.xml

 

[Juha Karhu 38]

Tätä tarkoitin...Hieman enemmän tietoa utelisin, mikä lie cessnan mittari varustus tuolloin ollut, ja miten vor ja ndb majakat Lapissa tuohon aikaan?

[Jukka Nisula 2 277]

Tapauksesta löytyy tietoa myös tästä kirjasta:

https://otava.fi/kirjat/kylmaa-sotaa-lapissa-2/

Jukka

[Simo Lallukka 204]

Ilta-sanomissa ollut jotain juttua 2018:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005850234.html

 

 

[Juha Karhu 38]

Juuri tuo iltasanomien juttu herätti kiinnostuksen... Harmi kun kirjastot kiinni.

[Vesa Viero 71]

Terve

Lapin  NDB  majakat  olivat  joskus  1970     :    Kaamanen    Ivalo    Sodankylä   Rovaniemi ja Kemi

VOR   oli  Kaunispäällä ja Rovaniemellä.

Itäkairassa  matalalla lennettäessä   niistä ei ollut apua.

Kun lensimme esim. Rovaniemeltä Helsinkiin   Oulun yleisradiolla lähdettiin liikkeelle

ja  jossain Kemin beamin paikkeilla alkoi Lahden yleisradio   näyttää.   Riippui   tietenkin lentokorkeudesta.

Terv Vesa

 

  

 

 

 

[Jorma Laiho 449]

Koitan kaivaa jostain varastostani NDB-majakoiden kuuluvuuskartan. Olen sen itse mitannut 1974-75. Se syntyi oheistuotteena kun tutkin Suomen maaperän johtokykyä.  Tästä NDB kartasta tehtiin muutamia monisteita. NDB majakat olivat hyviä testilähettimiä.

Tilanne oli juuri kuten Vesa kertoo. ADF:n näyttöä ei saanut kovin etäältä. Oulu ja Lahti tosiaan olivat apuna. Rovaniemellä oli hetken aikaa eli 1975 jälkeen muutama vuosi myös pieni keskiaalto aivan kaupungin kupeessa Ounasvaaran puolella.

Vastoin yleistä luuloa lentokorkeuden vaikutus on NDB-majakan matalasta taajuudesta johtuen melko pieni. Puhutaan ns. height-gainista. Tämäkin tuli todennettua. VOR toinen juttu.

Pitkät aallot etenevät maan ja ilman rajapinnassa ns. pinta-aaltona. Eniten vaikuttaa maaperän johtokyky. Yöllä ja varsinkin talvella mukaan tulee taivasaalto ionosfäärin kautta heijastuen. NDB majakan säteilyteho oli myös aivan mitätön Yleisradion asemiin verrattuna.

VOR toimii taas VHF alueella samoin kuin itse koneen puheyhteys. Siinä korkeus ratkaisee.

Itäkairan radiotilannetta tutkimme mm. Tulppion korpikentällä. Hiljaista oli eetterissä. Tästä on värikkäitä tarinoita elämäkerrassani. Poromiesten kun piti päästä myös lentämään kesken mittausten.

Rajalan Kallen harharetki oli usein keskusteluissa mukana, kun teimme vielä lisämittauksia Lapissa myöhemmin. Eksymisen syitä voi vain arvailla. Tarinat löytyvät tosiaan noista Lapin ilmailuhistorian kirjoista.

Muokattu: Huhtikuu 18, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho

[Pekka Suuronen 120]

Kirja "Kylmää sotaa Lapissa" (Otava 2018) aloittaa tapahtumilla lentokapteeni Kaarlo "Kuolan Kalle" Rajalan ja Taito Poletin lennolla 25.7.1976 (C150, OH-CBX). Kirjassa on paras näkemäni selostus tästä tapauksesta. Itse lentotapahtumasta on 17 sivua, lisäksi on valtioiden välisestä jälkipyykistä seitsemisen sivua.

Alkuperäinen koululento piti olla Ivalo- Aavahelukka- Kemi- Oulu. Mutta lentäjät eksyivät Neuvostoliiton Alakurtille ja lopulta NL:ssa katolleen suohon polttoaineen loputtua.

On myös piirroskartat "aiottu reitti", "lennolla arvioitu reitti" ja "tutkimuksissa todettu reitti". Järkyttävää katsottavaa.

Tulee mieleen Lentoturmatutkinta-sarjoissa nähty juttu Varig 254:stä (Katoamistemppu, Vanishing Act, B737-200, 1989). Lentoyhtiön lentosuunnitelma oli annettu aivan älyttömästi kompassisuunta yhdellä desimaalilla 027.0. Miehistö syötti suunnaksi 270. Kun eksyminen oli selviö, miehistö rupesi ruokkimaan omia uskomuksiaan jokien muodon perusteella, ja jokiahan Brasiliassa riittää. Valitsivat sitten väärän joen. Pakkolasku viidakkoon kun polttoaine loppui. Kone löydettiin vasta 44 tunnin kuluttua.

Uskon, että sama syndrooma harhautti Kaarlo Rajalan ja Taisto Poletinkin mielen. On itselläkin joskus ollut samantapaista. Molemmat selvisivät elossa seikkailusta. Tarina on opettavaista luettavaa. Löytyy esim. Helmet-kirjastoista (nyt auenneet).

Muokattu: Kesäkuu 10, 2020, käyttäjä: Pekka Suuronen
Pianovihre

[Markku Kanninen 447]

K. Rajala ei kertonut koskaan eikä kenellekkään seikkailunsa todellista syytä. Tuttuja ja tuntemattomia kyselijöitä kyllä riitti. Molemmat ovat jo siirtyneet varjolaivueeseen joten totuus jää arvoitukseksi.

 

[Markku Koivurova 367]

Kun kaverukset eivät ole kertoneet, on ilmailuyhteisössä kehitelty erinlaisia teorioita. Yksi, useammastakin lähteestä kuulemani menee seuraavasti:

Ivalossa olisi vietetty kosteahko yö paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Seuraavana päivänä lentoonlähdön jälkeen Kalle olisi asettautunut mukavan asentoon takki pään ja oven välissä sanoen Poletille, että herätä jos tulee ongelmia. Polet on sitten eksynyt juurikin julkisuuteen kuvatulla tavalla ja tehnyt myös ratkaisut, jotka johtivat heidät lähelle itärajaa. Kun on ollut varttitunnin polttoaineet jäljellä, on Polet herättänyt Kallen sanoen, että nyt on ongelmia. Kun hän on esittänyt epäilyksensä, että oltaisiin Ruotsissa, on lento jatkunut itään. Rajala oli jo tuolloin kohtalaisen kokenut mutta annetulla arviolla edes hän ei päässyt kartalle. Loppu olisi sitten mennyt julkisuuteen kuvatulla tavalla.

Korostan, että tämä on tarina, jonka todenperäisyyttä en tiedä. Muutama Rajalan oppilas on sanonut, että Kallella oli tapana ottaa tirsoja koulumatkalennoilla. Tämä tarina voisi hyvin selittää, miten kokenut lennonopettaja on voinut lentää isojen jokien (Tornio- ja Kemijoki) ja ison valtatien (VT4) yli huomaamatta niitä. Oppilaalta se voisi onnistua.

On kerrottu myös erinlaisia agenttitarinoita, missä muka CIA olisi maksanut Kallelle Neuvostoliiton itärajan valvonnan testauksesta yms. Niihin teorioihin en usko ollenkaan.

Muokattu: Kesäkuu 11, 2020, käyttäjä: Markku Koivurova
Lisätty Kemijoki

[Martti Kujansuu 180]

1 tunti sitten, Markku Koivurova kirjoitti:

Korostan, että tämä on tarina, jonka todenperäisyyttä en tiedä. Muutama Rajalan oppilas on sanonut, että Kallella oli tapana ottaa tirsoja koulumatkalennoilla. Tämä tarina voisi hyvin selittää, miten kokenut lennonopettaja on voinut lentää isojen jokien (Tornio- ja Kemijoki) ja ison valtatien (VT4) yli huomaamatta niitä. Oppilaalta se voisi onnistua.

Lento-onnettomuuksien tarkastuslautakunnan lausunnossa N:o 12/76 mainitaan seuraavaa: "[Ivalosta] Lentoonlähdön jälkeen kone oli kiertänyt kentän ja lähtenyt Ivalonjoen suunnassa kohti Aavahelukkaa. Alkumatkalla suunnilleen Pokan tasalle asti lentosää oli ollut hyvä, mutta sen jälkeen oli lennetty sadekuuroihin, jolloin näkyvyys eteenpäin oli heikentynyt oleellisesti.

Sadekuurojen heikentämässä näkyvyydessä suunnistus ei ollut onnistunut. Kun arvioidun lentoajan jälkeen Aavahelukan kenttää ei ollut löytynyt, lennonopettaja oli päättänyt lentää etelään uskoen tulevansa Ounas- ja Tornionjokien johtamana Pohjanlahden rannikolle, jolloin olisi ollut helppo löytää Kemin lentokentälle.

Noin 2 t 45 minuutin lentoajan jälkeen oli havaittu itä-länsisuuntainen maantie-rautatielinja. Lennonopettaja oli tällöin arvellut sortuneen kuvitellusta Aavahelukka-Kemi linjasta yli Tornionjoen Ruotsin puolelle ja lähtenyt seuraamaan rautatielinjaa itään kuvitellen tulevansa takaisin Suomeen.

Rautatietä itään seurattaessa oli tutkijalautakunnan arvion mukaan Kursussa yritetty tunnistaa sahalaitosta, jonka kuitenkin oli luultu sijainneen Ruotsin puolella. Sallan kirkonkylää ja valtakunnan rajalinjaa ei myöskään oltu tunnistettu. Näillä alueilla sää oli ollut osittain aurinkoinen."

[...]

Lento-oppilas oli nauttinut alkoholia illalla vähäisessä määrin. Lennonopettaja oli nauttinut alkoholia illalla 1976-07-24 lennonopettaja Orpanan kotona kaksi lasillista jotain laimeaa sekoitusta ja sen jälkeen Ivalon matkailumajan ravintolassa (6) kuusi ravintola-annosta Monopol-konjakkia. Lennonopettaja oli kertonut nauttineensa hotellihuoneessa lento-oppilaan hänelle ja hänen seuralaiselleen toimittamasta vajaasta Monnet-konjakkipullosta n. puoli kertakäyttölasillista. Lisäksi lennonopettaja oli lounaalla 1976-07-25 klo 12.00-13.30 välisenä aikana ruokajuomana nauttinut yhden pullon A-olutta. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen antaman lausunnon mukaan lennonopettajan veressä ei ole edellä olevasta alkoholin nauttimisesta johtuen ollut alkoholia lentoonlähtöhetkellä."

 

Muokattu: Kesäkuu 11, 2020, käyttäjä: Martti Kujansuu

[Pekka Suuronen 120]

7 tuntia sitten, Markku Kanninen kirjoitti:

K. Rajala ei kertonut koskaan eikä kenellekkään seikkailunsa todellista syytä. Tuttuja ja tuntemattomia kyselijöitä kyllä riitti. Molemmat ovat jo siirtyneet varjolaivueeseen joten totuus jää arvoitukseksi.

 

Kyseessä on ollut selkeä suunnistus- ja/tai kartanlukuvirhe. Joko opettajalta tai oppilaalta. Opettajahan on tietysti PIC ja vastuuhenkilö. Harvassa ovat ne jotka tunnustavat (ainakaan julkisesti) töpänneensä.

Luulen että muutama tämänkin palstan "riskiryhmän"  lukija-ex-lentäjistä on joskus eksynyt VFR-lennolla mutta päässyt sitten takaisin kartalle. Ei VOR ollut 1970-luvulla vielä jokaisen pikkukoneen varuste. Ei ollyt hyrräkompassiakaan kaikissa. ADF oli sen arvoinen kuin oli. GPS:stä tai plottereista  ei oltu vielä nähty edes kosteita unia.

 

[Jorma Kosonen 1 679]

Nythän svedut saivat juuri selvitettyä lopullisesti Palmen murhan, joten eiköhän tämäkin Rajalan tapaus ole samalla lailla pulkassa.

Rodney 

[Jaakko Männistö 268]

8 tuntia sitten, Markku Koivurova kirjoitti:

Kun kaverukset eivät ole kertoneet, on ilmailuyhteisössä kehitelty erinlaisia teorioita. Yksi, useammastakin lähteestä kuulemani menee seuraavasti:

Ivalossa olisi vietetty kosteahko yö paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Seuraavana päivänä lentoonlähdön jälkeen Kalle olisi asettautunut mukavan asentoon takki pään ja oven välissä sanoen Poletille, että herätä jos tulee ongelmia. Polet on sitten eksynyt juurikin julkisuuteen kuvatulla tavalla ja tehnyt myös ratkaisut, jotka johtivat heidät lähelle itärajaa. Kun on ollut varttitunnin polttoaineet jäljellä, on Polet herättänyt Kallen sanoen, että nyt on ongelmia. Kun hän on esittänyt epäilyksensä, että oltaisiin Ruotsissa, on lento jatkunut itään. Rajala oli jo tuolloin kohtalaisen kokenut mutta annetulla arviolla edes hän ei päässyt kartalle. Loppu olisi sitten mennyt julkisuuteen kuvatulla tavalla.

Muistaakseni juuri tämä tarina oli vallalla ollut syy/selitys tapahtuneelle törppöilylle silloin heti kyseisen seikkailun jälkeen.    

Tuon IS:n jutun kuvan perusteella vähillä vaurioilla selvisi tuo mopo-cessnakin.Äkkiä katsoen nokkapyörä nitkahtanut takaviistoon ja tietysti motti nautti ylimääräisestä öljykylvystä.  Lentääkös tuo yksilö vielä?

[Markku Kanninen 447]

Hyvin on tehtaan maalaukset säilyneet vaikka oli ajettu suolle katolleen: 

Pakkolasku lumihankeen 2002 ja muutos kannuskoneeksi 2005. Nykyhetkestä tiedä, mutta ilmaili ainakin vielä v.2017: (kuva EFPU 2007)

Markku

 

[Sami Mäntyharju 12]

CBX majaileepi Hämeenkyrössä.