Ilmapuolustusta mutta miten?

[Veli-Martti Koivunen 82]

Hieman ilmailuhistoriaa peliin ja kysyikin nyt mitäs nämä sitten ovat?

Tietoa täältä löytyy, mutta pystytäänkö siellä päättelemään osakuvasta mitä nämä ovat ja mihin liittyvät.

[Seppo Kohonen 313]

Valonheittimen hiilipuikkoja?

[Seppo Kohonen 313]

Tarkennetaan että tuollaisia on käytetty ilmatorjunnan valonheittimien valokaarielektrodeina.

[Veli-Martti Koivunen 82]

Kyllä vaan. Hyvä Seppo!

Toinen puikoista on anodi ja toinen katodi. Sen erottaa vahvuudesta. Saksalaiset sälyttivät niiden valmistusta mm. ranskalaisille siitä kuvassa esiintyvälle tekstille selvitys.

Hiilipuikko kului palaessaan teräväksi. Se johtui taasen siitä että valonheittimen puikon pitimessä oli pyöritysmoottori joka pyöritti puikkoa akselinsa ympäri.

Valonheittimen tasavirtageneraattorien voimanlähteenä oli joko BMW:n tai Mersedes Bentsin valmistama moottori. Suuresta koostaan se käy hiljaa kuin ompelukone.

Tämmöistä muistelua tällä kertaa.

[Raimo Heikkinen 2 491]

No jopas, en ole koskaan kuullutkaan.

Asuin aikaisemmin vain muutaman sadan metrin päässä Espoon Mäkkylässä sijainneesta 14. Valonheitinpatterin sodan aikaisesta sijoituspaikasta, jossa lottien miehittämä patteri oli Helsingin ilmapuolustuksen osana syksyllä 1944. Nykyään sinne on pystytetty muistolaattakin.

[Markku Kanninen 447]

19 tuntia sitten, Veli-Martti Koivunen kirjoitti:

Valonheittimen tasavirtageneraattorien voimanlähteenä oli joko BMW:n tai Mersedes Bentsin valmistama moottori. Suuresta koostaan se käy hiljaa kuin ompelukone.

Tämmöistä muistelua tällä kertaa.

Oulussa eräs asekeräilijä/kauppias leikki yhden marketin parkkipaikalla saksalaisella 150cm:n valonheittimellä ja voimanlähteenä oli tuollainen generaattori 8-pyttyisellä koneella. Sievästihän suora kasikone käy mutta parkaisi kyllä pahasti ja "vanhus" oli vähällä sammua kun valot lyötiin päälle, valoa olikin sitten "riittävästi".

Markku

[Veli-Martti Koivunen 82]

Tästä vielä puikkojen koot näytille

[Jorma Laiho 448]

Onko valonheittimiä vielä käytössä puolustusvoimissa ?  Muistan nähneeni niitä vielä mm. 1970 luvun puolivälissä Otaniemessä. Kyseessä oli joku sotaväen lobbausnäytös Teekkareille. Utin laskuvarjojääkärit hyppäsivät kolmosesta Otaniemen urheilukentälle pimeässä syksy-yössä valonheittimien valaistessa taivaan. Kaarilampusta lähtee melkoinen sirinä valokaaren palaessa.

Moinen näytös nosti kamalan metakan silloisessa Otaniemen poliittisessa ympäristössä.

Valonheittimiä on senkin jälkeen nähty jossain uudenvuoden bileissä etc.

Moiset valovekottimet lienee jo myyty ?

[Jukka Nisula 2 265]

Tämä onkin mielenkiintoinen aihe, jota ei olla muistaakseni täällä foorumilla ennen kovin paljon käsitelty ja tutkittu. Kun miettii, kuinka tärkeitä nämä vehkeet olivat sodassa ilmatorjunnan tukena. Tuohon ylläolevaan kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata, että onko niitä vielä jossain varmuusvarastoissa vai ei. SA-kuvissa löytyy jonkin verran kuvia niistä, laitan muutaman.

1. SA-kuva: "Helsingin ilmatorjuntaa. Ilmatorjuntarykmentti 1 (It.R 1): Valonheitin toiminnassa Leppävaarassa.
Helsinki,Leppävaara 1944.03.08"

2. SA-kuva: "Naisylioppilaita koulutetaan ilmatorjuntatehtäviin. Valonheitinkoulutusta. Valonheittimen ryhmäjohtajille opetetaan peilin puhdistusta.
Helsinki, Degerö 1944.07.15"

3. SA-kuva: "Valonheitin Westendissä.
Helsinki. 1940.02.24"

 

Jukka

 

[Seppo Kohonen 313]

Ei noista ainakaan ilmatorjunnassa ole jhyötyä. Nykyisen sensoritekniikan huomioiden ovat pikemminkin maalinosoittimia negatiivisessa mielessä.

Enintään niillä voisi häikäistä ja lamauttaa muutaman sekunnin ajaksi kohti rynnäköivän pilotin pimeänäkölaitteen (NVG= Night Vision Goggles).

Siis ennekuin tuo valonheitin sammutettaisiin parilla konetykin kranaatilla tai raketilla.

[Raimo Heikkinen 2 491]

Vanhassa vitsissä kysytään "mitä yhteistä on hiilellä ja lotalla?". Vastaus: "Molemmat ovat jylsijöitä". Tämä ketju on paljastanut näillä olleen muutakin yhteistä ts. valonheittimet

[Jorma Laiho 448]

Mutta milloin nuo poistettiin käytöstä ?

[Markku Kanninen 447]

Tuo mainitsemani valoheitinesitys oli kauppakeskuksen joku olikosenyt avajaiset tms. johon ei tullut otettua kameraa mukaan mutta juutuupistahan löytyy kelpo pätkä vastaavanlaisesta tapahtumasta generattorivaunuineen kaikkineen...

https://youtu.be/9D4EG9AJVio

Markku

 

[Jorma Kosonen 1 679]

20 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Asuin aikaisemmin vain muutaman sadan metrin päässä Espoon Mäkkylässä sijainneesta 14. Valonheitinpatterin sodan aikaisesta sijoituspaikasta, jossa lottien miehittämä patteri oli Helsingin ilmapuolustuksen osana syksyllä 1944.

Jos asiasta (ei jylsijöistä) on kiinnostunut, niin kannattaa hankkia Urho Myllyniemen kirjoittama "Vain valioita joukossamme on. Lottien 14. Valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa 1944." Löytynee It-museolta Tuusulasta.

Rodney

P.S. Näköjään hinta kymppi ja postitus 8€.

https://ilmatorjuntamuseo.fi/tuote/vain-valioita-joukossamme-on/

Muokattu: Toukokuu 14, 2020, käyttäjä: Jorma Kosonen
P.S.

[Veli-Martti Koivunen 82]

Mukavaa kun ilmailuhistorian yleisintoilijakin löytää jotain ajatuksia herättävää.

Täällä kehäkolmosen toisella puolen voin kertoa että ihan Härmälän kentän läheisyydsestä löytyy useita, veikkaampa ainakin viis,i huolellettua toimintakuntoista 150cm valonheitintä. Eikätkä kyykkää vaikka kuormaa perään laitetaankin.

Muistaakseni netistä löytyy vuodelta 2009 PIY:n sivuilta juttu, jossa edesmennyt Uolevi Öster lentää Cesnalla ja sitä sohotetaan valokeilaan.

Niiden armejakäytön jälkeisestä historiasta muistelen, että niitä on myyty jostain pellonreunasta romuna ja parhaat yksilöt on otettu talteen ja fixattu kuntoon. Osa on varmaan tällöin myös ostettu takaisin saksaan.

 

[Jukka Nisula 2 265]

Tästä päästiinkin aasinsillan kautta eteenpäin, eli kaikki valonheittimet eivät suinkaan olleet saksalaisia. Alimmassa SA-kuvassa vuodelta 1940 jonka laitoin, on Strömberg-merkkinen valonheitin. Siis kotimaista tekoa. Tarkemmin kuin luin kuvan lisätietoja, niin siinne oli jälkeenpäin laitettu vielä huomautus valonheittimen oikeasta (ei siis Westend?) sijoituspaikasta: "Alkuperäisestä kuvatekstistä poiketen kuvassa saattaisi olla Strömberg hakuvalonheitin, joka oli sijoitettu Pitkänkallionmäellä Espoon Haukilahdessa (Lähde: Haukilahti - Gäddvik. Gummerus 2004)."

Lisää ”romppalaisesta”:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/sota_ajan_12_miljoonan_kynttil_n_valonheitin_syttyy_lauantaina_helsingin_keskustassa

Ja tässä vaihdetaan hiilipuikkoja, SA-kuva:

"Valonheittimeen vaihdetaan uudet hiilet.
Kotka ja Syväsalmi 1943.11.29"

Ja kun hiilet on vaihdettu, niin taas pelaa, SA-kuva:

"Valonheitinpatterin valonheitin toiminnassa.
Kotka ja Syväsalmi 1943.11.29"

Näkyy olevan kyljessä merkintä H 27.

 

Jukka

Muokattu: Toukokuu 14, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 491]

Ehdotus museoitavasta valonheitin-kalustosta 26.10.1946. Miten lienee käynyt...

[Jukka Nisula 2 265]

No, ainakin jotain on säilynyt.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmatorjuntamuseo#/media/Tiedosto:Searchlight_in_Finland_ww2.JPG

Jukka

[Jukka Nisula 2 265]

Wikipedia:

"Helsingin ilmapuolustuksessa oli keväällä 1943 valonheitinpatteri, jonka vahvuus oli 500 henkilöä. Se oli jakautunut kymmeneen valonheitinjaokseen. Elokuussa 1943 muodostettiin niistä neljä valonheitinosastoa, joissa jokaisessa oli kolme valonheitinjaosta. Tammikuussa 1944 valonheitinosastoista muodostettiin valonheitinpatteristo. Valonheitinpatteristo koostui aluksi neljästä valonheitinpatterista (1-3. ja 5.Vh.Ptri), joiden vahvuus oli suurimmillaan elokuussa 1944 jopa 859 henkilöä. Elokuussa 1944 valonheitinpatteriston henkilöstö ja kalusto uudelleenorganisoitiin kahdeksi kolmipatteriseksi valonheitinpatteristoksi.[1]

Taktiikassa kuulosuuntimella ennakoitiin lähestyvien pommituslentokoneiden tulosuunta, jonka perusteella hakuvalonheittimet ryhtyivät etsimään lentokoneita taivaalta. Kun kone oli löydetty, alkoivat seurantavalonheittimet seurata ilmatorjuntatykkien avuksi lähestyvää lentokonetta jopa 20 km:n päässä maalista. Hakuvalonheittimet puolestaan ryhtyvät etsimään uusia lähestyviä koneita."

SA-kuvista löytyy tälläiset kuvat, molempien kuvateksti on sama: "Helsingin Torjuntakeskus (It.R.1) torjunta ja valonheitin tasoja.
Helsinki 1944.10.26"

Jukka

[Antti Lappalainen 160]

Ilmavoimamuseossa on näyttelyssä yksi entisöity saksalainen ja ulkona huonokuntoisena yksi kotimainen valonheitin.

[Jukka Nisula 2 265]

1 tunti sitten, Antti Lappalainen kirjoitti:

Ilmavoimamuseossa on näyttelyssä yksi entisöity saksalainen ja ulkona huonokuntoisena yksi kotimainen valonheitin.

Niin tietysti, kiitos Antti, ja onhan nuo tullut ikuistettua ainakin vuonna 2008. Omia kuviani.

Jukka

[Jorma Laiho 448]

Koitin selvitellä hiukan ja sain mutkan kautta seuraavan tiedon itse Ahti Lapilta.

Sodan päättyessä oli yli 200 valonheitintä, ja niitä pidettiin yötorjunnassa tarpeellisina, kun tutkia oli niin vähän. Vuonna 1956 ev Simojoki esitti aselajin käsityksenä, etteivät valonheittimet enää kuulu it:n välineistöön. Maaliskuussa 1962 PEit-os teki esityksen valonheittimien poistamisesta. Tammikuussa 1963 yepäällikkö teki päätöksen niiden poistamisesta.

Mutta.... saman välikäden mukaan osa valonheittimistä olisi siirtynyt vielä rannikkotykistön palvelukseen. Niitä olisi ollut myöhemmin vielä Upinniemessä. Hyrylässä on tosiaan pari kappaletta museoituna. Nykyisin siis alan harrastajilla näitä vielä on.

[Ari Wan 51]

Muistan, että eräänä itsenäisyyspäivänä Helsingin ylle tehtiin ehkä kolmella tai neljällä valonheittimellä ”pyramidi”. Luulen, että se oli 50:s itsenäisyyspäivä 1967. Yksi heitin oli Vanhankirkon puistossa ja kävin sitä siellä katsomassa. Muistan generaattorin hyrinän.

AW

[Markus Valo 13]

6.1.2018 oli Torikorttelien (siis Senaatintorin ja Kauppatorin välissä) sisäpihalla ihan toimiva yksilö. Kuvat laatua kännyräpsy pimeässä, mutta tuosta ehkä voi jotain päätellä.

[Markku Kanninen 447]

IMYn museo/lentonäytösmatkoilla on peräti kolme 150cm:n valonheittintä osunut keskelle kuvaa:Sinsheimin auto & tekniikka museo v.2013

Gatowin ilmavoimamuseo. v.2016

   Hanstholmin bunkkerimuseo Tanskassa.

Markku

 

Muokattu: Toukokuu 15, 2020, käyttäjä: Markku Kanninen