Kolme pientä porsasta, läheiset sukulaiset

[Veli-Martti Koivunen 82]

Tässä on mielenkiintoinen porsue, eli esittelyssä Sperryn-sukua P-Amerikasta, Englannista ja Saksasta. Tarkkasilmäiset huomaavat toki huomaavat selviä piirteitä sukulaisuudesta.

Ensimmäisenä  hieman nuorempaa sukupolvea edustaa, SPERRY GYRO-HORIZON, BROOKLYN N.Y., PART 641589 SER.14490

Toisena samaa kielialuetta edustava lähes kanta-isä on HORIZON ARTIFICIAL, LONDON, SER No: L 11365, AM 2540/36, Tyyppi 6A/599 (käsin kirj. MR. 9.37)

Kolmantena sukulaisena germaanisen kielialueen edustaja, jota ei välttämättä kutsuttu vieraisille, Askania SPERRY, BERLIN, 127-60 B2, Fl 22426, s/n 1402164, (käsin kirj. 264)

No niin Raimolle taas tulee tykitystä, löytyykö possuille omaisia? Saa sitä muutkin yrittää.

Omaisia voi löytyä sekalainen liuta, mutta varmaa on, että kaikki ovat olleet mukana Talvi- tai Jatkosodassa tahi molemmissa.

 

Muokattu: Huhtikuu 20, 2020, käyttäjä: Veli-Martti Koivunen
Tekstin korjaus

[Veli-Martti Koivunen 82]

Ettei viesti jäisi aivan päättämättä laitan oma Top 2 arvio mittareiden olin paikoille.

Amerikan Sperry: Brewster "Buffalo" ja VL Myrsky

Englantilainen Sperry: Bristol Blenheim IV-sarja tai Goster Gauntlet

Saksan Sperry: Junkers Ju88 tai Dornier Do17

Jätetään tilanne hautumaan...

Muokattu: Huhtikuu 23, 2020, käyttäjä: Veli-Martti Koivunen

[Raimo Heikkinen 2 501]

Veli-Martti, minä en missään tapauksessa ole unohtanut mittareittesi etsintää, mutta näistä onkin vaikeampi löytää tietoja kuin mitä edellisessä haussa olleista mittareista. Sille on selvä syy joka johtuu siitä, että jatkosodan alun aikoihin pääsääntöisesti luovuttiin mittareiden valmistusnumeroiden/tyyppimerkintöjen ilmoittamisesta asiakirjoissa. Sen sijaan lentokoneiden luovutus- ja vastaanotto papereissa oli yksi sivu varattuna otsakkeella "Lentokoneen tärkeimpien osien ja varusteiden luettelo". Listaan päässeillä välineillä oli valmistusnumerot merkittynä mutta mittareita ei siihen kuulunut lainkaan. Myöhemmin kyllä listaan liitettiin kellot johtuen niiden suuresta hävikistä. Olen jo tässä vaiheessa tietoinen ettei mittareillesi tulla löytämään koneyksilöitä, sen sijaan konetyyppi saattaisi kyllä löytyä. Tulen laittamaan joitakin papereita esille kunhan kahlaan konetyypit loppuun.

t. Raimo

[Veli-Martti Koivunen 82]

En tarkoittanut viestilläni mitenkään patistaa Raimo sinua vaan mieluummin antaa sinulle rauhaa löytää jotain jos se vain on mahdollista.

Uskon kyllä että koneita noille mittareille on lähes mahdotonta löytää. Olisihan se mahdottoman hienoa, jos olisi koneesta, joka on osallistunut johonkin merkittävään tahi sitä on lentänyt ilmailuhistoriasta tunnettu henkilö. (vrt. Saksan Sperryyn kaiverrettu numero JK ???-264)

Ne jotka taasen ovat kiinnostuneita enemmän lentämisestä, kuin mittareista, saattavat kuitenkin nostaa hattua Sperryn suvulle Blind-Flying-Panel systeemin kehittämisessä.

Suvun historiaa tutkiessani huomasin, että lentokoneissa tuttu Gyro-kompassi kehitettiin ensin Yhdysvaltalaisiin sotalaivoihin.

26.9.1929 Jimmy Doolittle lensi ensimmäisen historiallisen lennon noususta laskuun vain mttareiden varassa. Tuo London Sperry on valmistettu 1937 siis yhdeksän vuotta koelennon jälkeen. ENSIMMÄISEN SARJATUOTANNOSSA OLLEEN SPERRYN KUVA Linkki sivustoon.

Tätä samaa Sperryn mallia käyttivät myöskin Japanilainen ilmailuteollisuus. Varmaan yhteistyössä akselivaltiona Saksan kanssa. Varmaankin muut valtiot ovat käyttäneet tätä lisenssiä luvalla tai luvatta. Nuo ovat ainakin minulle tutuimmat valmistajat

Esimerkki edellisestä: Mitsubishi A6M "Zero"-ohjaamokuva

Eli eipä pää pilvessä lennetty pitkään ilman Sperry(jä) NIH

 

Muokattu: Huhtikuu 24, 2020, käyttäjä: Veli-Martti Koivunen

[Raimo Heikkinen 2 501]

Kahlasin satoja sivuja JK-koneiden papereita eikä mittareilla ollut niissä kovinkaan suurta osuutta. Tässä liitteenä JK-264:n mittareita lähimpänä olevia papereita. Tällainen oli ajan henki jatkosodan aikana, tämän lähemmäksi ei mittareita yksilöity.

[Veli-Martti Koivunen 82]

Kyllä minä taas mieleni niin pahoitin 😂

...ei vaisinkaan tuossa on hyvää Fl-koodia esineitten selvittämiseen, itselle ja muille asiaan vihkiytyneille.

Kiitos Raimo! 

...muista laittaa linimenttiä niskaan, kun tutkit arkistoja! 

[Raimo Heikkinen 2 501]

18 tuntia sitten, Veli-Martti Koivunen kirjoitti:

...muista laittaa linimenttiä niskaan, kun tutkit arkistoja! 

Kiitos, sitä ei ole vielä tarvittu. Mutta kerran kävi niin, etten saanut silmiäni skarpattua aurinkoisen ulkoilman kanssa mennessäni pitämään ruokataukoa. Silmät jäivät "arkistotilaan" kun olin suurennuslasin avulla otsa paperissa tulkinut epäselvää tekstiä kolmisen tuntia, silloin oli outo fiilis. Näkö parani tunnin kävelykierroksen aikana taas normaaliksi.

Mutta asiaan. Nyt on vuorossa Pylly-Waltteri. Vuonna 1942 oli BW:n tärkeimpiä varusteita konekiväärit, mutta vuonna 1946 oli aseet heivattu pois listalta. Kelloja hävisi lentokenttien reunoilla seisovista sotakoneista.

[Veli-Martti Koivunen 82]

Siis on todistettu BW:n osalta ettei numerosarja vienyt mihinkään. Toisaalta, jollei numerosarjoja ole ollenkaan, peli loppuu lyhyeen.

Se, että olen aikoinaan hurahtanut lentokonemittareihin ja erityisesti saksalaisiin, on se että heillä asioiden koodaus on ihan omaa luokkaansa. Joka tekee esim. keräilystä mielenkiintoisen, sillä että niiden tietolevyistä löytyvät koneet, niiden tyypit ja vuosiluvut hyvin tarkasti.

Muiden maiden aikalaistuotteet on tehty pääsääntöisesti sellaiseksi, että niistä selviää ikä, tehdas ja sarjanumero. Ilmailuteollisuus on satsannut selvästi yleispäteviin- ja laajasti käytettäviin mittareihin. Keräilyn kannalta niitä tietysti helppo laittaa useisiin eri konetyyppeihin. Mutta saksalaiset tekivät esimerkiksi  litramääräiset polttoainemittarit erikseen joka koneeseen.

Tämä järjestelmä yhdistetynä saksan sotahistoriaan lisää tiettyjen tavaroiden halukkuutta ja hintaa. Toisaalta ei tarvitse hankkia kaikkia, mitä LW on rakentanut,  vaan sen mikä itseä kiinnostaa eniten.  Tässä ns. FL-numerot pesevät muut maat mennen tullen. Tuo FL ilmaisee esimerkiksi sen että kyse on lentokoneeseen tarkoitetusta osasta.

Katsotaan nyt onko Air Ministry (AM) merkinnöistä mihinkään.

Jaksuja Raimo

 

[Ari Wan 51]

24.4.2020 at 11.12, Veli-Martti Koivunen kirjoitti:

 

Suvun historiaa tutkiessani huomasin, että lentokoneissa tuttu Gyro-kompassi kehitettiin ensin Yhdysvaltalaisiin sotalaivoihin.

 

No niin, pyhästi lupasin itselleni, että en enää koskaan osallistu hyrräkompassi keskusteluun. Mutta pakko on taas korjata virheellinen tieto.

Lentokoneissa käytettävä laite on suuntahyrrä ei hyrräkompassi. Se pitää asettaa magneettisuunnalle joko käsin tai jos on ns sleivattu gyro niin fluxvalve tekee sen automaattisesti. Se osoittaa siis suuntaa magneettiselle pohjoisnavalle joten eranto pitää huomioida.

Laivoissa käyttetty hyrräkompassi asettuu maantieteelliselle pohjois-suunnalle maapallon pyörimisliikkeen hyrrään kohdistaman presessiovoiman ansiosta. Se ei perustu maapallon magneettikenttään joten erantoa ja eksymää ei tarvitse huomioda.

Laivojen hyrräkompassi ei ole virheetön. Sen merkittävin virhe on vauhtivirhe jonka nimi jo kertoo miksi se ei ole käyttökelpoinen lentokoneessa. Toinen  syy on se, että hyrrän asettuminen pohjois-eteläsuunnalle kestää tunteja. Laivoissa sähkönsyöttö on taattu ja hyrrä pyörii kokoajan. Lentokoneissa ei olisi kovin käytännöllinen. Todin GPS-aikana tämä on katoavaa kansanperinnettä.

Sekaannus johtuu siitä, että ilmailpiireissä, kirjallisuudessa ym puhutaan yleisesti ”hyrräkompassista” puhuttaessa laitteesta joka ei sitä ole.

AW

[Veli-Martti Koivunen 82]

Kiitos Ari tarkennuksesta! Huomasin nyt itsekin kirjoittaaneeni Gyro-kompassi vaikka muutoinkin käsittelyssä olisi pitänyt olla keinohorisontit. Anteeksi.

Sperryjen suvun historia meni jotenkin näin, Elmer Sperry 1860-1930 kehitti laivoihin stabilisaattorin Gyrojärjestelmällä vuonna 1911. Vuonna 1910 hän perusti Sperry Gyroskope Companyn kehittämään järjestelmää, joka korvaisi laivan magneettikompassin ja toimisi autopilottina.

Vuonna 1913 Lawrence Sperry oli isänsä kanssa kehittämässä Gyroon perustuvaa autopilotti järjestelmää lentokoneessa, joka demostrointi esiteltiin onnistuneesti Ranskassa 1914. Sittemmin Lawrence oli kehittämässä keinohorisonttia.

Elikkä Sperryt on pyörineet gyrojen ympärillä ja siihen liittyvää tekniikkaa on menestyksellisesti käytetty laivoissa ja lentokoneissa.

Minusta kuuluu asiaan korjata asiavirheitä ja toistaminen on hyvä opetuksen väline.

 

 

[Mika Laakso 720]

Mulla on tommonen Valtion Lentokonetehtaan ohjekirja Sperry gyrokompassi tyypit C.L.1 ja C.L.1A. Missä konetyypissä oli tämmösiä?

[Veli-Martti Koivunen 82]

Fouga Magisterissa ainakin on ollut kyseinen kompassi.