Kirjoitettu Huhtikuu 19, 2020 Tämänpäiväiseen, sotilastiedustelua koskeneeseen Helsingin Sanomien juttuun liittyy sivujuonteena Aeron Junkersin mystinen katoaminen Tallinna-Helsinki-reitillä 16.11.1927. Onko tästä asiasta uudempaa ja täydellisempää tietoa, kuin mitä löytyy Weggin Finnair-historiikistä (s. 39-40, 224)? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 19, 2020 (muokattu) Asiasta kirjoitti Seppo Jylhä yllättävän tuntemattomaksi jääneessä kirjassaan "Siviili-ilmailun viimeiset lennot 1927-1994", Hki 1995 (joka on eräänlainen Jaakko Hyvösen "Kohtalokkaat lennot"-kirjasarjan täydennysosa siviili-ilmailun osalta; Jylhä ei kuitenkaan mainitse mitään henkilönimiä uusien tietosuojasäännösten johdosta). Oheisena Jylhän mielenkiintoiset lisätiedot tapauksesta, sekä lyhennysote omasta Lihr-kirjastani (Gunnar Lihr - suomalainen lentäjälegenda, Porvoo 2012) Lihrin tuloksemattomista K-SALD -koneen etsintälennoista 17, 20. ja 21. marraskuuta 1927. Muokattu: Huhtikuu 19, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 19, 2020 Calle: Kiitos tiedoista - muidenkin puolesta! Molemmat mainitsemasi kirjat löytyvät ilmailukirjahyllystäni, Lihr-kirja jopa omistuskirjoituksella. ;-) Sen katsoin, mutta en tuota Jylhän kirjaa. Idästä tai etelästä ei liene tietoja saatu/odotettavissa? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 19, 2020 Mikä tuo Ärangesundin majakkalaivan paikka on tuolloin ollut? Ehkä aluetta pystyy sen perusteella rajaamaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 20, 2020 (muokattu) Majakkalaivan nimi on siis Äransgrund. Paikka oli tuolloin samanniminen matalikko. Paikalla on nykyisin Helsingin kasuuni. Muokattu: Huhtikuu 20, 2020, käyttäjä: Jorma Laiho Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 20, 2020 Dosentti Eero Elfvengren kirjoitti seikkaperäisen artikkelin K-SALD -mysteeristä Sotilasaikakauslehdessä nro 2/2000, ks alla: 3 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 20, 2020 Uudempaa: Maanpuolustuskorkeakoulu Julkaisusarja 1: Tutkimuksia nro 39 SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 HEIDI RUOTSALAINEN Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 20, 2020 8 minuuttia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti: SALATUN TIEDON TUOTTAJAT Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939 HEIDI RUOTSALAINEN Ohessa linkki tuohon väitöskirjaan ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedotteeseen väitöstilaisuudesta. Rodney https://www.doria.fi/handle/10024/177053 https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vaitostilaisuus-suomen-sotilasasiamiesjarjestelman-kehityksesta "Väitöstilaisuus Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehityksestä Filosofian maisteri Heidi Ruotsalaisen sotahistorian tieteenalaan lukeutuva väitöskirja tarkastetaan julkisesti Maanpuolustuskorkeakoulun Auditoriotalon Pääauditoriossa 8.5. kello 12 alkaen." Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 21, 2020 Myös tekninen syy on voinut viedä K-SALD:n tuhoon. Tallinnaan tullessaan oli kone törmännyt laituria vasten, jolloin korkeusperäsin oli rikkoutunut. Kone sai uuden peräsimen tilalle, mutta miten on vastakappaleiden ts. korkeusvakaimen ja peräsimen saranoiden osalta kaikkea "kenttäolosuhteissa" pystytty tarkastamaan? 1 henkilö tykkää tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 21, 2020 Kiitos Raimo tästä lehtileikkeestä - on kummaa ettei mainuittuun peräsinvaurioon ole viitattu missään minulle tiedossa olevassa lähteessä, vaan on ainoastaan spekuloitu kaappaus- ja loikkaustarinoilla. Yo. jutussa todetaan myös että koneen vähäisen bensamäärän takia piti lentää lyhyintä reittiä Hkiin - näin ollen kaikki tarinat loikkaamisesta ja lentämisestä Leningradiin tms ovat aivan huuhaata! Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 21, 2020 20.4.2020 at 08.26, Jorma Laiho kirjoitti: Majakkalaivan nimi on siis Äransgrund. Paikka oli tuolloin samanniminen matalikko. Paikalla on nykyisin Helsingin kasuuni. Vuoteen 1932 saakka "Äransgrund" nimellä tunnetun majakkalaivan sijaintipaikka oli runsaat puolimailia suuntaan n. 174deg nykyisestä Helsingin majakasta ("kasuuni"). Karttahavainnollistus courtesy of Traficom. 2 henkilöä tykkäävät tästä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 22, 2020 (muokattu) Tässä kaikki lentopäiväkirjojen tiedot Ilmailukoulun Tähystäjäosaston (sijoitus Santahaminassa) Hansojen osalta jotka osallistuivat Tallinnassa käynnin tapahtumiin. Junkers F 13:n, K-SALD, lentopäiväkirjan on täytynyt tuhoutua koneen mukana. Tätä Junkers-onnettomuutta on käsitelty kirjassa Veljien valtiosalaisuus, Jari Leskinen, WSOY 1999, mutta jonka lentotiedot ovat kovasti sekaisin: Matka alkoi onnettomasti, sillä jo menomatkalla upseerikolmikkoa kuljettanut vesitaso joutui tekemään pakkolaskun Suomenlahteen. Pakkolasku onnistui ja Wallenius alaisineen pääsi lopulta vioittuneella Junkersilla Tallinnan satamaan. Koska kyseessä oli korkea upseeridelegaatio, Junkersia oli saattamassa myös ilmavoimien vesitaso. Sille ei käynyt paremmin, sillä moottorivian vuoksi sekin joutui tekemään pakkolaskun mereen kesken menomatkan. Kuin huipennukseksi pakkolaskun loppuvaiheessa lentäjät törmäsivät suoraan pakkolaskualueella salakuljetuspuuhissa olleeseen pirtulaivaan. Salakuljettajien laiva selvisi rytäkästä pienin kolhuin, mutta vesitaso upposi heti törmäyksen jälkeen. Onneksi salakuljettajat pelastivat hädässä olleet ilmavoimien lentäjät. Totta on että Suomen aluevesirajan ulkopuolella ankkurissa ollut pirtulaiva liittyy Hansan IL-72 pakkolaskuun. Kone ei kuitenkaan kirjaimellisesti törmännyt laivaan pakkolaskun yhteydessä, vaan myöhemmin kun kone oli jo kiinnitettynä köysillä laivaan, aallokossa se hankautui laivan kylkeä vasten niin, että lopulta enää köydet estivät konetta painumasta Suomenlahden pohjaan. Ystävälliset salakuljettajat odottivat Katajanokan sotasatamasta lähtenyttä sota-alusta pois hakemaan Hansan raatoa. Aluksessa ei ollut tosin nostinlaittetta jolla kone olisi saatu kannelle. Jotenkin nosto oli kuitenkin toteutettu koska siivistä toinen lähetettiin myöhemmin lentokonetehtaalle korjattavaksi. Menomatkalla Tallinnaan mainitsee Leskinen kirjassaan Junkersin vaurioituneen pakkolaskussa mutta päässeen kuitenkin päämääräänsä Tallinnan satamaan. Oikeasti siinä kävi silleen että Junkers satamaan saapuessaan törmäsi laituriin jolloin koneesta rikkoutui korkeusperäsin. Tuskinpa mitään pakkolaskua on Junkers´lle lennolla Tallinnaan edes tapahtunut, vaan on sekin sotkettu Hansaa kohdanneeseen tapaukseen. Huomaan ettei Ilmailuvoimat ollut hiiskunut lehdistölle oman koneensa menetyksestä Suomenlahdella. Se onnettomuus jäi K-SALD:n onnettomuuden varjoon, eihän siinä menetetty ihmishenkiäkään. Tässä lentotiedot jonka mukaan Junkersilla ei ollut Hansoja saattokoneena mennessä eikä tullessa: 14.11.1927. Aero Oy/Junkers F 13/K-SALD. Ohj. Lentomest Karlstedt/Mek. Petzolt/ + 4 hengen ye-ups delegaatio. Helsinki-Tallinna. 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-72.Ohj. Kers Sysilampi/-. Matkalento Santahamina - Tallinna (Suomenlahti). Kello 14:20-14:40. "Vesihana aukesi ja vesi vuoti moottorista [syylarista] pois. Pakkolasku Suomenlahdelle. Kone tuhoutui aallokossa". 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-115. Ohj. Vääp Rautio/Täh. kapt Warén. Matkalento. Santahamina - Tallinna - Santahamina. Kello 14:20-1515. Palasi ilmoittamaan IL-72:n pakkolaskusta. 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-67. Ohj. Kers Virtanen/-. Matkalento Santahamina - Tallinna -Santahamina. Kello 14:20-15:15. Palasi ilmoittamaan IL-72:n pakkolaskusta. 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-67. Ohj. Kers Virtanen/-. Matkalento Santahamina - Tallinna. kello 15:35-16:10. 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-109. Ohj. Vääp Raunio/-. Matkalento. Santahamina - Tallinna. Kello 15:35-16:10. 15.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-115. Ohj. Vääp Rautio/Täh. kapt Warén. Matkalento. Santahamina - Tallinna. Kello 15:35-16:10. 16.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-109. Ohj. Vääp Raunio/Matk. Maj Relander. Matkalento. Tallinna - Santahamina. Kello 09:45-11:15. Suurin lentokorkeus 100 m. 16.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-67. Ohj. Kers Virtanen/Matk. Ev. Wallenius. Matkalento. Tallinna - Santahamina (Söderskär). Kello 09:50-10:35. Suurin lentokorkeus 200 m. 16.11.1927. T/Ilm.K./Hansa/IL-115. Ohj. Vääp Rautio/Täh. kapt Warén. Matkalento. Tallinna - Santahamina (Kalvö). Kello 09:50-11:00. Suurin lentokorkeus 200 m. 16.11.1927. Aero Oy/Junkers F 13/K-SALD. Ohj. Lentomest Karlstedt/Mek. Petzolt/ + Matk. Jääk.maj Heikel/Ratsumest Klinthe. Matkalento. Tallinna - Helsinki (Suomenlahti?). Kello 14:15 - ? Muokattu: Huhtikuu 23, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen K-SALD:n lentopäiväkirjaan liittyen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 24, 2020 (muokattu) Ilmailukoulun Tähystäjäosastolle (Santahamina) kuuluneen meritiedustelulentokoneen I.V.L. A 22 "Hansan" n:o IL-72 tuhoon johtaneet syyt. Otteita Santahaminassa 22.11.1927 tehdystä tutkintapöytäkirjasta. 1 §. Onnettomuus tapahtui 15.11.1927 kello 15.00 noin 2 mpk. Ärensgrundista etelään. 2 §. Meritiedustelukone IL-72 lennetty 128 h. 45 min., laskuja 216. Moottori Fiat N:o 12657, käynyt 46 h. 10 min. Kävi koko ajan hyvin. 4 §. Ohjaajana kapitulantti-kersantti Sysilampi, Artturi, 27.12.1901 Kuortane. Tullut Ilmailuvoimien Mekanikkokouluun 1.6.25, komennettu ohjaajakouluun 8.1.26. Suomen lentomerkki 10.12.26. Lentokokemusta n. 200 h., laskuja n. 500, 5 §. Tähystäjää tai matkustajia ei ollut. 6 §. Lautakunta toteaa, ettei mainituissa olosuhteissa koneen pelastus ole ollut mahdollinen. 7 §. Ohjaaja kertoi: Starttasin laivueen mukana lentääkseni Viroon kello 14.35. Päästyämme Äransgrundin ohi huomasin, että vedenlämpö joka koko ajan oli ollut 65 astetta, nousi 70 asteeseen ja kohta heitti osoitin useamman kerran 100 asteeseen, jolloin laskin vastatuuleen ankkurissa olevien salakuljetuslaivojen luo tuulen yläpuolelle. Tutkin moottoria, joka kävi tyhjäkäyntiä ja huomasin etumaisen vesihanan auenneen. Suljin sen ja yritin täyttää vettä jäähdyttäjään. Kun olin toista kannullista kaatamassa pysähtyi moottori (....) yritin käynnistää mutta moottori ei lähtenyt käymään (...). kun ei mikään muukaan auttanut ja vasen kelluke alkoi vajota, nousin takaisin koneeseen ja ohjailin minkä voin kohti lähintä laivaa, "Carmen Sylva" laivasta heitettiin köysi, jonka kiinnitin kellukkeseen. Mainingit heittivät konetta siksi kovin, että jäätyneillä kellukkeilla pysyminen tuli mahdottomaksi ja nousin siksi laivasta laskettuun veneeseen. Kello 16.00 oli kone hyvin kiinnitetty laivan kylkeen ja samassa sain lentokoneesta alasheittoilmoituksen, että Sotasatamasta lähetetään apua. Aallokko yltyi ja äkkiä suuri laine löi tason ja vakaajan yli katkaisten rungon. Kiirehdin heti koneeseen pelastamaan lentopuvun ja irroittamaan mittaria, mutta kone vajosi niin pian että ainoastaan lentovarusteet saatiin laivaan. Noin kello 19.15 saapui tykkivene "Uusimaa", mutta kun se ei ollut sopivalla nostolaitteella varustettu, täytyi vaijerin varassa riippuvan koneen hylky laivastoupseerien kehoituksesta laskea uppoamaan. Palasin "Uusimaalla" kaupunkiin. 8 §. Laivuepäällikkö kapteeni Warénin selostus.... 9 §. Silminnäkijöitä "Carmen Sylvan" miehistöä ei ole voitu kuulustella. 10 §. Lautakunta: Pakkolasku on johtunut veden vuotamisesta itsestään auenneen vesihanan kautta. Vanhemmissa hanoissa, kuten tässäkin, ei ole varmistinta. Kellukkeen vuoto on todennäköisesti johtunut hallin sillan vesirajassa olevista jäämuodostumista, joiden syntymistä syksyllä on mahdoton estää. Lautakunta lausuu tunnustuksensa koneen ohjaajalle kersantti Sysilammelle kiitettävästä toiminnastaan yrittäessään vallinneessa erittäin vaikeissa olosuhteissa pelastaa koneensa. Muokattu: Huhtikuu 24, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
