Finnair lopettaa pysyvästi Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan lennot

[Olli Hänninen 14]

Vielä tuosta split dutysta jonkin verran. Vielä kun n. reilut 10 vuotta sitten Lappeenrannasta pääsi kaupallisella lennolla Helsinkiin niin ihmettelin itsekin monesti tuota miehistöjen lyhyttä yöpymisaikaa Lappeenrannassa. Illan viimeinen vuoro kun lähti Helsingistä klo. 23:40 ja oli perillä aikataulun mukaan Lappeenrannassa klo 00:20(yleensä kone oli kuitenkin 10-15 min etuajassa). Lento Helsingistä Lappeenrantaan kesti yleensä vain. n.25-30 minuuttia etenkin jos kone pystyi tulemaan laskuun rwy 06:lle. Sitten sama miehistö lähti taas seuraavan aamun lennolla klo 06:00 Helsinkiin. Eipä siinä jäänyt paljoa nukkumisaikaa vaikka Lappeenrannan lentoasema on aivan Lappeenrannan keskustan tuntumassa. Miehistö pääsi lentoasemalta taksilla johonkin keskustan hotelliin yleensä joko Lappeeseen tai Patriaan n. 5 minuutissa. Tuskinpa miehistö siltikään nukkui hädin tuskin kolmea tuntia pidempään. Voi vain kuvitella mikä tilanne oli tai on niillä kentillä mitkä sijaitsevat kauempana keskustasta. Ensin puoli tuntia taksilla keskustan hotelliin nukkumaan. Pari tuntia yöunta ja taas takaisin lentämään. Ei tuo kyllä ainakaan paranna lentoturvallisuutta. 

Vielä täytyy muistella tuota aikaa kun Lappeenrannasta lennettiin kaupallisella vuorolla Helsinkiin. Itse olin paljon matkustajana niillä vuoroilla 2000-luvulla. Sitäkin reittiä operoitiin 2000-luvulla eri yhtiöiden toimesta ja lukuisilla eri konetyypeillä mm. Saab 340(Golden air/Finncomm ja Fly Lappeenranta), ATR42-500(Finncomm), BAE Jetstream 31(Fly Lappeenranta?), Piper Cheyenne(sillä operoinutta yhtiötä en enää muista tarkkaan, olisiko ollut Aircon tai vastaava?).

Lento Lappeenranta-Helsinki tai Helsinki-Lappeenranta oli kyllä lyhyt lento. Useimmiten se kesti siis sen n. 25-30 minuuttia. Käytännössä se oli vain nousu ja lasku. Silti muistan, että joskus ATR42-500:lla jollakin lennolla noustiin jopa pinnalle 170 tai 180 asti. Saabilla useimmiten mentiin jossakin pinnalla 130 tai 140. Silti kuitenkin lennolla ehdittiin tarjota aina kahvia/teetä ja joku eväs.

Paras kokemus matkustajana oli kuitenkin lentää Fly Lappeenrannan lentäessä reittiä Jetstream 31:llä, silloin Fly Lappeenranta operoi reitillä ja tuo kone oli jonkun ulkomaalaisen yhtiön vuokrakone. Lähdettiin illan viimeisellä vuorolla Helsingistä klo 23:40 lokakuisena iltana. Koneelle mentiin tietenkin bussilla terminaalista. Lennolla oli varmaan n. 10 matkustajaa(kone oli 19-paikkainen). Pääsin menemään melkein ensimmäisenä koneeseen ja menin ihan eteen. Olikin kiva yllätys, että ohjaamo oli koko lennon auki. Jetstream 31:ssa ei ollut sitä ohjaamon ovea paikoillaan(ainakaan tässä mallissa). Näin ollen oli mielenkiintoista seurata ihan siinä ohjaamon takana miehistön työskentelyä. Koneessa ei ollut esim. autopilottia ollenkaan. Eli sehän oli todellista lentämistä kerrassaan. Jetstream 31 on varmaan lentäjälle mukava kone kun sitä pitää oikeasti lentää, näin voisi ainakin kuvitella? Joka tapauksessa oli mukava seurata miehistön työskentelyä. Lisäksi co-pilot hoiti turvademonstraation ja teki matkustamon tarkistukset sekä hoiti kaikki kuulutukset. Tarjoilua ei ollut. Eipä ole minulle aikaisemmin tämän tyyppistä kaupallista lentoa sattunut kohdalle. Oli kuitenkin paljon hienompaa olla tuossa kyydissä kuin jollakin tavallisella matkustajalennolla tavallisella bussilla turistiluokassa. Lasku Lappeenrantaan oli mielenkiintoinen. Lokakuisena iltana oli hieman pomppuisa ja tuulinen keli. Rwy 06:lle mentiin laskuun aika pomppuisessa kelissä ja sivutuultakin oli varmaan ihan mukavasti. Jos olisi ollut lentopelkoa niin olisi varmaan pelottanut aivan sikana. Mutta olin juuri samana vuonna suorittanut purjelentäjän lupakirjan niin eipä tuo juuri pelottanut. Päinvastoin, mukavaa oli. Rauhallisia tuntuivat olevan myös muut matkustajat. Voi vain kuvitella minkälaista olisi ollut lentopelkoisella matkustajalla. Alas päästiin kuitenkin turvallisesti. Lopuksi kiitin lentäjiä. Se oli kyllä mukava kokemus lentää kaikin puolin.  

Sinällään kyllä hieman surullistakin, että tämmöiset pienet maakuntareitit loppuvat ja samalla loppuvat tilaisuudet lentää erityyppisillä pienemmillä turboprop-koneilla. Kuitenkin lennot näillä pienemmillä turbopropeilla ovat aina olleet mielestäni kaikkein mieleenpainuvimpia ja mukavimpia. Siinä tietää lentäneensä. Muutenkin pienemmillä turbopropeilla on ollut hienoa lentää myös matkustajan näkökulmasta. Näillä koneilla lennettäessä ollaan lähempänä harrasteilmailua kuin tavallista kaupallista lentämistä ja sehän on vaan hieno juttu. Sitä tunnetta ei saa istuessa jossakin Airbus320:ssa turistiluokassa. Ymmärrän kuitenkin sen, että lentokoneet tarvitsevat rahaa lentääkseen. 

Kerran mennessäni Fly Lappeenrannan vuorolla muistan kun olin varannut opiskelijalipun Helsinki-Lappeenranta välille. Sitten kun menin lähtöselvitykseen niin siinä kysyttiin opiskelijakorttia. Ei tullut silloin mieleenikään, että sitä olisi lentoyhtiön toimesta kysytty. No eipä sitä minulla ollut vaikka kyllä opiskelija olinkin tuohon aikaan joskus v. 2007. Siinä olikin selittelemistä virkailijalle kun kerroin, ettei minulla ollut opiskelijakorttia. Hän meinasi periä minulta sen hetkisen hinnan mukaan joku 200 euroa ylimääräistä jos en näytä opiskelijakorttia(opiskelijahinta oli halpa). No selvisin siitä lopulta puhumalla ja lupasin, että otan seuraavalla kerralla opiskelijakortin mukaan. Hauskoja muistoja ajalta jolloin kaupallisella lennolla vielä pääsi Lappeenrannasta Helsinkiin ja takaisin. No tuon reitin lopetti oikorata joka on kyllä tänä päivänä nopea Lappeenranta-Helsinki-Lappeenranta välillä. Silti kulkisin mieluiten lentäen. Miksi mennä junalla kun voisi lentää? 

  

 

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Piper Cheyennellä OH-PAY taisi lentää Airecon Oy, joka meni konkurssiin 2013, mikäli muistan oikein. Kone on sarjanumerohaun perusteella nähty Brasiliassa marraskuussa 2019 tunnuksella PR-NDN.

Väittävät, että ko. kone on aikaisemmin ollut Saksan rekisterissä tunnuksella D-ILDO. En mene siitä takuuseen.

[Markus Hatakka 30]

11 minuuttia sitten, Ilkka Mäkelä kirjoitti:

Väittävät, että ko. kone on aikaisemmin ollut Saksan rekisterissä tunnuksella D-ILDO. En mene siitä takuuseen.

Tiedä sitten onko sama koneyksilö  EDIT: Aiempi tunnus varmistui tältä listalta http://www.aeromuseu.com.br/rab_pr.htm

 

Muokattu: Kesäkuu 1, 2020, käyttäjä: Markus Hatakka

[Olli Hänninen 14]

2 tuntia sitten, Ilkka Mäkelä kirjoitti:

Piper Cheyennellä OH-PAY taisi lentää Airecon Oy, joka meni konkurssiin 2013, mikäli muistan oikein. Kone on sarjanumerohaun perusteella nähty Brasiliassa marraskuussa 2019 tunnuksella PR-NDN.

Väittävät, että ko. kone on aikaisemmin ollut Saksan rekisterissä tunnuksella D-ILDO. En mene siitä takuuseen.

Joo juuri tuota hain eli OH-PAY oli lentokone tyypiltään PA-42-1000 Cheyenne 400 ja Airecon oli yhtiö. Jonkun aikaa tuokin yhtiö lensi HEL-LPR väliä. Tuo Cheyenne oli mahtavan näköinen ilmestys. 

[Jorma Kosonen 1 679]

5 minuuttia sitten, Olli Hänninen kirjoitti:

Airecon oli yhtiö

Kyllä Con Air olisi sointunut korvaan paljon paremmin.

Rod 

[Juha-Matti Lavonen 54]

Milloin tuo OH-PAY on Lappeenrannan reitillä lentänyt? Uutta tietoa itselle.

Yhtä värikästä mitä Porissakin ollut kalusto vimeisenä 10v aikana,

Finncomm/Flybe ATR42/72

Wingo/Jet Air ATR-42/JS32

CCA, Airest, Nextjet Saab 340

BASe EMB-120

Näiden päälle vielä satunnaiset tuuraajat eri konetyypeillä ja yhtiöillä.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

47 minuuttia sitten, Juha-Matti Lavonen kirjoitti:

Milloin tuo OH-PAY on Lappeenrannan reitillä lentänyt? Uutta tietoa itselle.

Tällainen tieto löytyy, syyskuussa 2007 tehty joukkoliikenteen foorumipostaus:

Lainaa

Lappeenrannan ja Helsingin välillä alkaa tilauslentoliikenne. Taksilentoyhtiö Airecon alkaa lentää kahdesti päivässä Helsinki-Vantaan liikelentoterminaaliin. Tilauslennot tapahtuvat Piper PA-42-1000 Cheyenne LS400:llä, jossa on seitsemän matkustajapaikkaa.

Aireconin toimitusjohtaja Ilkka Mäkinen korostaa, ettei kysymys ole säännöllisen reittiliikenteen aloittaisesta, vaan tilauslennoista. Tilauslentojen sarjan on tilannut Etelä-Karjalan Matkailu Oy. Lennoilta ovat varanneet kiintiöpaikkoja mm. UPM ja StoraEnso. Ensimmäinen tilauslento on lähtenyt Lappeenrannasta 7. syyskuuta.

Aikataulu: (arkisin, ei lauantaisin)

WLI901 LPP 06:00 HEL 06:40
WLI902 HEL 07:25 LPP 08:00
WLI903 LPP 14:30 HEL 15:15
WLI904 HEL 23:40 LPP 00:20

Tilauslentoja jatketaan, kunnes säännöllinen reittiliikenne Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan välillä käynnistyy uudelleen.

http://jlf.fi/f29/2191-airecon-aloittaa-ilmasillan-lappeenrannan-ja-helsingin-valilla/

[Ilkka Mäkelä 1 228]

5/17/2020 at 17.18, Juha-Matti Lavonen kirjoitti:

Paljon se vaikuttaa varmasti Finnairillakin, että avataanko reittejä vai ei, jos täällä hallitus suosittaa vapaa-ajan reissuja vältettäväksi, lomakauden reittejä kun tuossa on nyt alkamassa. Matkatoimistot kuitenkin menee juuri näiden suositusten mukaan tarjonnassaan, onhan jo nyt Aurinkomatkat perunut kaiken 31.7 asti (lennot Finnairilta) ja muut kukin eri ajankohtaan.

Aurinkomatkojen elokuun matkoista Kreikkaan on myyty jo 80 % (vilkaisin hintoja, alennusta tiedossa).

Lainaa

”Sain juuri tiedon, että Aurinkomatkojen elokuun matkoista Kreikkaan 80 prosenttia on myyty”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo.

Finnairin omistama Aurinkomatkat aloittaa matkojen järjestämisen koronavirusepidemian aiheuttaman tauon jälkeen taas elokuun alussa. Suomalaiset varaavat matkoja vilkkaasti, vaikka vielä ei tiedetä, mikä syksyn epidemiatilanne on.

”Se kertoo siitä, että matkustamisen tarve on aika syvällä ihmisissä. Me haluamme kokonaisia elämyksiä. Ei riitä, että näkee ja kuulee etäältä, vaan haluamme myös haistaa, maistaa ja tuntea.”

https://www.hs.fi/talous/art-2000006529119.html

[Harri Mattila 134]

Toisaalta matkustusinto on ymmärrettävää, mutta täytyy toivoa, ettei olla syyskuun alussa uudessa koronakierteessä....

[Ilkka Mannikainen 776]

Onko jossain luotettavasti kerrottu että koronasta päästäisiin koskaan eroon?

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Aikaisemmat koronaepidemiat SARS ja MERS eivät olleet näin laajalle levinneitä kuin Covid-19. SARS tartutti yhteensä 8500 henkeä, MERS 2300. Molemmat ovat lähes kadonneet, SARSia ei ole tavattu vuoden 2003 jälkeen.

Tämän päivän korona on sitten hankala tapaus.Yhteensä 6,6 miljoonaa tartuntaa ja 388000 menehtynyttä tähän mennessä.

Täällä tilastoja joka maasta: https://www.worldometers.info/coronavirus/

Yritin katsoa ennustetta viruksen häviämiselle, mutta ekspertit eivät uskalla ottaa tarkkaa kantaa vaan sanovat, että viruksesta ei ehkä koskaan päästä täysin eroon vaikka rokote olisi kehitetty.

Toisinsanoen vastaus kysymykseesi on tällä erää "ei".

[Juhani Hämäläinen 38]

Finnairilta ei lupauksia Kruunupyyn lennoista: keskustelu jatkuu seuraavaksi reittisuunnittelun kanssa.

https://www.yle.fi/uutiset/3-11382150

[Ilkka Mannikainen 776]

Finnairin heinäkuun suunnitellusta kaukoliikenneohjelmasta on kaikessa hljaisuudessa tiputettu jo PEK, PVG, KIX ja NGO kokonaan pois.

Jäljellejäävistä kaukokohteista yksikään ei tämän hetken tilanteella ota Euroopasta vastaan ihmisiä eikä EU:n ulkorajakaan aukea vielä. Thaimaa ei ole vielä kertonut miten poikkeustila jatkuu 1.7 alkaen mutta mitään lupauksia, edes varovaisia, maahanpääsystä ei ole olemassa.

[Ilkka Mannikainen 776]

Finnair otti pois myynnistä heinäkuun -20 osalta Singaporen ja Bangkokin.

Eli kaukokohteita jää heinäkuussa operotiavaksi maksimissaan kolme; ICN. NRT ja HKG.

 

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Nyt on SDP-ministeri Harakan aamumuroissa ollut jotain erityisen voimaannuttavaa kun on keksinyt mahtavan ratkaisun maakuntalentoihin, voisi jo kutsua ikiliikkujaksi:

 

Lainaa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) perustaa tällä viikolla uuden työryhmän, joka lähtee pikaisella aikataululla hakemaan ratkaisua siihen, millä tavalla lentoliikenne voidaan turvata viiteen kaupunkiin.

 

Harakka toteaa Lännen Medialle, että ratkaisussa on kyse valtion avittamista lennoista, eikä valtion ole välttämättä tarkoitus tukea lentoja rahallisesti.

– Lähtökohta on markkinaehtoinen liikenne, jossa useampi lentoyhtiö kilpailee nykyistä kilpailukykyisemmällä ja kustannustehokkaammalla kalustolla.

https://www.satakunnankansa.fi/a/07fa0589-83cf-4853-b393-8f90a175d7a9

Mitähän yhtiöitä näemmekään kilpailemassa tästä valtavasta raha- ja matkustajavirrasta ja kermankuorinnasta. Olisiko BA tai LH tulossa vaikkapa Joensuuhun.

[Harri Kontturi 17]

Utopiassa olisi lentokone, joka olisi halpa operoida ja uuden lentoyhtiön voisi perustaa liikennöimään tuosta noin vain.

Monelle Suomen sisäiselle reitille riittäisi matkustajamäärien puolesta paineistamaton, hyvällä jäänpoistolla ja sisäänvedettävillä telineillä (pyörien jäätymisen takia) oleva, ehkä jopa yksimoottorinen, max 19 matkustajan kone, missä ei tarvitsisi pakosti käyttää esim portaita kuormaamiseen.

Lentoajallisesti esimerkiksi EFHK-EFJO välin kulkee C208 (01h 15min) ja ATR72 (00h 45min) niin lähelle samaan aikaan, että merkitys on vähäinen, kun huomioidaan koko matka-aika kentälle saapumisen ennakkoaikoineen ja odotuksineen. Ainut vaan, että C208 ei kestä sitä jäätämistä mitä täällä ilmastossa toisinaan on. Ja sellaista konetta ei taida olla, mikä olisi muuten nuo ominaisuudet täyttävä. Twin Otter ja Cessna Skycourier voisi muuten olla toimivia kapineita, mutta niissäkin jäätävän kelin sieto taitaa rajoittaa. Paljon Suomen sisäisillä reiteillä on lennetty Saab 340:llä, mutta monesti siinäkin on ollut paljon tyhjien penkkien lentämistä.

Oma lukunsa tietysti on se, mitä matkustajat haluavat koneelta. Siirtyä paikasta toiseen edullisesti ja nopeasti, vai nauttia matkan mukavuuksista.

[Olli Hänninen 14]

22 tuntia sitten, Harri Kontturi kirjoitti:

Utopiassa olisi lentokone, joka olisi halpa operoida ja uuden lentoyhtiön voisi perustaa liikennöimään tuosta noin vain.

Monelle Suomen sisäiselle reitille riittäisi matkustajamäärien puolesta paineistamaton, hyvällä jäänpoistolla ja sisäänvedettävillä telineillä (pyörien jäätymisen takia) oleva, ehkä jopa yksimoottorinen, max 19 matkustajan kone, missä ei tarvitsisi pakosti käyttää esim portaita kuormaamiseen.

Lentoajallisesti esimerkiksi EFHK-EFJO välin kulkee C208 (01h 15min) ja ATR72 (00h 45min) niin lähelle samaan aikaan, että merkitys on vähäinen, kun huomioidaan koko matka-aika kentälle saapumisen ennakkoaikoineen ja odotuksineen. Ainut vaan, että C208 ei kestä sitä jäätämistä mitä täällä ilmastossa toisinaan on. Ja sellaista konetta ei taida olla, mikä olisi muuten nuo ominaisuudet täyttävä. Twin Otter ja Cessna Skycourier voisi muuten olla toimivia kapineita, mutta niissäkin jäätävän kelin sieto taitaa rajoittaa. Paljon Suomen sisäisillä reiteillä on lennetty Saab 340:llä, mutta monesti siinäkin on ollut paljon tyhjien penkkien lentämistä.

Oma lukunsa tietysti on se, mitä matkustajat haluavat koneelta. Siirtyä paikasta toiseen edullisesti ja nopeasti, vai nauttia matkan mukavuuksista.

Joskus aiemminhan näitä ns. ohuita reittejä on lennetty myöskin BAE Jetstream 31/32 kalustolla. Jetstream 31/32 on toki jo 80-luvulla ensilentonsa tehnyt konetyyppi ja suunnittelultaan jopa enemmän 70-lukua. Joten matkustusmukavuus ei ole ehkä ihan tämän päivän tasoa varsinkin tottumattomalle matkustajalle. Mutta varmasti joku tuommoinen 19-paikkainen tyyppi olisi ihan hyvä tämmöisille reiteille.  

Isompana mallina olisi sitten BAE Jetstream 41, joka on jo 29 matkustajalle. 30-paikkaisia vastaavia tyyppejä olisivat myös Embraer EMB 120 Brasilia tai Dornier 328. Nämäkin voisivat olla vaihtoehtoina. 

Mutta ilman näiden kaupunkien tai valtion tukea ei näiden reittien lentäminen ole kannattavaa ja tuskinpa ilman tukia kukaan lentoyhtiö näille reiteille tulee. Päästään kysymykseen, että haluavatko veronmaksajat rahoittaa muutamien ihmisten ja satunnaisesti useammin matkustavien käyttämää lentoyhteyttä Pääkaupunkiseudulle. Toki toimiva lentoyhteys on tärkeä osa monen kaupungin turismia ja matkailun kehittämistä ja ilmeisesti kuuluu jopa Suomen kokoisen maan kansalaisten "perusoikeuksiin", että pitkän matkan päässä olevat kohteet olisi hyvä olla lentoreitin päässä. Mutta silti monet ihmiset kulkevat nykyisin junilla pidemmältäkin ja työmatkamatkustajia ei enää riitä saman verran mitä joskus aiemmin. Lisäksi kyllähän myös toimiva junayhteys ja tarpeeksi monta vuoroa hyvään aikaan on myös tärkeä monen kaupungin matkailulle. Ns. kolmioreittien lentäminen voisi myös tulla kysymykseen, mutta silloin ongelmaksi tulee mahdollisesti matka-aika, jolloin ei paljoa junaa nopeampia olla kun otetaan kaikki lentokenttien odotusajat ja kulkemiset sinne huomioon. 

Mikäli yksimoottorista voidaan käyttää kaupallisilla IFR-lennoilla niin silloin vaihtoehtona voisi olla Pilatus PC-12. PC-12:sta löytyy kuitenkin jäänestojärjestelmät. Mutta täyttä varmuutta minulla ei ole täyttääkö se pahimpien jäätävien kelien vaatimukset.

Olisihan siellä myös mm. Beechcraftin King Airit. Näistähän on olemassa 9- ja 13-paikkaisia versioita. Ilmeisesti kohtalaisen kustannustehokkaita ja pystyvät operoimaan pieniltä kiitoteiltä, lentämään korkealla ja matkustusmukavuus on erinomainen, mutta sopivatko nekään tämmöiseen matkustajaliikenteeseen eli onko kaupallinen matkustajalentäminen niillä kuitenkaan niin kannattavaa? Taitaa tässä edelleen päteä se vanha vitsi, että miljonääriksi päästään olemalla ensin miljardööri ja perustamalla sitten lentoyhtiö.   

[Harri Mattila 134]

Ei Tampereen tilanne ole sen parempi kuin noiden muidenkaan maakuntakenttien. Finskin piti aloittaa syyskuussa, nyt sitten ehkä kenties lokakuussa. Vaikea kenekään lähteä työreissulle, kun ei pääse lentäen vaihtaan Vantaalla. Tosin yhteyksiä Vantaalta noihin hiukan turvallisempiin maihin on niukasti.

Etätöiden kautta kun ei pysy ihan kaikkia kauppoja tekemään...... 

[Juhani Hämäläinen 38]

Ja Turku on loppumassa elokuun lopussa jos oikein muistan. Kuopio ja Vaasa yksi lento per pvä syyskuusta alkaen ja Lappiin lisävuoroja.

[Ilkka Mäkelä 1 228]

8/19/2020 at 08.59, Ilkka Mannikainen kirjoitti:

Nyt on SDP-ministeri Harakan aamumuroissa ollut jotain erityisen voimaannuttavaa kun on keksinyt mahtavan ratkaisun maakuntalentoihin, voisi jo kutsua ikiliikkujaksi:

https://www.satakunnankansa.fi/a/07fa0589-83cf-4853-b393-8f90a175d7a9

Mitähän yhtiöitä näemmekään kilpailemassa tästä valtavasta raha- ja matkustajavirrasta ja kermankuorinnasta. Olisiko BA tai LH tulossa vaikkapa Joensuuhun.

Ministeri Harakan työryhmästä on tänään julkaistu LVM:n tiedote.

Tällainen asia tulee siinä esiin:

Lainaa

Vakiintuneen ilmailun lisäksi myös uudenlaiset digitaalista tietoa hyödyntävät ilmailun muodot voivat tulevaisuudessa haastaa perinteisiä kaupallisia reittiliikenteen matkustaja- ja tavarakuljetuksia.

LVM on siksi asettamassa lähiaikoina myös toisen työryhmän selvittämään tällaisen digi-ilmailun tilannetta, jotta myös sen mukanaan tuomat mahdollisuudet voitaisiin huomioida 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa.

Ei nyt heti tule mieleen, mitä tarkoitetaan näillä "uudenlaisilla digitaalista tietoa hyödyntävillä ilmailun muodoilla" ja "digi-ilmailun tilanteella" ja sen mukanaan tuomilla mahdollisuuksilla. Josko joku vaivautuisi sivistämään tyhmää tältä osin?

https://www.lvm.fi/-/tyoryhma-arvioimaan-maakuntien-lentoliikenneyhteyksia-1224567

[Harri Kontturi 17]

20.8.2020 at 10.16, Olli Hänninen kirjoitti:

Joskus aiemminhan näitä ns. ohuita reittejä on lennetty myöskin BAE Jetstream 31/32 kalustolla. Jetstream 31/32 on toki jo 80-luvulla ensilentonsa tehnyt konetyyppi ja suunnittelultaan jopa enemmän 70-lukua. Joten matkustusmukavuus ei ole ehkä ihan tämän päivän tasoa varsinkin tottumattomalle matkustajalle. Mutta varmasti joku tuommoinen 19-paikkainen tyyppi olisi ihan hyvä tämmöisille reiteille.  

Isompana mallina olisi sitten BAE Jetstream 41, joka on jo 29 matkustajalle. 30-paikkaisia vastaavia tyyppejä olisivat myös Embraer EMB 120 Brasilia tai Dornier 328. Nämäkin voisivat olla vaihtoehtoina. 

Mutta ilman näiden kaupunkien tai valtion tukea ei näiden reittien lentäminen ole kannattavaa ja tuskinpa ilman tukia kukaan lentoyhtiö näille reiteille tulee. Päästään kysymykseen, että haluavatko veronmaksajat rahoittaa muutamien ihmisten ja satunnaisesti useammin matkustavien käyttämää lentoyhteyttä Pääkaupunkiseudulle. Toki toimiva lentoyhteys on tärkeä osa monen kaupungin turismia ja matkailun kehittämistä ja ilmeisesti kuuluu jopa Suomen kokoisen maan kansalaisten "perusoikeuksiin", että pitkän matkan päässä olevat kohteet olisi hyvä olla lentoreitin päässä. Mutta silti monet ihmiset kulkevat nykyisin junilla pidemmältäkin ja työmatkamatkustajia ei enää riitä saman verran mitä joskus aiemmin. Lisäksi kyllähän myös toimiva junayhteys ja tarpeeksi monta vuoroa hyvään aikaan on myös tärkeä monen kaupungin matkailulle. Ns. kolmioreittien lentäminen voisi myös tulla kysymykseen, mutta silloin ongelmaksi tulee mahdollisesti matka-aika, jolloin ei paljoa junaa nopeampia olla kun otetaan kaikki lentokenttien odotusajat ja kulkemiset sinne huomioon. 

Mikäli yksimoottorista voidaan käyttää kaupallisilla IFR-lennoilla niin silloin vaihtoehtona voisi olla Pilatus PC-12. PC-12:sta löytyy kuitenkin jäänestojärjestelmät. Mutta täyttä varmuutta minulla ei ole täyttääkö se pahimpien jäätävien kelien vaatimukset.

Olisihan siellä myös mm. Beechcraftin King Airit. Näistähän on olemassa 9- ja 13-paikkaisia versioita. Ilmeisesti kohtalaisen kustannustehokkaita ja pystyvät operoimaan pieniltä kiitoteiltä, lentämään korkealla ja matkustusmukavuus on erinomainen, mutta sopivatko nekään tämmöiseen matkustajaliikenteeseen eli onko kaupallinen matkustajalentäminen niillä kuitenkaan niin kannattavaa? Taitaa tässä edelleen päteä se vanha vitsi, että miljonääriksi päästään olemalla ensin miljardööri ja perustamalla sitten lentoyhtiö.   

Beechcraftin tuotannosta Beech 1900 olisi sopivin, mutta sitä vaivaa sama vika kuin BAe Jetstream31/32, eli kone ei ole enää tuotannossa ja varaosien saatavuus ja hinta voi olla älyttömiä. Molemmat ovat myös paineistettuja koneita, eli sen puolesta ylihyviä, mutta toisaalta myös käyttöikään tulee paineistuksen kautta rajoituksia. Vanhoja koneita ei voisi välttättä edes käyttää,  vaikka niitä hyvällä hinnalla sattuisi vastaan tulemaankin.

Yksi kone jota en tullut edelliseen viestiini ajatelleeksi, on RVLn väreistä tuttu Dornier DO228. Kone on edelleen tuotannossa, 19pax, paineistamaton, sisäänvedettävillä telineillä ja kohtalaisella jäänpoistolla. Uuden koneen hintalappu on tosin 5M€ nurkilla, eli halpa kone ei ole kyseessä. Bisneksen tekeminen koneella voisi olla vaikeaa.

Yksimoottoriset jää helposti liian pieniksi. PC-12 on 6-9 pax ja siten matkalipun hinta per penkki on liian kallis.

Muokattu: Elokuu 21, 2020, käyttäjä: Harri Kontturi
Kirjoitusvirheen korjaus

[Jouni Olavi Rautio 66]

Tuossa oli vertailua BAe Jetstream 31/32 - Jetstream 41. Näistä tuo 41 on teknisesti jo paljon "parempi"/kehittyneempi kuin pikkuveljensä, ohuille reiteille toki liian iso olleessaan pikkuSaabin kokoluokkaa. Tätä vaan vaivaa se ikävä puoli että konekanta vielä pikkuveljeäänkin rajoittuneempi, olkoonkin että koneena on huomattavasti toimivampi kuin tuo 31/32.

Näillä lyhyillä reiteillä paineistus puhuu kyllä puolestaa. Härmässä kun on melkein puolet vuodesta vaihtelevaa keliä niin sanoisin että matkustusmukavuus on toista maata kun pääsee "kelin päälle" eikä tarvi jyristellä pilvien huipussa kuten vaikka takavuosien EMB110:llä.

[Markus Nyman 10]

No nyt se lopulta varmistui, ensin muutama lento talvikaudelle ja sitten todellakin lopettaa pysyvästi;

https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=3770522

/mn

 

[Jyrki Pinomaa 36]

1 tunti sitten, Markus Nyman kirjoitti:

No nyt se lopulta varmistui, ensin muutama lento talvikaudelle ja sitten todellakin lopettaa pysyvästi;

https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=3770522

/mn

 

Tai ehkä ei sittenkään ... 

"Liikenne- ja viestintäministeriön alueiden lentoliikennettä selvittänyt työryhmä esittää, että valtio ostaisi lentoliikennettä Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka."

https://www.lvm.fi/-/lentoliikennetyoryhma-valtiolta-valiaikaista-koronatukea-maakuntalentoyhteyksien-liikennointiin-1229598

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Kyllä tässä vietiin valtakuntamme hallitusta kuin pässiä narussa...

Valtio tuli niin innokkaasti subventoimaan kyseisten maakuntien lentoja, että Finnairin oli helppo vauhdittaa neuvotteluja ilmoittamalla reittien lopullisesta lakkauttamisesta. Nyt on turha neuvotella tilapäisratkaisusta pelkästään ensi vuodelle. Lisäksi Finnair voi olla kohtuullisen varma siitä, että tärkeimmät yhteysvuorot tulevat jatkumaan, mutta valtion maksamana.