Horten Ho 229

[Jorma Kosonen 1 679]

Iltalehdessä artikkeli Luftwaffen Horten Ho 229 koneesta.

Rodney

"Natsien sodan lopussa kehittämä ”lentävä siipi” oli vuosikymmeniä aikaansa edellä 

Horten Ho 229:n oli tarkoitus kääntää sotaonni Hitlerin eduksi."

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fe852e56-3010-401f-93e9-1b3018a26d2b

[Mika Laakso 718]

Vuonna 2013 kävimme kaverin kanssa Steven F. Udvar-Hazy Center museossa, Chantilly, Virginia. Siellä on se maailman ainut jäljellä oleva Horten kone, tai se mitä siitä on jäljellä. Se on vielä työn alla. Silloin näyttelytilan ulkopuolella, "pajan puolella" nähtiin vain siivet ko. koneesta. kuva507. Pienoismallikin löytyy arkistoista, kuva.

https://airandspace.si.edu/collections/horten-ho-229-v3/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Horten_Ho_229

Muokattu: Toukokuu 18, 2020, käyttäjä: Mika Laakso

[Jorma Kosonen 1 679]

19 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Pienoismallikin löytyy arkistoista, kuva.

Mistähän tuo Go 229 tuohon Revellin laatikon kanteen on tullut? Onko kuitenkin valmistajan mukaan eli ‎Gothaer Waggonfabrik vaikka suunnittelija(t) oli Horten?

Rodney

[Mika Laakso 718]

Horten Ho IX (myös Horten Go 229 ja Gotha Go 229, nämä suoraan Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Horten_Ho_229

[Raimo Heikkinen 2 491]

Deutsches Technikmuseum´issa Berliinissä on esillä Horten Ho II L "Habicht" -purjekoneen jäljitelmä.

[Teppo Sarpila 53]

Olen aina vähän ihmetellyt, että mikä into on noihin lentäviin siipiin. Ihmettelyni perustuu näkemiini vapaastilentävien liidokkina lentäviin siipiin, joita Saksassa aina silloin tällöin näkyi.Ei ne lennä. Ne jotenkin vain liukuvat alaspäin. Kun katsoo niitä lähempää, ymmärtää miksi. Siivet on väännetty jos jonkinmoiselle kippuralle, jotta laite saadaan jotenkin vakaaksi.  Näistä ohjattavuuteen liittyvistä vakausongelmista kerrotaan myös Hortenin lennoissa. Eivät nuo nykyiset häivevehkeetkään kovin vakailta tunnu ja onhan niillä kaikenlaisia tapahtunut. Tietysti nykyinen tietokoneavusteinen ohjausjärjestelmä helpottaa.

Muokattu: Toukokuu 19, 2020, käyttäjä: Teppo Sarpila

[Jukka Lahtinen 325]

Paljon on lennokkiversioita tehty eri Horten malleista, niinkuin Teppo kertoi.

Itsekin olen tehnyt muutamia radio-ohjattavia lentäviä siipiä ja kaikki on kyllä olleet hyvin lentäviä.

Makuasia on tietenkin vaikutelma lentämisestä normi konstruktioon verrattuna.

Säätämistähän noi aluksi vaatii.

[Teppo Sarpila 53]

Epäilen, että pitää ohjata kokoajan?

[Heikki O Kaakinen 2]

Pari kuvaa Oberschleissheimin museosta Mynchenistä. Museo on Deutsches Museum in Flugvert , eli jonkinlainen kokoelmakeskus.

[Jukka Lahtinen 325]

4 hours ago, Teppo Sarpila said:

Epäilen, että pitää ohjata kokoajan?

Eikös se ole radio-ohjauksen tarkoituskin.

Ei nää lennokit kuitenkaan ylikriittisiä ole ja ovat täysin hallinnassa sekä miellyttävästi ohjattavissa.

Vaparit toki oma lukunsa.

Muokattu: Toukokuu 19, 2020, käyttäjä: Jukka Lahtinen

[Reijo Liljedahl 21]

Kyllä vapaastilentävätkin lentävät vakaasti. Parikymmentä vuotta sitten rakensin Suomen Lennokin perussiivistä heidän piirustusten mukaan liidokin, joku Ex-80 tjsp. On hyvin vakaa hinata, ja lentää siinä missä muutkin vastaavan kokoiset. Jokuhan niissä ongelmana on, kun eivät ole kisaliidokeissa enempää suosiota saaneet, mutta vakaus se ei ole.

Muoks: täältä löytyy kuvakin:  http://www.suomenlennokki.fi/esittely.shtml

Muokattu: Toukokuu 19, 2020, käyttäjä: Reijo Liljedahl

[Klaus Pylkkänen 74]

Yle lähetti jokunen vuosi sitten erittäin kiinnostavan National Geographicin tiededokumentin Ho 229:stä. Ohjelmassa rakennettiin täysikokoinen replika/mock-up mahdollisimman autenttisilla menetelmillä ja alkuperäisistä materiaaleista, lähinnä metalliputkista ja vanerista.

Mallilla testattiin mm. Hortenin häiveominaisuuksia, jotka todettiin aikakauden konstruktioksi erittäin huomattaviksi (pun intended) 

[Juha Ritaranta 947]

14 hours ago, Klaus Pylkkänen said:

Yle lähetti jokunen vuosi sitten erittäin kiinnostavan National Geographicin tiededokumentin Ho 229:stä. Ohjelmassa rakennettiin täysikokoinen replika/mock-up mahdollisimman autenttisilla menetelmillä ja alkuperäisistä materiaaleista, lähinnä metalliputkista ja vanerista.

Mallilla testattiin mm. Hortenin häiveominaisuuksia, jotka todettiin aikakauden konstruktioksi erittäin huomattaviksi (pun intended) 

National Geographic teki kaupallisen TV-ohjelman, jonka myymiseksi oli löydettävä häiveominaisuuksia. Ho 229 V3 on Smithsonianin hallussa, ja he ovat tehneet ihan oikeita tieteellisä kokeita aiheesta, ja todenneet, että koneessa ei ollut minkäänmoisia häiveominaisuuksia, ei varsinkaan suunniteltuja semmoisia. Smithsonianin julkaisuista löytyy useita artikkeleita aiheesta, laitan tähän linkin yhteen. Siinä mainitaan myös Reimar Hortenin lausunto siitä, miten he olivat suunnitelleet häiveominaisuuksia koneeseen. Jos joku ei satu tietämään, niin "implausibly" on suomeksi "epäuskottavasti". Poliittisesti korrekti tapa todeta, että vanha mies horisi.

https://www.smithsonianmag.com/smithsonian-institution/experimental-nazi-aircraft-horten-180974154/

[Timo J Torri 0]

Horten IV vs. Ka 6-e. Sama liitoluku mutta kutosessa 7m vähemmän siipeä ja konventionaalinen rakenne. Tosin eri suunnittelija.

[Raimo Heikkinen 2 491]

1 tunti sitten, Timo J Torri kirjoitti:

Horten IV vs. Ka 6-e. Sama liitoluku mutta kutosessa 7m vähemmän siipeä ja konventionaalinen rakenne. Tosin eri suunnittelija.

Horten II vuodelta 1935. Kärkiväli 16 m, liitoluku 1:24. Lentopaino 365 kg.