Kuvaaminen filmillä

[Tarmo Kallio 239]

Tilasin juuri yhden erikoisosan vanhoihin FD ja FDn objektiiveihin. Etsin tuota osaa varsin pitkään ja Mikkelistä löytyi  En löytänyt kyseistä osaa muualta Suomesta. Ulkomaillta en osta. Tarkemmin paikka on Mikkelin Valokuvausliike Oy.

[Tarmo Kallio 239]

Kodak Portra 800 filmi meni tänään kehitykseen. Otin pakastimesta sulamaan Fujifilmin FUJICHROME Professional ISO 100 Provia 100 F- diafilmin. Tällä filmillä kuvaaminen on hieman erilaista kuin "helpoilla" värinegatiivifilmeilä. 

[Tarmo Kallio 239]

Laitan vähän juttua pyöröpolarisaatisuotimista oman kokemuksen mukaan. Tässä hieman alempana:Suodin (valokuvaus) – Wikipedia

Olin ennen aika epäileväinen tähän suotimeen ja ensimmäiset kokeilut epäonnistuivat täysin. Nyt minulla on kolme erilaista pyöröpolarisaatiosuodinta . Vanhin on isäni aikoinaan ostama: Aroma 55mm PL  Japan. Tämä vanha suodin taitaa olla tosin lineaarinen polarisaatiosuodin. En ole kuvannut sillä mitään nykyaikana. Suodin sopii ainakin Canonin FD 50mm  f/1.8 objektiiviin. Ehkä myös Canon FD 135mm f/3.5 objektiiviin . Myin tuon 50 mm objektiivin aikoja sitten pois, mutta suodin jäi minulle. 

Ostin noin pari vuotta sitten pyöröpolarisaatiosuotimen Canon FDn 50mm f/1.2 objektiiviin. Suodinkierre on 52 mm. Merkki ja malli on Hoya Pro1 Digital Filter Circular PL. Kuvista tuli mitä sattui. Kuvasin väärissä paikoissa, tai kuvaaja ei vain osannut kuvata.  Testasin kesällä uudestaan samaa suodinta. Nyt vasta ymmärsin tarkoituksen. Ei ole pakko kiertää ulointa rengasta aivan maksimiin. Kun kiertää hiukan, niin esimerkiksi vihreiltä puiden lehdiltä lähtevät heijastukset pois kuin taikaiskusta. Toimii hyvin myös pilvisellä ilmalla. Ostin eilen uuden vastaavan Hoyan suotimen Canon FD 135mm f/2.5 objektiiviin. Suodinkierre on 58 mm. "Sattumalta" tämä sama suodin sopii myös digikamerani objektiivin kierteeseen. (Panasonic Lumix G Vario 14-140mm f/3.5-5.6 Asph. Power O.I.S.).

Suodin näyttää varsin tummalta sitä kädessä katsoessa. Se vie kumminkin vain noin 1-2 aukkoa kuvatessa.

 

 

Muokattu: Elokuu 27, 2022, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Tämä menee hiukan ohi aiheesta, mutta menköön. Kyse on kumminkin filmikauden vanhasta objektiivista. Objektiivi on tammikuussa 1978 valmistunut Canon FD 300mm f/4 S.S.C.

Päätin kokeilla miten se toimii nykyisissä uusissa digirungoissa, tai toimiiko se lainkaan. Tämä vanha Canonin objektiivi, kuten muutkiin Canonin objektiivit  on mahdollista liittää vain peilittömään nykyaikaiseen digirunkoon sovittimella, eli adapterilla. Melkein minkä tahansa merkkinen peilitön runko käy, jos on sopiva adapteri. Minulla on Panasonicin MFT-digirunko ja laitan vain siitä kokemuksia. Vanha objektiivi vaatii tietenkin adapterin runkoon liittämiseen. Itse ostin tämän:K&F Concept Pro Canon FD - M4/3 -adapteri - Kameraliike.fi

Tässä adapterissa on mahdollisuus FD-objektiivin aukon esivalintaan. Adapterissa on kiertorengas. Pienellä kääntämisellä oikealle se avaa himmentimen kokonaan ja kääntö vasemmalle, niin himmennin menee käsin säädettyyn arvoon. Myös tarkentaminen pitää tehdä tietenkin käsin objektiivin tarkennusrenkaasta. Minun digirungossa on viisiakselinen kennovakain, joten se helpottaa todella paljon pitkällä optiikalla. Tämä vanha Canonin objektiivi on MFT-digirungossa 600mm. Johtuen eri polttoväleistä.

Laitan neljä testikuvaa näytille. Tarkensin näissä pelkästään silmämääräisesti sähköiseltä silmäetsimeltä. Digirungossa olisi jotain avustajia käsitarkennukseen, mutta en ole niihin vielä tutustunut. Tarkennus voi olla ja onkin varmaan pielessä. Käytin aukkoja f/11-f/22 näissä kuvissa. Suljinajat olivat järjestyksessä 1/500, 1,320, 1/320 ja 1/125 sekuntia. Kuvasin Skanssin kauppakeskuksen katolta.

 

[Tarmo Kallio 239]

Tarvitsen todella harvoin yli 300mm optiikkaa. Siksi tuota vanhaa 300mm objektiivia on parasta käyttää varmaan oman aikansa filmikamerassa  Jos laskin oikein, niin tuo 300mm f/4 on 600mm f/4 MFT-digirungossa sovittimen kanssa. Minulla on myös Canon Extender FD 2X-B. Tämä vie kaksi aukkoa pois valovoimasta. Jos taas laskin oiken tulisi tuosta 300 millisestä 2X-telejatkeen kanssa 1200mm f/8 digirungossa.

Tällä voisi jo kokeilla ottaa joku jättövanakuva lentokoneesta, tai kuva kuusta jalustalta. Testaan joskus ja jos onnistun kuvissa, niin laitan ne näytille.

Toisaalta halusin nähdä millaista jälkeä vanha Canon FDn 50mm f/1.2 tuottaa digikennolle. Se on sitten kaiketi 100mm f/1.2!

Muokattu: Syyskuu 10, 2022, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Tässä yksi näytekuva Canon FD 300mm f/4 S.S.C. + Canon Extender FD 2X-B + FD-M4/3 adapteri = 1200 mm 35 mm kinofilmikoossa MFT-digirungossa. 

On todella haastavaa tarkentaa tällä virityksellä. Pienikin liike tarkennusrenkaasta saa kuvan epäteräväksi. Pitää olla just, eikä melkein  Käytin kuvassa monopod-jalustaa, mutta heilui silti hirvittävästi. Käytin tässä aukkoa 5.6, että saa edes vähän pienempää valotusaikaa. Valotusajaksi tuli 1/640 sekuntia, ISO-200.

 

[Tarmo Kallio 239]

Ostin ensimmäistä kertaa ns. taidefilmin. Kyseessä on KONO:n Saksassa käsintehty ISO-100 värinegatiivifilmi. KONO! Delight Art 100 35mm - Fuji Finland

Tiedä sitten mitä tällä kuvaisi  Filmi ei mene nyt tietenkään kameraan, vaan se menee pakastimeen uinumaan. On monta filmirullaa kuvattava ennen tätä.

Muokattu: Marraskuu 8, 2022, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Selailen välillä mielenkiinnosta eri kauppojen sivuja, joissa myydään käytettyjä Canon FD-sarjan objektiiveja. Selaillessa osui silmiini eräs harvinainen objektiivi. Se on Canon FD 24mm f/1.4 S.S.C. Aspherical. Hinta on huikea 16.999,00 Euroa ja objektiivi on myynnissä Tampereella. Canon 24mm f1.4 S.S.C. Aspherical – Kamerastore

Käsittääkseni näitä vanhoja erikoisobjektiiveja käytetään edelleen elokuvateollisuudessa. Ne ovat ehkä sinne hyviä. Kuvattiinhan kaksi viimeisintä Star Wars elokuvaakin aidolle filmille ja Kodak joutui aloittamaan uudestaan filminvalmistuksen Lucasfilmin/ Disneyn pyynnöstä. Myös vanhat objektiivit kaivettiin esiin naftaliinista. Kuten vaikka Panavision Panatar objektiivit.

Myyjäliikkeen kuvissa näkyy tuon Canonin objektiivin valmistusnumero. Se on S306, eli objektiivi on valmistunut maaliskuussa vuonna 1978.

Muokattu: Marraskuu 25, 2022, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Laitoin jouluaiheisen kuvan. Objektiivi on Canon FDn 50mm f/1.2.  Objektiivi on valmistettu helmikuussa vuonna 1985. Kuvasin täydellä aukolla digirungolla adapterin avulla. Syvyysterävyysalue on todella pieni kuvatessa himmennin täysin auki. 

Hyvää jouluaattoa. Tarmo.

[Tarmo Kallio 239]

Laitan myös tänne netistä löytämäni listan Kodakin filmien reunanumeroista. Nämä voivat olla vinkiksi ja iloksi muille filmikuvausta harrastaville. Itse olin tänään ulkoiluttamassa kameraa vain 135 mm f/2.5 optiikalla. Filmi oli tänään Fujifilm Provia 100 F. 

Tässä lista: TOM PHILO’S LIST OF KODAK FILM NUMBERS – filmlabs.org

[Tarmo Kallio 239]

Huomasin kaksi varsin erikoista Canonin objektiivia KameraStoren sivuilta. Molemmat ovat 50 millisiä ja molemmissa on huikea valovoima f/ 0.95.  Objektiivi on tarkoitettu filmikuvaukseen ja toinen televisio-tuotantoon. Molemmat objektiivit ovat vanhoja ja viallisia, mutta hintapyyntö on mieletäni  molemmista liian kova. Varsinkin ensimmäisestä.

En laita mitään muuta tietoja näistä. Jos joku on kiinnostonut näistä, niin hän etsii tarvittavat tiedot itse 

Muokattu: Tammikuu 21, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Laitan listan kaikista Canonin (FD)- filmikauden kamerarungoista ja objektiiveista, mitä on valmistettu. Tämä lista on käsittääkseni varsin kattava.  Canon FD lens mount - Wikipedia

Mikään listan objektiiveista ei oikeastaan kiinnosta. Korjaan. Yksi kiinnostaa ja se on New FD 14mm f/2.8L objektiivi  Se ei ole "ns" kalansilmä- vaan se on ultralaajakulmaobjektiivi. Näitä on harvoin myynnissä ja hinnat ovat minun ulottumattomissa. Objektiivi on tämän näköinen: Canon FD 14mm f2.8 L lens (mir.com.my)  Minulla on vanha käytetty Canon FDn 20 mm f/2.8. Tämäkin on Ultra wide-angle objektiivi ja olen tykännyt tästä. 

Tämä toimii tietenkin parhaiten filmirungossa, mihin objektiivi on tarkoitettukin. Minun digirungossa sama objektiivi on adapterilla 40 mm, eli se ei ole enää ultralaajakulma, vaan lähenee "ns" normaaliobjektiivia.

[Tarmo Kallio 239]

Jäin hieman miettimään tuota 20 mm objektiivin kuvasuhdetta ja polttoväliä digirungossa adapterin kanssa. MFT-digirungon kuvakenno on tietenkin huomattavasti 35 mm filmiä pienempi ja kuvasuhde taitaa olla eri 4:3, mutta kameran asetuksista saa halutessa valittua myös 3:2 ja 16:9 kuvasuhteet.  Adapteri vie vintage objektiivia eteenpäin juuri sopivasti. Vanhojen peilifilmirunkojen paksuus filmipinnasta oli suurempi, kuin nykyisten ohuiden peilittömien digirunkojen. Adapterissa ei ole lainkaan linssejä. 

Tuo 20 mm objektiivini on 40 mm adaptoituna MFT-digirungossani. Jääköhän jotain kuvasta pois? 

Täytyy testata. Otan jonkun sopivan laajan maiseman, tai rakennuksen kuvauskohteeksi. Laitan kaulaan molemmat kamerarungot ja en liiku lainkaan. Täytyy valita joku tarkka keskiosa kuville. Saan kuvattua molemmilla rungoilla tarkasti samaan kohtaan.  Otan ensin kuvan filmille ja sitten samalla objektiivilla 4:3 ja 3:2 kuvasuhteilla digikennolle. Testaamalla asia selviää 

Muokattu: Tammikuu 28, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

En ole koskaan tällaista testiä ennen tehnyt. Filmirungossa on filminä Fujichrome Provia 100F RDP III Professional. Digirunko on mikä on.

Ikääntynyt filmirulla käy läpi monimutkaisen prosessin. Varsinkin filmin kehitys ja digitoiminen. Kuvaaminen ja filmin fyysinen käsittely myös.

Veikkaan filmikuvien olevan paljon värikylläisempiä, kuin digikuvat ovat. Laitan kuvat joskus jatkossa näytille

[Tarmo Kallio 239]

Mietin jo filmejä Turun kesän lentonäytökseen. Otan varmasti filmirungon mukaan, mutta vain yhdellä objektiivilla. Se on Canon FDn 20mm f/2.8. Lataan kameraan yhden rullan Kodak Ektar 100 värinegatiivifilmiä ja toinen rulla tulee mukaan laukkuun . Kuvaan tällä ilman suotimia. Tietenkin on vastavalosuoja!

Digirunko tulee tietenkin mukaan ja sopivat suotimet ovat objektiivien nokassa jatkuvasti. Lähinnä pyöröpolarisaatiosuotimet + vastavalosuojat  . Kuvaan digillä välillä 28-400 mm. Se saa riittää. En ota muuta mukaan. Näissäkin on jo tarpeeksi kantamista kahdessa laukussa .

[Tarmo Kallio 239]

Toisaalta filmikameralaukkuun mahtuu toinenkin objektiivi. 50 mm f/1.2  jää pois, kuten myös painava 300 mm f/4  S.S.C . 

Otan varmaan mukaan vanhan Canon FD 135 mm f/2.5 objektiivin. Tämä on vuodelta 1971 (tammikuu).  Tämä objektiivi on todella mukavan tuntuinen tarkennuksessa, mutta pitää olla tarkkana himmenninrenkaan kanssa. Himmenninrenkaassa on automaatti-asennon kohdalla vihreä O-rengas. Siinä ei ole lukitusta lainkaan. Tarkentaessa pitää varoa himmentimen rengasta, ettei se kierry. Ehkä laitan filmilaukkuun myös varuille jonkun diafilmin.

[Tarmo Kallio 239]

Mietin vanhoja filmimerkkejä, joilla en ehtinyt kuvata. Mieleen tulee varsinkin legendaarinen Kodachrome diafilmi. 

Olen lukenut jostain netistä, että Kodak harkitsee Kodachrome filmin ottamista jälleen tuotantoon. Tämä on vain arvaamista ja spekulointia. Kyseisen filmin valmistus loppui vuonna 2009.  Filmikuvaamisen harrastus on koko ajan kasvanut. Digit on jo nähty!

Tässä vielä historia Kodachrome filmistä: Kodachrome - Wikipedia

[Tarmo Kallio 239]

Kuvasin "vanhana" diakuvaajana jo 1970-luvun loppupuolella. En muista silloin tuota Kodachrome-filmiä ja oliko sitä edes myynnissä . En muista tätä filmiä lainkaan. Liekö korkea hinta vaikuttanut. Filmin ostohintaan kuului filmirullan + alumiinisen suojapurkin postitus Ruotsiin, Sveitsiin, tai Yhdysvaltoihin. Takaisin tuli ostopaikkaan diat pahvikehyksissä. Filmin loppuvaiheeessa ainut kehityslaboratorio oli Yhdysvalloissa ja sekin suljettiin vuonna 2010.

Itse kuvasin 1970-luvulla Kodak Ektachrome diafilmille. Tämäkin filmi kehitettiin muistini mukaan Ruotsissa silloin. Filmirullan ostohintaan kuului kehitys ja filmiliuskat pussissa takaisin ostopaikkaan. Kodak lopetti kokonaan Ektachromen valmistuksen vuonna 2013, mutta aloitti sen uudelleen vuonna 2018 nimellä Kodak Ektachrome E100. En ole tällä filmillä paljon kuvannut, mutta filmi on ok. Laitan lopuksi yhden mallikuvan Kodak Ektachrome E100 filmiltä. Objektiivi oli Canon FDn 50 mm  f/1.2.

En oikeastaan usko Kodachrome-filmin paluuseen. Se oli niin erilainen diafilmi ja vaati ainakin viimeisillään kehitysprosessen K-14. Kodachrome taitaa olla myös hanhalasti digitoitava diafilmi. Filmiskannerin IR-kanava saattaa muuttaa Kodachromen Cyan-värejä väärin ja skanneri ei saa tarpeeksi irti mustista väreistä. 

Tässä mallikuva nykyiseltä Kodak Ektachrome E100 diafilmiltä:

Muokattu: Maaliskuu 13, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Tässä vielä lisätietoa: KODAK PROFESSIONAL EKTACHROME Film E100: 

E4000.fm (kodakalaris.com)

[Tarmo Kallio 239]

Heh. Kirjoittelin täällä perjantaina 10.03. ja mainitsin lukitsemattomasta himmenninrenkaasta. Ja nyt kävi kämmi taas 

Päätin kuvata erään diafilmirullan loppuun ja viedä sen kehitykseen. Kuvasin ensin "uudemmilla" Canon FDn objektiiveilla sormikkaat kädessä. Näissä on jo nykyaikainen bajonettikiinnitys filmirunkoon ja himmentimen laittaminen käsiasentoon vaatii pienen painikkeen painamista ennen renkaan kääntöä. Vaihdoin sitten jossain vaiheessa vanhaan Canon FD 135 mm f/2.5 objektiiviin. Tässä on se vanhanaikainen hopeanvärinen breech-lock -lukitusrengas. Ja himmentimessä ei ole lukitusta automaatin O-asentoon.  Objektiivia kiinnittäessä oli himmenninrengas päässyt kiertymään. Muistin sen vasta myöhemmin ja en ensin uskaltanut katsoa kameralaukkuun 

Toivoin himmentimen olevan pienillä aukoilla!  Himmennin oli sitten aukkojen f/16-22 puolivälissä. Tämä oli sinänsä hyvä juttu, kun olin olin joissain kuvissa tavoitellut aukkoa 22. Osissa kuvia kylläkin aukkoa f/8. Osa kuvista voi olla alivalottuneita. Himmenninrengas on voinut kiertyä myös jälkeenpäin. No täytyy katsoa sitten, kun diafilmirulla on kehitetty. Sitten sen näkee.

Muokattu: Maaliskuu 16, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Laitan tänne yhden jutun, jota olen ihmetellyt ennenkin ja nyt ihmettelen taas 

Kun laitan tänne foorumille skannattuja filmikuvia JPG-muodossa, niin kuvista häviävät kaikki värisävyt ja kuvista tulee erittäin hailakoita. Mistä tämä johtuu? Laitan pari esimerkkiä. Laitoin perjantaina 17.03. kuvan "Luontokuvat"- jutteluun. Kuvassa on kynittyjä puita Ruissalosta. Alkuperäinen skannattu JPG-tiedosto on kooltaan 51,0 Mt. 7200 x 7200 pistettä tuumalle, 9912 x 6792 pikseliä. Skannaisin mieluiten TIFF-muodossa, mutta sitten yhden skannatun kinofilmiruudun koko on noin 200 Mt, eikä foorumisofta hyväksy TIFF-muotoa.

Foorumisofta teki tästä kuvasta erikoisen värisen hailakan kuvan. Täysi ruutu on kooltaan vain 312 kt, 96 x 96 pistettä tuumalle. 1600 x 1097 pikseliä. Samalla hävisivät kaikki värit. Johtuuko tämä kaksinkertaisesta JPG-muunnoksesta? Ensin filmiskanneri teki Fujichrome Provia 100F kinodiafilmistä 51,0 Megatavun kokoisen JPG- tiedoston. Lähetin tämän täyden kuvan foorumille ja softa pakkasi tiedoston vain 312 kilotavun kokoon! Samalla lähtivät myös värit. 

Lähetin myös eilen "Arvaa paikka"-jutteluun kuvan Ruissalosta, jossa näkyy punainen rakennus. Foorumisofta vääristi tämänkin diakuvan värit samoin aivan pieleen!  

[Ilkka Mäkelä 1 206]

3/11/2023 at 16.04, Tarmo Kallio kirjoitti:

Mietin vanhoja filmimerkkejä, joilla en ehtinyt kuvata.

Olin joskus 60-luvun lopulla kesäapulaisena kehittämässä filmejä Filmiyhtymä Oy:ssä joka teki mm. Opetuskuvakeskukselle diasarjoja opetuskäyttöön. Siellä kopioitiin ja kehitettiin Ektachrome-alkuperäisistä pitkiä sarjoja Anscochromelle joka oli halvempaa kuin Ekta. Kehitettiin myös Ferraniacoloria.

Muistan ikivanhan tv-mainoksen jossa oli saksankielinen spiikki, "Fotografieren - mit Perutz film". Sitä merkkiä en tainnut nähdä missään

[Juha Sippola 8]

Niitä on turha miettiä. Ne katosivat markkinoilta ihan hyvästä syystä. Filmit, jotka tulivat tilalle, olivat parempia. Uudemmat filmit olivat kalliimpia, mutta ostajat eivät olleet valmiita maksamaan vanhemmista filmeistä edes halvempaa hintaa. Vapaa kilpailu toimi. Minun ensimmäinen kamerani oli Halina Baby. Lasten leikkikalu ja yhdessä niiden vanhojen filmien kanssa kuitenkin lähes siedettävan laatuisia kuvia. Ei mitään aihetta skannata ja laittaa nähtäväksi. 80-luvulla Kodachrome, Ektachrome, Fujichrome ja Agfachrome olivat OK. Sitten tuli digitaalinen kuvaaminen ja tuli jäädäkseen. Ei tarvitse kehystää diakuvia eikä liimata paperikuvia albumeihin. Muutakin askartelua on tarjolla. Riski on tietysti että digikuvat voivat kadota bittiavaruuteen.

Muistakaa varmuuskopiot !

[Tarmo Kallio 239]

Varmuuskopiot ovat kunnossa. 

Ostin tänään yhden rullan maailman hienorakeisinta suuren nopeuden värinegatiivifilmiä. Se on Kodak Portra ISO-400. 

Olen kuvannut tällä filmillä ISO-160 ja 800  nopeudella.  En muistaakseni 400 nopeudella.

e4050.fm (kodakalaris.com)

Muokattu: Huhtikuu 1, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio

[Tarmo Kallio 239]

Kehystin ja leikkelin itse diakuvia silloin 1970-luvun loppupuolella. Kun aloitin filmikuvauksen uudestaan pitkän ajan kuluttua, en ole kehystänyt ja leikellyt mitään. Tilaan diafilmit ja värinegatiivifilmit aina vain pelkästään kehitettyinä ja kuuden kuvan liuskoina pätkittyinä. Nämä filmiliuskat mahtuvat filmiskannerini pitimeen. No se on toinen asia se skannerin kanssa toimiminen 

Laitan jotain myös filmikuvauksen hintapolitiikasta. Parhaimpien värinegatiivifilmien hinta on noin 20 €. Diafilmissä on noin vähän alle 30 €. Tämä siis kinofilmikokoluokassa 36 kuvan filmillä. Filmin kehitys maksaa 8 € filmin tyypistä riippumatta. Ainakin Turun seudulla. Tällä hinnalla filmi pätkitään ja saa liuskat takaisin muovisessa "haitarissa".

Muokattu: Huhtikuu 1, 2023, käyttäjä: Tarmo Kallio