BL-108 ja kyytiläiset

[Pasi Pirttikoski 267]

BL-108 törmäsi Siikankaan lähellä maanpintaan tammikuun lopulla 1940. Koko koneen miehistö kuoli. Raimon kirjoitus aikaisemmin linkin viestiketjussa (sivu 2) aiheutti itselleni selvittelyä ja nyt kysymyksiä.

Koneen lentäjän Hugo Rahusen lisäksi törmäyksessä kuoli kaksi mekaanikkoa, Armas Valtonen ja AImo Matikainen. Niin lentäjän kuin kyytiläistenkin asiakirjat löytyvät Kaatuneiden henkilöasiakirjat (kokoelma):sta. Tässä linkit lentomekaanikkoihin:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=79211202

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=83505466

Syystä tai toisesta mukana oli vain yksi laskuvarjo. Lisävarjot eivät olisi pelastaneet ketään mutta nyt herääkin kysymys, miksi nämä lentomekaanikot olivat kyydissä? Olivatko he palaamassa  komennukselta Tampereelta ja saivat näin helpon ja nopean kyydin "kotia"? Vai oliko syynä joku muu?
Ja toisena kysymyksenä, saiko/pystyikö Blenheimillä lentään yksin silloisten määräysten mukaan?

Mielenkiintoinen yksityiskohta paljastuu lentäjän, silloisen vänrikin asiapapereista. Sillä haudattaessa hän oli luutnantti! Hänet ylennettiin kaksi päivää kohtalokkaan lennon jälkeen!
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74527603

[Esa Muikku 118]

En osaa suoranaisesti vastata Pasin kysymyksiin, mutta itseäni alkoi kiinnostaa asiassa se, mistä nämä mekaanikot olivat. Kuolintodistuksien mukaan he olivat LLv 46:n mekaanikkoja eli lienevät tulleet Rauhusen mukana (tai aiemmin) noutamaan konetta. Olisiko ollut niin, että koneen valmistelu lennolle oli aina noutomiehistön tehtävä, jotta VL:n väki sai rauhassa tehdä omia töitään eikä heidän resurssejaan tarvinnut kayttää tulevien/lähtevien koneiden lennätyksiin.

Hyvösen 'Kohtalokkaat lennot' sanoo: "Konetta noutamaan tullut Rahunen..." eli ei mainitse siis muuta miehistöä.

Muokattu: Toukokuu 25, 2020, käyttäjä: Esa Muikku

[Raimo Heikkinen 2 474]

Tähän tapaukseen pitääkin perehtyä tarkemmin.

[Jukka Nisula 2 236]

Tässä Lentolaivue 46:n sotapäiväkirjasta. Lähde: Kansallisarkisto.

[Raimo Heikkinen 2 474]

BL-108 joutui sotalennolla 5.1.1940 hävittäjien ahdistamaksi, jolloin sen paineöljyjärjestelmään tuli osumia. Tämän seurauksena laskutelineet eivät tulleet alas ja kone laskeutui rungollaan potkurien taipuessa tukikohtaansa Luonetjärven lentokentälle. Konetta korjattiin sen verran että sillä voitiin suorittaa siirtolento Tampereen Härmälässä sijainneelle Ilmailuvarikolle. Koneen lentopäiväkirjan mukaan siirtolento tehtiin 13.1.40, ohjaajana lentomestari Helanto.

Tässä tulee nyt aukko kertomukseen, koska koneen päiväkirjaan merkittiin pääasiassa vain koneen päällikkö tai ohjaaja eikä muita mahdollisia miehistön jäseniä. Niin myös tässä tapauksessa. Sen sijaan laivueen lentopäiväkirjaan olisi siirtolento pitänyt viedä, mutta jostain syystä sitä ei ole siihen merkitty. Itse ajattelen niin, että josko ohjaaja olisi yksinään suorittanut tuon lyhyen lennon eikä vaarannettu muuta henkilöstöä (koneessahan oli muun muassa luodinreikiä rungossa ja siivissä ja mahapuolikin rypyssä). Tämä selittäisi samalla miksi koneessa oli vain yksi laskuvarjo, jonka Helanto oli jättänyt varikolle konetta luovuttaessaan. Sen sijaan nyt korjattua konetta hakemaan tullut kolmen miehen porukka, ohjaaja ja kaksi mekaanikkoa, jotka kaikki kuuluivat LLv. 46:n henkilöstöön saapuivat varikolle ilman raskaampia varusteita (ks. liite poistuista henkilökohtaisista varusteista). Mekaanikkojen mukana olo konetta vastaanotettaessa johtunee Ilmailuvarikon päällikön majuri Nystén´in listauksesta jonka mukaan 40 tunnin huollon koneelle suorittaa koneen mekaanikko.

Mistä niitä puuttuvia laskuvarjoja olisi sitten tullut miehistölle ennen paluulentoa joita Koelentueen päällikön käskystä piti odotella? Tämä asia on varmasti selvitettävissä ja ehkä Pasilla on jo tietoa tai ainakin aavistus

 

Muokattu: Toukokuu 27, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen
Tekstiä muokattu

[Pasi Pirttikoski 267]

23 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

... korjattua konetta hakemaan tullut kolmen miehen porukka, ohjaaja ja kaksi mekaanikkoa, jotka kaikki kuuluivat LLv. 46:n henkilöstöön saapuivat varikolle ilman raskaampia varusteita (ks. liite poistuista henkilökohtaisista varusteista). Mekaanikkojen mukana olo konetta vastaanotettaessa johtunee Ilmailuvarikon päällikön majuri Nystén´in listauksesta jonka mukaan 40 tunnin huollon koneelle suorittaa koneen mekaanikko.

Mistä niitä puuttuvia laskuvarjoja olisi sitten tullut miehistölle ennen paluulentoa joita Koelentueen päällikön käskystä piti odotella? Tämä asia on varmasti selvitettävissä ja ehkä Pasilla on jo tietoa tai ainakin aavistus

Kieltämättä kevyellä varustuksella ovat mekaanikot ja ohjaaja olleet reissussa. On todennäköistä, että tapauksen syyt jäävät lopullisesti selvittämättä. Varjoja olisi todennäköisesti saatu lainaksi Koelentueesta. Toinen vaihtoehto, joskin mielestäni epävarmempi on, että varjoja olisi ollut tulossa laivueen kotitukikohdasta Jyväskylän suunnalta.

Jos kolmikko lähti hakemaan konetta, niin ihmettelen, että varjoja ei olettu kaikille. Määräysten mukaan ne piti olla lennoilla päällä/mukana. Jos ohjaajan varjo oli jo "odottamassa" ja mekaanikot vain liftasivat kyytiin niin asia on ymmärrettävä.

[Raimo Heikkinen 2 474]

53 minuuttia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Kieltämättä kevyellä varustuksella ovat mekaanikot ja ohjaaja olleet reissussa. On todennäköistä, että tapauksen syyt jäävät lopullisesti selvittämättä. Varjoja olisi todennäköisesti saatu lainaksi Koelentueesta. Toinen vaihtoehto, joskin mielestäni epävarmempi on, että varjoja olisi ollut tulossa laivueen kotitukikohdasta Jyväskylän suunnalta.

Jos kolmikko lähti hakemaan konetta, niin ihmettelen, että varjoja ei olettu kaikille. Määräysten mukaan ne piti olla lennoilla päällä/mukana. Jos ohjaajan varjo oli jo "odottamassa" ja mekaanikot vain liftasivat kyytiin niin asia on ymmärrettävä.

Mistä ne varjot olisi saatu jää ehkä selvittämättä. Joka tapauksessa lähtivät Luonetilta ilman varjokalustoa konetta hakemaan. Ilmailuvarikon päällikön selostuksessa asiat loksahtavat "karkaamisen" myötä kohdilleen.

Lisäys. Ehkä varjot ja kartat olisi jälkitoimitettu omasta tukikohdasta? Tämäkin lyhytnokkainen BL oli menossa LLv.44:n koneeksi josta luovutuspaperikin tehty tammikuulle -40, koska LLv.46:ssa vaihtui lentokalusto Englannista juuri saapuneisiin pitkänokkaisiin Blenheim´n.

Muokattu: Toukokuu 28, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Jukka Nisula 2 236]

Kovaa tekstiä... Koelentueen päällikkö joka tekstissä mainitaan oli kapteeni E. Ehrnrooth.

Jukka

 

[Jorma Isola 15]

Supermielenkiintoinen viestiketju tämä BL-108 minulle, joka olen Siikanevalla retkeillyt jo 40 vuotta. Koneen haaksirikkopaikan tunnen kyllä. Vastikään taukonuotiopaikalla eräs vanhempi hlö väitti, että ruumiit olisivat suossa vieläkin, mutta vailla mitään tietoa asiasta arvelin kyllä ruumiiden tulleen pois kuljetetuiksi ja haudatuiksi. Ja niinhän Raimon linkkaama dokumentti todistaakin. 

Ilmailun historian alalla on ihmeen paljon paikkaansa pitämättömiä tarinoita, joita tälläkin palstalla on ansiokkaasti käsitelty ja oiottu. Eräänä hassuna esimerkkinä tälläkin palstalla mainittu rekkamiestarina "Siikakankaan lentokentän lähistöllä Vähä-Tarusjärvessä oleva koneen hylky". Tässä tarinassa on sellainen pieni ongelma, että tuon nimistä järveä täällä ei minkään kartan perusteella ole. Wikipedia löytää tuon nimisen järven läheltä Padasjokea (n. 50 km Siikakankaalta), ehkäpä kone onkin siellä.  Onko tietoa?

Jorma

 

 

[Pasi Pirttikoski 267]

45 minuuttia sitten, Jorma Isola kirjoitti:

Wikipedia löytää tuon nimisen järven läheltä Padasjokea (n. 50 km Siikakankaalta), ehkäpä kone onkin siellä.  Onko tietoa?

Feeniks lehdessä oli alkuvuodesta kattava juttu Padasjoen lentokentästä. Siinä kumottiin kyseinen pommikonejuttu.

"Koneesta" on kuitenkin juttua mm täällä:
https://www.hylyt.net/item/vaha-taruksen-lentokone-3095/

Itse olen kuullut varmana tietona, että jatkosodan aikana Padasjoen kentällä harjoiteltiin laskuvarjohyppäämistä. Tähänkään juttuun ei ole löytynyt varmistavaa dokumenttia.

Näitä juttuja liikkuu

[Jorma Isola 15]

Jaaha, eipä ollut tarinan kone sitten Padasjoellakaan. Olisi kiva kuulla teiltä tietäjiltä, onko toisen maailmasodan ajalta ylipäätään yhtään koneen hylkyä kadoksissa Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella. Siis sellaisia, joiden arkistolähteiden perusteella tiedetään tuhoutuneen jonnekin. Suomenlahdessa taitaa olla joku (BW?), mutta entä mantereella (tai järvissä).

jorma

 

[Jukka Nisula 2 236]

2 tuntia sitten, Jorma Isola kirjoitti:

Jaaha, eipä ollut tarinan kone sitten Padasjoellakaan. Olisi kiva kuulla teiltä tietäjiltä, onko toisen maailmasodan ajalta ylipäätään yhtään koneen hylkyä kadoksissa Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella. Siis sellaisia, joiden arkistolähteiden perusteella tiedetään tuhoutuneen jonnekin. Suomenlahdessa taitaa olla joku (BW?), mutta entä mantereella (tai järvissä).

jorma

 

Ainakin yksi Luftwaffen Junkers Ju 88 on hukassa. Yksi arvio on, että se voi olla Pohjanlahden pohjassa... mene ja tiedä. Etsitty sitä kyllä on...

https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/304728/kadonnutta-pommikonetta-etsitaan-kesalla-pyhajarvella

Ja yksi venäläinen sotasaalislentovene Beriev MBR-2 todella on pohjassa syvyyspommeineen jossakin Vaasan saaristossa. Se upposi pakkolaskun jälkeisessä hinauksessa. Täälläkin forumilla ollut juttua paljonkin aikoinaan. Matalat ja karikkoiset vedet sekä jäät tosin ovat sen todennäköisesti jauhaneet muruiksi...

Jormalle tiedoksi, että aihe lähtee mielestäni sen verran sivuraiteille BL-108:n otsikon tapauksesta, niin eiköhän jatketa porukalla keskustelua siitä vaikka tässä vanhassa ketjussa, jossa tuo Vaasan Beriev myös on.

https://www.flightforum.fi/topic/10542-ilmailuhistoriallisia-löytöjä-suomessa-totta-vai-tarua/

Jukka

Muokattu: Toukokuu 28, 2020, käyttäjä: Jukka Nisula

[Tuija Rahunen 2]

Mielenkiintoista lukea Siikanevan onnettomuudesta täältä. Kaikkea en edes tiennyt, vaikka Kansallisarkistossa olenkin pyörinyt.

Hugo Rahunen oli setäni. Se, että en hänen vaiheistaan juurikaan tiedä, johtuu siitä, että hän kuoli n. 15 vuotta ennen syntymääni. Hänen veljensä oli siis isäni, mutta, ikävä kyllä, isäni kuoli työtapaturmassa, kun olin alle vuoden vanha eli sitä kauttakaan en tietoa ole saanut.

Ohessa Hugon äidille myönnetty vapaudenristi.

Tuija Rahunen

[Marko Rintanen 143]

Tässä Siikanevan BL-108 koneen hunajakenno oilcooler. Nostettu suosta joskus 60-luvulla. Putsailin vähän pintapuolisesti.