Lattakierre jättöpyörteessä

[Tapio Pirilä 5]

https://www.youtube.com/watch?v=5K27Tlg73Io

Muokattu: Elokuu 11, 2020, käyttäjä: Tapio Pirilä

[Mikko Renko 10]

Onko tämä se 16.5. Hyrynsalmella tapahtunut?

[Tauno Hermola 113]

Jännä juttu, että lattakierre voi olla seurauksiltaan noin vähäinen, kun taas sakkaus, maahan saakka jatkuessaan, on lähes aina fataali.

Tuostako se ei sitten oikene millään konstilla?

Muokattu: Toukokuu 23, 2020, käyttäjä: Tauno Hermola
täsmennys

[Juha Lampi 275]

Jos kaikki ohjainpinnat ovat ”sakkaustilassa”, niin tokko kovin äkkiä oikenee. Joskus moottorin teho riittää repäisemään irti, joskus on mahdollista ja aikaa tuupata painoa ja ohjaimia eteen.

[Juha Ritari 243]

Maisemat ainakin sattuvat Suomussalmen lentopaikkaan. On muuten paras mahdollinen paikka joutua lattakierteeseen (tuohon lumen syvyyteen), sillä muuten ei ohjaaja olisi noin ketterästi hypännyt katsomaan, meniköhän potkuri poikki.

[Juha Ritari 243]

Täytyy vielä tässä kohtaa mainita ja korostaa jättöpyörteen esiintymistä seuraavassakin, ultraa ylempänä olevassa painoluokassa olevien koneiden kesken. Kymmenisen vuotta sitten pohjoisessa Sunny Nights Fly-In-tapahtuman yhteydessä kuului tapahtumaan osallistuvien koneiden ylilento osastoilla Pudasjärven torin yli jonkin siellä olevan tapahtuman avajaisiin liittyen klo 12. Olimme Piperillä johtovinoneliön nelosena eli takimmaisessa kulmassa. Matti Sorsa Lake Buccaneerillaan veti tätä osastoamme. Etukäteisvalmistelussa oli huomioitu, että jättöpyörteen vuoksi lennämme  selvästi eri korkeudella kuin Buccaneer, vaikka muodostelma olikin siviilimallia eli ei kovin tiukka. Heinäkuussa Pudasjärvellä aurinko paistaa pitkään, niinpä puolilta päivin on jo niin sattuessa kovat purjelentokelit, nousevia ja laskevia ilmavirtauksia. En muista oltiinko lähtökohtaisesti Buccaneerin korkeuden ylä- vai alapuolella (yläpuolella ei varmasti ole pyörrettä, mutta alapuolelta johtokone näkyy joka tilanteessa paremmin), mutta ”tinttien” vuoksi korkeusvaihteluja tuli molemmille siinä määrin, että välillä käytiin tuntuvassa turbulenssissa eli Buccaneerin jättöpyörteessä.

[Erkki Tanhua 8]

Ylläolevassa videossa kone näyttäisi olevan gyroja korkeammalla, joten onko tumma metsän reuna laukaissut termon ja imaissut gyron jättöpyörteet ylös aiheuttaen lattakierteen?

[Tauno Hermola 113]

5 tuntia sitten, Juha Ritari kirjoitti:

Täytyy vielä tässä kohtaa mainita ja korostaa jättöpyörteen esiintymistä seuraavassakin, ultraa ylempänä olevassa painoluokassa olevien koneiden kesken.

Ei nyt ehkä niin oleellista, mutta kuitenkin: onko tuo Cub kuitenkaan ultra, vaikka lehdissä ultrasta kirjoitettiinkin?

YouTube videon kuvauksen mukaan muut koneet olivat 2 Cessna 172, 1 Rallye Commodore ja 2 gyrocopteria.

[Juha Lampi 275]

Tuli vielä mieleeni, kun open kanssa treenasin Eurostarilla tiukkoja kolmekuuskymppisiä tyynellä. Ope kehotti tarkkailemaan, mitä tapahtuu, kun ympyrä alkaa olla täysi. Ja toden totta: joka kerralla vähän tärähti, kun saavutimme oman näkymättömän "häntämme"

Muokattu: Toukokuu 25, 2020, käyttäjä: Juha Lampi

[Tauno Voipio 87]

1 tunti sitten, Juha Lampi kirjoitti:

Tuli vielä mieleeni, kun open kanssa treenasin Eurostarilla tiukkoja kolmekuuskymppisiä tyynellä. Ope kehotti tarkkailemaan, mitä tapahtuu, ympyrä alkaa olla täysi. Ja toden totta: joka kerralla vähän tärähti, kun saavutimme oman näkymättömän "häntämme"

Sen huomasi Arrowillakin, jos kaarrot tarkkarilla onnistuivat tarkasti.

[Sami Mäntyharju 12]

5 tuntia sitten, Tauno Hermola kirjoitti:

Ei nyt ehkä niin oleellista, mutta kuitenkin: onko tuo Cub kuitenkaan ultra, vaikka lehdissä ultrasta kirjoitettiinkin?

YouTube videon kuvauksen mukaan muut koneet olivat 2 Cessna 172, 1 Rallye Commodore ja 2 gyrocopteria.

Kone oli ultrakevyt Eurocub.

[Aki Suokas 80]

Videossa Eurocub näyttää saavuttavan gyroja.  Ja on niitä ylempänä! 

Mitenkö se gyrojen jättöpyörre nousee ylemmäksi? Salaliittoteoreetikot asialle.

Olisiko kuitenkin niin että Eurocubin lentäjä olisi hidastanut kun saavutti gyroja?

Kun videota katsoo isolla näytöllä ruutu ruudulta:

-  niin ohjaajan käsi on nähtävissä  kohdassa jossa sauvan pää koneessa on.

-  ajanhetkellä jossa kone aloittaa vasemmalle lähtevän spiraalin tapahtuu;

- että ohjaajan käsi liikahtaa nopeasti oikealle.

 

Tuskimpa se ainakaan oikeaa tuollaisella ohjauksella.

Muokattu: Toukokuu 26, 2020, käyttäjä: Aki Suokas
lisätty käden liike

[Pekka Suuronen 120]

Olen kerran kokenut jättöpyörteen. Se oli yölennolla. Lennonjohto (KSCH) oli kiinni ja edellä lensi DC-3. Tämän ymmärsin vasta jälkijunassa. Itse ajoin C182:a. Olin varmaan turhan lähellä DC-3:sta mutta kun yöllä ei nähnyt. Ihmettelin vapatusta mutta ei se ollut vaarallista eikä pelottavaa. Toisenlaisilla mittasuhde-eroilla olisi varmaan ollut.

Isojen ja/tai nopeiden koneiden jättöpyörre on jotain muuta. Elokuva Pushing Tin (Riskirajoilla) on tietysti elokuva, mutta näyttää miten laskeutuvan 747:n jättöpyörre (laipat ulkona) heittää miestä kuin leppäkeihästä. Elokuva kertoo New Yorkin TRACONin tutkalennonjohtajista ja on omasta mielestäni ihan katsottava raina. Vaikka ellu oli "box office failure".

Lainaa

...warns his supervisor that Bell is a loose cannon, especially after discovering that Russell once stood on a runway to allow himself to be violently propelled by a landing commercial airliner's jetwash.

 

Muokattu: Toukokuu 27, 2020, käyttäjä: Pekka Suuronen
Lisätty lainaus wikipediasta

[Juha Lampi 275]

Noista gyron jättöpyörteistä: gyroissahan ilmavirta läpäisee roottoritason päinvastoin kuin helikoptereilla eli etualhaalta taakse ylös. Voisiko tällä olla merkitystä?

[Timo Hyvönen 208]

Tosi mielenkiintoinen video ja erikoinen tapaus. Tällaiseen reagointia on hankala harjoitellakaan kunnolla, lattakierrettä ei oikein viitsi tahallaan tehdä. 

Tuo Juhan huomio jättöpyörteen suunnasta on hyvä, ainoa kuva jonka pikaisesti löysin oli italialaisessa lennokkidokumentissa (sivu 11, http://www.gast-modellismo.it/files/Zilli-autogiro-2016.pdf) - tosiaankin, ylöspäinhän se puhaltaa. Helikoptereita operoi täälläpäin paljon ja niiden alasuuntaista puhallusta osaa jo varoa, mutta gyrojen pyörteen suuntaa en ainakaan minä ollut osannut ajatella näin päin.

 

Lasku onnistui kyllä tosi hyvin olosuhteisiin nähden, vain pieniä materiaalivahinkoja -  raskaampi lentolaite olisi saattanut välttyä tuolta kierteeltä, mutta lopputulos olisi varmasti ollut pahempi jos tuohon olisi joutunut. 

OTKES ei tutki mutta ottaisikohan MT/EUT tämän analyysiin? Gyro/helikopteritoimikuntaa ei SILlissä vielä ole.

 

t. Timo

 

Muokattu: Toukokuu 28, 2020, käyttäjä: Timo Hyvönen

[Matti Hyötyniemi 432]

Väittäisinpä, että autogiro, tai helikopterikaan autorotaatiossa, ei aiheuta merkittävästi samankokoista ja -painoista lentokonetta suurempia pyörteitä. Sen sijaan sama kopteri voi tehdä suuretkin pyörteet leijunnassa ja varsinkin laskeutuessaan pystysuoraan tehot päällä, ääritapauksessa "vortex ring statessa", suomeksi näköjään pyörrevirtaustilassa, joka tosin taitaa olla vaarallisempaa itse kopterille kuin lähistön ultrakevyille.

Muokattu: Toukokuu 28, 2020, käyttäjä: Matti Hyötyniemi
Suomennos ja tarkennus

[Markku Koivurova 367]

Tuo kuva antaa väärän kuvan jättöpyörteen suunnasta eikä ole edes tarkoitettu tätä havainnollistamaankaan. Kyllä se autogyro pysyy taivaalla, samalla lailla kuin lentokonekin, vain siksi, että se aiheuttaa ympäröivään ilmaan alaspäin suuntautuvan liikkeen (maa ei siis hylji sitä sen rumuuden vuoksi). Puhutaan alastaitteesta. Kuva selventää asiaa.

[Aki Suokas 80]

Vaikka autogyrossa virtaus on roottorin alapuolelta ylöspäin (gyron koordinaateissa), niin ulkoa päin katsoen jättöpöyrre kyllä taipuu alaspäin.

Mikä tahansa ilmaa raskaampi laite, kiinteä siipinen tai pyöriväsiipinen  tarvitsee nostovoimaa varten reaktio ainetta.  Ja tämä tapahtuu pukkaamalla ilmaa alaspäin.  Se näkyy sitten nostopinnan takapuollella alastaitteena (kun katsotaan ilma-aluksen koordinaateissa).  Tämän alastaitteen reunoilla ilma sitten kiertyy ja siitä käytetään nimikettä kärkipyörre.

https://www.grc.nasa.gov/www/k-12/airplane/downwash.html

 

Alastaitteen nopeus on suoraan suhteessa ilma-aluksen massaan (eli paljon nostovoimaa tarvitaan),

Alastaitteessa ilman nopeus alaspäin riippuu sitten lentonopeudesta (pienempi -> suurempi alasnopeus) ja kärkivälistä/roottorin halkaisijasta.  Pidempi siipi -> käsitellyn ilman massa suurempi.

 

Jos lentokone (tai gyro) lentää silmukkaa, siten että huipulla vaikuttaa g voima silmukan keskelle päin, niin siellä alastaite suuntautuu ylöspäin.  Selkälennossa (vaakalento) alastaite on koneen koordinaateissa ylöspäin, eli kohti maanpintaa. Eli taaskin ulko katsoen alaspäin.  Se on siis aina eri suuntaan kuin mihin kantopinnan kehittää nostovoimaa.

[Jorma Kosonen 1 679]

Oheisesssa linkissä on Uuden Seelannin CAA:n julkaisu jättöpyörteistä (Good Aviation Practice, Wake Turbulence). Siinä ei ole autogyroista, mutta muuten hyvää tietoa jättöpyörteistä ja myös ohjeita.  https://www.skybrary.aero/bookshelf/books/660.pdf

Rodney

Muokattu: Toukokuu 28, 2020, käyttäjä: Jorma Kosonen

[Tapio Pirilä 5]

Olisiko autogyron jättöpyörre enempi horisontaalitason suuntainen kuin kiinteäsiipisen jättämä. Tai jopa kääntäisi edellämenevän kiinteäsiipisen pyörrettä.

[Tapio Pirilä 5]

Eli perän pystyevä joutuisi vaakasuunnan roottoriin. Vääntö oli vasemmalle eli silloin gyron roottorin pitäisi pyöriä ylhäältä katsoen vastapäivään.

 

[Aki Suokas 80]

28.5.2020 at 13.12, Tapio Pirilä kirjoitti:

Olisiko autogyron jättöpyörre enempi horisontaalitason suuntainen kuin kiinteäsiipisen jättämä. Tai jopa kääntäisi edellämenevän kiinteäsiipisen pyörrettä.

Kyllä varmaan, mutta vain lähellä gyroa. Sanotaan nyt vaikka alle 30 metrissä.  Kauempana se sekoittuu samaan muottiin. Koska ainoa syy koko alastaitteeseen ja sen reunojen jättöpyörteisiin on nostovoiman synnytys.

Muokattu: Toukokuu 29, 2020, käyttäjä: Aki Suokas

[Tapio Pirilä 5]

Video muutettu lähelle todellista nopeutta.

[Seppo Koivisto 204]

Ilmeisesti helikopterin ja gyrokopterin jättöpyörteet ei kuitenkaan toisistaan paljon poikkea, vaikka roottori on hiukan eri kulmassa.

https://www.faa.gov/documentLibrary/media/Advisory_Circular/AC_90-23G.pdf

[Matti Huoviala 84]

Lensittekö laskevaa linjaa eli vähennettiinkä samalla lentokorkeutta?

-M-