SB-2:n pudottaminen Lempaalassa 11.7.1942

[Heimo Paakkinen 4]

Viime kesänä osuimme vastavalmistuneen näköiseen muistomerkkiin ent. Lempaalan Lappalaisenmäessä Pohjois-Inkerissä, jossa JR49 oli asemissa jatkosodassa. Muistomerkin tekstistä selvisi googlen avulla, että 11.7.1942 venäläinen SB-2 pommikone oli saanut osuman ja miehistö ohjannut palavan koneen vihollisen asemiin saaden surmansa. Onko mitään tietoa ko. pommarin pudottamisesta, pudottiko ilmatorjunta vai suomalaishävittäjä? 

 

[Martti Kujansuu 180]

52 minuuttia sitten, Heimo Paakkinen kirjoitti:

Onko mitään tietoa ko. pommarin pudottamisesta, pudottiko ilmatorjunta vai suomalaishävittäjä?

Sekä 106. Kevyen ilmatorjuntapatterin II jaos että 123. Kevyen ilmatorjuntapatterin I jaos ilmoittivat pudottaneensa hävittäjien saattaman SB:n 11.7.1942 noin klo 4.30 aikaan Lappalaisenmäen suunnalla.

[Raimo Heikkinen 2 508]

Mahtoikohan kumpikin jaos ottaa saman koneen pudotuksen tililleen? Heinäkuulle 1942 on tilastoitu ilmatorjuntajoukkojen alasampumiksi kaikkiaan kaksi SB-pommaria.

[Heimo Paakkinen 4]

Putosiko palava kone suomalaisten asemiin ja vielä tarkoituksella ohjattuna kuten muistomerkin kilvessä kerrotaan? Sen uroteon takia SB-2:n menehtynyt kolmihenkinen miehistö oli saanut Kultaisen Tähden mitalit ja nimetty Neuvostoliiton sankareiksi. Liekö suomalaisten asemissa syntynyt oikeasti tuhoja ja löytyisikö siitä mitään dokumenttia?  Vai onko kyseessä muistomerkin kylkeen tarkoitettu sankaritarina.  Muistomerkki on aikamoisessa korvessa ja pystytetty vasta nyt, kun alueelle on valmistunut tie lähelle rakenteilla olevan datsakylän takia.

[Carl-Fredrik Geust 864]

Hei,

kyseessä on (osittain...) politrukkien keksimä taran-lento. Kyseinen 44 SBAP:n SB kone putosi todellisuudessa Lempaalassa olevan suomalaisen aseman tuntumaan (ehkä n. 40 m päähän) ja räjähti, mutta suomalaiset selvisivät vahingoitta.

Lempaalan keskustaan (siis eri paikkaan kuin uusi muistomerki) paljastettiin 1950...1960 luvuilla mahtipontinen graniittimuuri kuoleman jälkeen NL- sankariksi nimettyjen lentäjien kunniaksi. Muistomerkin virheellinen paikka valittiin silloin kulkuyhteyksien takia! 

Heimo, kävitkö myös tätä graniittimuuria katsomassa?t

Kk-ampujan pikkuveli, suht. tunnettu kirjailija Aleksandr Bobrov rupesi 2010-tutkimaan asiaa, kävi mm. Kansallisarkistossa, missä tapasin hänet, ja lähetin hänelle karttoja ja asiakirjoja. Hän kävi myös syksyllä2018 LPR:ssä mm. Ilmailumuseossa missä tapasimme hänet Kimmo Marttisen ja Jukka Vesenin kanssa. Oltiin silloin asioiden kulusta samaa mieltä, ja Aleksandr kirjoitti sittemmin kirjan isoveljestään ja hänen viimeisestä lennosta.

Aika hupaisaa oli että hän pyysi Kimmo Marttista vahvistamaan spk-kopiot museon "pyöreällä leimalla", jotta uusi, oikeassa paikassa oleva muistomerkki saisi virallisen hyväksynnän... Hän ei siis halunnut lähteä julkisesti kumoamaan perinteisen tiedon "taran-sankarilennosta", vaan uusi muistmerkki on ilmeisesti pystytetty datsha-asukkaitten iloksi (ja pyynnöstä?). 

Tämä kirjoitettu ulkomuistista, olen nyt matkoilla, ja pystyn juhannuksen jälkeen tarkistamaan yo. tiedot asiakirjoista ja Bobrovin minulle lahjoittamasta kirjastaan.

Hyvää juhannusta,

Calle G.

Muokattu: Kesäkuu 18, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust
Tarkennettu mm. Vanhaa muistomerkkiä koskevat tiedot.

[Martti Kujansuu 180]

Jalkaväkirykmentti 49:n I pataljoonan sotapäiväkirjasta: 11.7.42 [...] 4.20. 5 kpl. 2-moottorista pommikonetta suojanaan useita hävittäjiä kävi pommittassa tst.asemia, huoltotietä, it-ptria y.m. Samalla ne ampuivat pikatykeillä (20 mm.) ja kk:eillä. Yksi pommikone putosi "Pohjan" tst. hautaan it:n alasampumana. [...]

Jalkaväkirykmentti 49:n 2. komppanian sotapäiväkirjasta: 11.7.42 [...] 5,10. Ampui oma it:mme ryssän pommikoneen tuleen, joka putosi taisteluhautaamme, palaen muodottomaksi sekä sen miehistö mukana. Toinen kone vioittui ja menetti tasapainonsa, mutta pääsi kuitenkin ryssän puolelle. [...]

[Tuomo Laamanen 28]

Rykmentin sotapäiväkirjassa tapausta ei mainita, mutta I pataljoonan sekä 2. komppanian spk:sta löytyy. Edit: Martti Kujansuu ehti vastata.

Aihe kiinnostaa sikälikin että lähisukulaisia on ollut ensimmäisessä pataljoonassa Lappalaisenmäessä, tosin ei tapahtuman aikaan. Olin suunnitellut käydä paikoilla alkukesästä, mutta jäi tunnetusta syystä nyt käymättä. Voisitko tarkentaa muistomerkin sijainnin? Entä voinko joskus kysyä yksityisviestillä lisävinkkejä Lappalaisenmäen alueesta? 

 

[Carl-Fredrik Geust 864]

Tuomo, voit kirjoittaa minulle ensi viikon aikana, t. Calle G.

[Tuomo Laamanen 28]

12 minuuttia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Tuomo, voit kirjoittaa minulle ensi viikon aikana, t. Calle G.

Kiitokset, tosin kysymykseni oli suunnattu lähinnä Heimo Paakkiselle.

[Heimo Paakkinen 4]

2 tuntia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Hei,

kyseessä on (osittain...) politrukkien keksimä taran-lento. Kyseinen 44 SBAP:n SB kone putosi todellisuudessa Lempaalassa olevan suomalaisen aseman tuntumaan (ehkä n. 40 m päähän) ja räjähti, mutta suomalaiset selvisivät vahingoitta.

Lempaalan keskustaan (siis eri paikkaan kuin uusi muistomerki) paljastettiin 1950...1960 luvuilla mahtipontinen graniittimuuri kuoleman jälkeen NL- sankariksi nimettyjen lentäjien kunniaksi. Muistomerkin virheellinen paikka valittiin silloin kulkuyhteyksien takia! 

Heimo, kävitkö myös tätä graniittimuuria katsomassa?t

Kk-ampujan pikkuveli, suht. tunnettu kirjailija Aleksandr Bobrov rupesi 2010-tutkimaan asiaa, kävi mm. Kansallisarkistossa, missä tapasin hänet, ja lähetin hänelle karttoja ja asiakirjoja. Hän kävi myös syksyllä2018 LPR:ssä mm. Ilmailumuseossa missä tapasimme hänet Kimmo Marttisen ja Jukka Vesenin kanssa. Oltiin silloin asioiden kulusta samaa mieltä, ja Aleksandr kirjoitti sittemmin kirjan isoveljestään ja hänen viimeisestä lennosta.

Aika hupaisaa oli että hän pyysi Kimmo Marttista vahvistamaan spk-kopiot museon "pyöreällä leimalla", jotta uusi, oikeassa paikassa oleva muistomerkki saisi virallisen hyväksynnän... Hän ei siis halunnut lähteä julkisesti kumoamaan perinteisen tiedon "taran-sankarilennosta", vaan uusi muistmerkki on ilmeisesti pystytetty datsha-asukkaitten iloksi (ja pyynnöstä?). 

Tämä kirjoitettu ulkomuistista, olen nyt matkoilla, ja pystyn juhannuksen jälkeen tarkistamaan yo. tiedot asiakirjoista ja Bobrovin minulle lahjoittamasta kirjastaan.

Hyvää juhannusta,

Calle G.

Eipä käyty sitä graniittimuuria katsomassa eikä edes tiedetty siitä. Uudelle muistomerkillekin osuttiin ihan sattumalta, kun etsittiin JR49:n asemia, joissa kaverin setä kaatui v. -44 Kannaksen kesähyökkäyksessä.

[Heimo Paakkinen 4]

1 tunti sitten, Tuomo Laamanen kirjoitti:

Rykmentin sotapäiväkirjassa tapausta ei mainita, mutta I pataljoonan sekä 2. komppanian spk:sta löytyy. Edit: Martti Kujansuu ehti vastata.

Aihe kiinnostaa sikälikin että lähisukulaisia on ollut ensimmäisessä pataljoonassa Lappalaisenmäessä, tosin ei tapahtuman aikaan. Olin suunnitellut käydä paikoilla alkukesästä, mutta jäi tunnetusta syystä nyt käymättä. Voisitko tarkentaa muistomerkin sijainnin? Entä voinko joskus kysyä yksityisviestillä lisävinkkejä Lappalaisenmäen alueesta? 

 

Muistomerkki on kuvan satelliittikarttaan merkatun punaisen ympyrän kohdalla. Kuvassa ei tie paikalle ole vielä valmis, mutta tielinja raivattu metsään. Kysy pois lisävinkkejä mitä tarvitset. Tiet eivät ole kovin hyvät, meillä oli neliveto citymaasturi, jolla pääsi hyvin. Tavallisella henkilöautolla on vähän haastavampi, mutta onnistunee.

[Martti Kujansuu 180]

Ohessa on osa Ilmavoimien Pe-2:n valokuvaamaa ilmakuvasarjaa Lempaalan kohdalla 8.6.1944 eli päivää ennen suurhyökkäyksen alkua. Lappalaisenmäki jää vasempaan ja Lempaalanjärvi oikeaan yläkulmaan.

[Tuomo Laamanen 28]

1 tunti sitten, Heimo Paakkinen kirjoitti:

Muistomerkki on kuvan satelliittikarttaan merkatun punaisen ympyrän kohdalla. Kuvassa ei tie paikalle ole vielä valmis, mutta tielinja raivattu metsään. Kysy pois lisävinkkejä mitä tarvitset. Tiet eivät ole kovin hyvät, meillä oli neliveto citymaasturi, jolla pääsi hyvin. Tavallisella henkilöautolla on vähän haastavampi, mutta onnistunee.

Kiitos, sain selvää muistomerkin sijainnista, tosin tuokin sijainti on mielestäni useita satoja metrejä etulinjasta. Ehkä tärkein tieto oli, että taajamasta pääsee pientä tietä muistomerkin suuntaan, pelkäsin että se on puomilla suljettu tai vartioitu pätkä. Olen menossa linkkaamallasi kartalla muistomerkin ja Mars- paikannimen puoleen väliin, paikkaan jossa linjat ylittivät Murattajoen, lähelle JR7:n saumaa Maskottia vastapäätä. Liikun melko matalamaavaraisella henkilöautolla. 

[Tuomo Laamanen 28]

1 tunti sitten, Martti Kujansuu kirjoitti:

Ohessa on osa Ilmavoimien Pe-2:n valokuvaamaa ilmakuvasarjaa Lempaalan kohdalla 8.6.1944 eli päivää ennen suurhyökkäyksen alkua. Lappalaisenmäki jää vasempaan ja Lempaalanjärvi oikeaan yläkulmaan.

Kiitokset tästäkin, löytyykö kuvasarjasta kuvaa tästä lounaaseen Murattajoen seutuville?

[Martti Kujansuu 180]

Ohessa on osasuurennos Muratanjoesta, joka kulkee kuvassa Lavosenmäeltä (kuva oikeassa yläreunassa) Kamelikukkulalle (kuvan vasemmassa alareunassa).

[Tuomo Laamanen 28]

Kiitokset, kuvan vasemmassa kolmanneksessa suorana viivana kulkeva hyökkäysvaunueste erottuu edelleen Google Mapsissa lähes pohjois - eteläsuuntaisena.

[Heimo Paakkinen 4]

4 tuntia sitten, Tuomo Laamanen kirjoitti:

Kiitos, sain selvää muistomerkin sijainnista, tosin tuokin sijainti on mielestäni useita satoja metrejä etulinjasta. Ehkä tärkein tieto oli, että taajamasta pääsee pientä tietä muistomerkin suuntaan, pelkäsin että se on puomilla suljettu tai vartioitu pätkä. Olen menossa linkkaamallasi kartalla muistomerkin ja Mars- paikannimen puoleen väliin, paikkaan jossa linjat ylittivät Murattajoen, lähelle JR7:n saumaa Maskottia vastapäätä. Liikun melko matalamaavaraisella henkilöautolla. 

Tie lähtee Ozernoye-2:n kohdalta eikä siellä ainakaan viime heinäkuussa ollut puomeja tai muita esteitä ajella. Tässä vähän enemmän zoomattu kartta. Muistomerkki on siis punaisen ympyrän kohdalla ja tuon punaisen rastin kohdalla on venäläinen bunkkeri. Tankkiesteitä ym. varustuksia erottuu vielä hyvin maastossa.

[Heimo Paakkinen 4]

Tässä kuvassa on Lappalaisenmäessä sotineita miehiä ja venäläisen pommikoneen raato, mahdollisesti SB-2. Tunnistaako romuista koneen tyypin? Olisiko mahdollista, että kyseessä on 11.7.1942 pudotettu kone?

[Raimo Heikkinen 2 508]

Tunnistaa SB:ksi kuvan vasemmassa reunassa olevasta oikealle vääntyneestä tuulilasin raamituksesta.

Muokattu: Kesäkuu 18, 2020, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Carl-Fredrik Geust 864]

Nyt olen vihdoinkin löytänyt moskovalaisen Aleksandr Bobrovin v. 2016 julkaiseman kirjan Nikolai-isoveljestään Zvezda nad ozerami (Tähti järvien yllä), missä hän kertoo Nikolain lyhyestä elämästä (tyttöystäväkin on löytynyt), taran-lennosta 11.7.1942 sekä omista monivuotisista tutkimuksistaan. 

Tässä lyhyt yhteenveto kirjan tiedoista:

Varhain aamulla 11.7.1942 tehtiin hävittäjien tukema usean pommikoneen hyökkäys suomalaiseen etulinjaan Lempaalan kaistalla. Suomalainen it onnistui pudottamaan yhden SB-pommikoneen joka todellakin putosi suomalaisten asemien tuntumaan, kuitenkaan aiheuttamatta mitään vahinkoja. Pudonneen SB-koneen miehistönä olivat kapt Semen Aleshin (ohj), v.luutn Vladimir Gontsharuk (täh) sekä kk-ampuj/radisti Nikolai Bobrov (s. 1921; kirjailija Aleksandr B. syntyi vasta 1944, eli siis vasta 2 vuotta Nikolain kuoleman jälkeen), yksikkönä 44 SBAP. 

Koska katsottiin olevan ilmeistä että osuman saanut SB-kone oli tietoisesti ohjattu suomalaiseen asemaan, niin koko miehistö nimitettiin kuoleman jälkeen  Neuvostoliiton Sankariksi 10.2.1943. Sittemmin on Leningradin saartorenkaan eräänä kulmapisteenä pystytetty Lempaalan aseman seudulle mahtipontinen graniittimuistomerkki, missä lentäjien stilisoidut patsaat. (Nikolai Bobrov äärimmäisenä oikealla.)  

Aleksandr kiinnostui luonnollisesti "sankarikertomuksesta", yritti pikkuhiljaa ottaa selvää mitä oli todellisuudessa tapahtunut, ja pyysi tietoja NL-puolustusministeriön TsAMO-arkistosta ilman suurempaa menestystä. Koska venäläiset etsintäryhmät eivät olleet onnistuneet löytämään mitään tietoja väitetystä taran-koneesta, Aleksandr rupesi jopa epäilemään että koko juttu oli politrukkien keksimä... 

Vuonna 2015 Aleksandr kääntyi lopultakin Kansallisarkiston puoleen, ja sai niin lupaavia vastauksia että päätti itse matkustamaan Helsinkiin, missä tapasimme. Sekä Aleksandrin lyhyen käyntinsä aikana, että että kaikkea sen jälkeen onnistuin löytämään niin paljon sotapv-viitteitä, karttoja ym aineistoa että pystyin vahvistamaan että taran-tapainen lento oli todellakin suoritettu, ja kone oli pudonnut hyvin lähelle suomalaisten asemaa Riihiön lohkolla.

Oheisina myös kaksi - Karjalan ilmailumuseon vahvistamaa (!) - Aleksandin saamaa spk-liitettä. Venäläiset etsintäryhmät löysivätkin pudonneen SB-koneen osia Suomesta saadun aineiston perusteella; mm. moottoreiden valmistusnumerot on pystytty toteamaan. Näin ollen on pystytetty uusi, vaatimaton muistomerkki niin lähelle todellista putoamispaikkaa kuin mahdollista! (Kirja on ilmestynyt ennen uuden muistomerkin pystyttämistä, joten siitä ei ole kirjassa tarkempia tietoja.)

Taran-lennosta 11.7.1942 löytyy merkintöjä ainakin seuraavissa sotapäiväkirjoissa: 2. ja 10. Divisioona, JR 49, JR 58 sekä KTR 15.

Kirja on muuten hyvin Suomi-myönteinen, ja sisältää laajoja katsauksia Suomen historiasta, talvi- ja jatkosodasta, Mannerheimista, Suomen ilmavoimista, sekä arkisto- ja museotoiminnasta (kävimme yhdessä mm. Sotamuseossa, joka silloin vielä toimi Liisankadulla, sekä Lappeenrannassa Aleksandrin seuraavan Suomenmatkan aikana).

 

  

 

Muokattu: Kesäkuu 27, 2020, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust